top of page

Osinkoverotus laskettiin sulautuneen yhtiön matemaattisen arvon perusteella – KHO 2024:9

Korkein hallinto-oikeus otti tuoreessa ratkaisussaan kantaa, miten osingon verotuksessa käytettävä yhtiön matemaattinen arvo määritetään tilanteessa, jossa yhtiö on sulautunut toiseen ennen osingonjakoa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien saamat osingot verotettiin sulautuneen yhtiön nettovarallisuuden, eikä jäljelle jääneen yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Avaan tässä oikeustapauskommentissa ratkaisun taustat ja keskeiset oikeusohjeet.


Varojen arvostaminen verotuksessa


Osinkoverotuksessa osingon jakaminen pääomatulo- ja ansiotulo-osiin ratkaistaan yhtiön matemaattisen arvon perusteella. Tuloverolain 33 b §:n perusteella:


Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.”


Enintään kahdeksan prosentin tuottoa nettovarallisuudelle verotetaan kevyemmin kuin tämän ylittävää osingonjakoa. Tämän vuoksi nettovarallisuudella on merkitystä, suuremmissa osingoissa tämä veroero voi olla kymmeniä tuhansia euroja.

Sulautumisen vaikutus osinkoon on mainittu varojen arvostamisesta annetun lain 13 §:ssä:


Yhtiöiden sulautuminen, jakautuminen ja muut vastaavat muutokset otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon.


Jos sulautuminen on tullut voimaan sen tilikauden päättymiseen mennessä, jolta osinko jaetaan, ja osinko on nostettavissa sen kalenterivuoden kuluessa, jonka aikana tilikausi on päättynyt, vastaanottavan yhtiön ja kombinaatiosulautumisessa syntyvän uuden yhtiön nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen vastaanottavan yhtiön ja sulautuvien yhtiöiden nettovarallisuudet. Vastaanottavan yhtiön varoihin ei kuitenkaan lueta sen omistamia sulautuvan yhtiön osakkeita. Jos sulautumisvastike muodostuu muusta kuin vastaanottavan yhtiön osakkeista, otetaan tämä niin ikään vastaanottavan yhtiön varallisuutta vähentävänä huomioon. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla näin saatu nettovarallisuus vastaanottavan yhtiön tai syntyneen uuden yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.”


Pykälän toisessa momentissa käsitelty tilanne koskee niitä osinkoja, joissa sulautuminen on tapahtunut edellisellä tilikaudella. Tällöin vuonna 2024 jaettavassa osingossa huomioidaan tilikaudella 2023 tapahtunut sulautuminen, koska vuoden 2024 osinko jaetaan tilikaudelta 2023, ainakin jos tilikausi on kalenterivuosi. Sen sijaan pykälässä ei käsitellä tilannetta, jossa osinko jaetaan sinä vuonna, kun sulautuminen on tapahtunut. Jos sulautuminen siis tapahtuu tilikauden päättymisen ja osingonjakopäätöksen välissä, ollaan ensimmäisen momentin yleissäännöksen varassa:


Yhtiöiden sulautuminen, jakautuminen ja muut vastaavat muutokset otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon.


Huomioon ottamisen tapa taas ratkeaa sulautumisen luonteen perusteella.


Sulautuminen


Sulautumisen sääntely on osakeyhtiölain luvussa 16. Tämän luvun 1 § sisältää sulautumisen määritelmän:


Osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) voi sulautua toiseen osakeyhtiöön (vastaanottava yhtiö), jolloin sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle ja sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita. Sulautumisvastike saa olla myös rahaa, muuta omaisuutta ja sitoumuksia. Absorptiosulautumisessa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat voivat suostumuksellaan luopua oikeudestaan saada sulautumisvastiketta.”


Sulautumistyyppejä on kaksi, kombinaatio ja absorptio, nämä määritellään luvun 2 §:ssä:


Sulautuminen voi tapahtua siten, että:


1) yksi tai useampi sulautuva yhtiö sulautuu vastaanottavaan yhtiöön (absorptiosulautuminen); taikka


2) vähintään kaksi sulautuvaa yhtiötä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhtiön (kombinaatiosulautuminen).


Luvun 1 §:n mukaisesti lähtökohtana on, että sulautuessa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastineeksi osakkeita. Sulautuminen on niin sanottu yleisseuraanto, eli kaikki sulautuvan yhtiön oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät transaktiossa. Tätä koskeva sääntely on osakeyhtiölain 16:16 §:ssä:


Sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samanaikaisesti sulautuva yhtiö purkautuu ja kombinaatiosulautumisessa vastaanottava yhtiö syntyy.”


Sulautumiselle on elinkeinoverotuksessa erityinen määritelmä. Elinkeinoverolain 52 a §:n mukaan:


Sulautumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa:


1)      yksi tai useampi osakeyhtiö (sulautuva yhtiö) purkautuen selvitysmenettelyttä siirtää kaikki varansa ja velkansa toiselle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) ja jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeena omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita; vastike saa olla myös rahaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettavien osakkeiden yhteenlasketusta nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa;”


Sulautumisen verovaikutukset taas ovat elinkeinoverolain 52 b §:ssä:


Sulautuvan yhtiön ei katsota purkautuvan verotuksessa. Sulautuvan yhtiön verotuksessa vähentämättä olevat hankintamenot ja muut vähennyskelpoiset menot vähennetään vastaanottavan yhtiön verotuksessa samalla tavalla kuin ne olisi vähennetty sulautuvan yhtiön verotuksessa. Yhtiöiden sulautuessa syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa eikä tappio vähennyskelpoinen meno.


Vastaanottava yhtiö saa vähentää sen verovuoden verotuksessa, jonka aikana sulautuminen on tapahtunut, sulautumisessa siirtyneen käyttöomaisuuden hankintamenosta ja muista pitkävaikutteisista menoista poistoina enintään määrän, joka vastaa verovuoden enimmäispoistoa vähennettynä sulautuvan yhtiön verotuksessa verovuonna hyväksyttävän poiston määrällä. Sulautumisen yhteydessä siirtyneet varaukset ja siirtyneisiin varoihin kohdistuvat 5 a §:ssä tarkoitetut oikaisuerät luetaan veronalaiseksi tuloksi samalla tavalla kuin ne olisi luettu veronalaiseksi tuloksi sulautuvan yhtiön verotuksessa.

Sulautuvaa ja vastaanottavaa yhtiötä käsitellään erillisinä verovelvollisina siihen asti, kun sulautuminen on tullut voimaan.


Sulautuvan yhtiön osakkeenomistajan verotuksessa osakkeiden vaihtamista vastaanottavan yhtiön osakkeisiin ei pidetä osakkeiden luovutuksena. Sulautumisvastikkeena saatujen osakkeiden hankintamenoksi luetaan sulautuneen yhtiön osakkeiden hankintamenoa vastaava määrä. Siltä osin kuin sulautumisvastikkeena saadaan rahaa, sulautumista pidetään osakkeiden luovutuksena.


Sulautuminen on veroneutraali tapahtuma silloin, jos rahavastiketta annetaan alle 10 % siitä määrästä, mikä kirjataan osakepääomaan transaktiohetkellä. Tässä on tarpeellista käyttää osakepääomaa, eikä SVOP-kirjausta.


KHO 2024:9 Tapauksen taustat


Yhtiö B Oy sulautui C Oy:hyn maaliskuussa 2023 veroneutraalina sulautumisena. C Oy:n oli tarkoitus päättää osingonjaosta huhtikuussa 2023 eli sulautumisen jälkeen. Osinko jaettiin tilikaudelta 2022.


Osakkeenomistaja A esitti keskusverolautakunnalle seuraavan ennakkoratkaisupyynnön:

Miten C Oy:n sulautumisvastikeosakkeen matemaattinen arvo on laskettava, jos C Oy jakaa osinkoa vuoden 2023 aikana sen jälkeen, kun B Oy on sulautunut C Oy:öön?”


Keskusverolautakunta katsoi 28.2.2023 antamassaan ennakkoratkaisussa, että C Oy:n uusien, sulautumisessa jaettujen osinkojen matemaattinen arvo vuoden 2023 osingonjaossa määritellään siten, että B Oy:n matemaattinen arvo jaetaan uusilla C Oy:n osakkeilla. Keskusverolautakunnan näkemyksen mukaan tämä vastaa elinkeinoverolain jatkuvuusperiaatteen mukaisia tavoitteita.


Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti päätöksestä ja vaati, että C Oy:n uusien osakkeiden matemaattisena arvona pidetään nollaa euroa, tai C Oy:n matemaattista arvoa vuoden 2022 lopussa.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus totesi, että kyseessä ei ole varojen arvostamisesta annetun lain 13 §:n 2 momentissa mainittu tilanne, jossa molempien yhtiöiden matemaattiset arvot voitaisiin laskea yhteen, koska sulautuminen oli tapahtunut tilikauden päättymisen jälkeen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vetosi varojen arvostamislain 2 §:n yleissäännökseen, jonka perusteella matemaattinen arvo määritetään viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. A taas vetosi siihen, että jatkuvuusperiaatteen vuoksi jo sulautuneen B Oy:n nettovarallisuus tulisi huomioida osingoissa, joita hän saa C Oy:stä.


Korkein hallinto-oikeus totesi, että varojen arvostamislain 13 §:n 1 momentin vuoksi sulautumine otetaan huomioon matemaattista arvoa laskettaessa erikseen. Kun tästä huomioon ottamisesta ei ollut erillistä säännöstä, arvioi korkein hallinto-oikeus tilannetta sulautumiseen liittyvien yleisperiaatteiden kautta. Koska 13 § 1 momentin sanamuoto on huomioon ottamisen osalta ehdoton ”Yhtiöiden sulautuminen, jakautuminen ja muut vastaavat muutokset otetaan matemaattista arvoa laskettaessa erikseen huomioon.


Koska sulautuminen on yleisseuraanto, jossa sulautuvan yhtiön osakkeenomistajien sijoitus sulautuvaan yhtiöön muuttuu sijoitukseksi vastaanottavassa yhtiössä, tulee myös osingonjaon verotusta arvioida tämän periaatteen valossa. Osinkoverotuksen tavoitteena on sijoitetun pääoman laskennallisen tuoton verottaminen. Tämän tavoitteen mukaista ei korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan olisi se, että sulautumisessa vastikkeena saaduilla osakkeilla ei olisi lainkaan matemaattista arvoa ensimmäisenä vuonna.


Tästä syystä korkein hallinto-oikeus katsoi, että uusille osakkeille jaettua osinkoa tulee verottaa sen perusteella, minkä yhtiön osakkeita osingonsaaja on omistanut tilikauden päättyessä. Tällöin B Oy:n osakkeita omistaneiden tahojen osakkeiden matemaattinen arvo määritettiin B Oy:n matemaattisen arvon perusteella, vaikka he saivat osinkoa C Oy:stä.


Yhteenveto


Sulautuminen on verotuksessa aina erityistilanne, joka vaatii huolellista arviointia. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ratkaisu vahvistaa sitä linjaa, että sulautumista ei huomioida verotuksessa lainkaan erillisenä tapahtumana, vaan sitä pidetään yleisseuraantona. Osakkeenomistajien verotuksellinen asema ei siis myöskään matemaattista arvoa määritettäessä heikkene sulautumisen myötä. 


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

KHT-tilintarkastaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196

 


 

32 katselukertaa0 kommenttia

Comentarios


bottom of page