Useat asiakkaamme ovat ryhtyneet säästötoimina järjestelyihin, joissa henkilöstölle annetaan osakkeita vastineena siitä, että he suostuvat alentamaan palkkaansa. Tämä järjestely voidaan toteuttaa kahdella toisistaan huomattavasti eroavalla tavalla, ja yrityksen tuleekin valita näiden välilla tapa, joka on sopivampi sen tarkoituksiin. Yritykselle epäsopivan tavan valitseminen aiheuttaa huomattavia haitallisia vaikutuksia kassavirran ja verotuksen kannalta. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi nämä tavat ja niiden soveltuvan käytön.
Osakeanti henkilöstölle
Osakeanneissa on noudatettava aina osakeyhtiölain sääntelyä. Osakeannin sääntely on osakeyhtiölain 9-luvussa. Olen kirjoittanut henkilöstöannin osakeyhtiöoikeudellisesta sääntelystä aiemmin laajemman kirjoituksen, jonka löydät tästä.
Osakeanteja on kahdenlaisia, maksuttomia tai maksullisia. Maksullisissa anneissa on keskeistä huomioida osakeyhtiölain 9:12 §:n säännös:
”Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus), omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta.”
Osakkeita ei siis voi varsinaisesti maksaa tulevilla palkoilla tai sitoumuksella alentaa palkkaa. Sen sijaan osakeannissa annettavat osakkeet maksetaan silloin, kun palkat erääntyvät, ja erääntyvistä palkoista tehdään nettomääräinen vähennys, joka katsotaan osakkeiden maksamiseksi. Osakeyhtiölain 9:14 § ja 9:15 § sisältävät säännökset osakkeiden maksamisen vaikutuksista:
14 §:
”Merkityt uudet osakkeet voidaan ilmoittaa rekisteröitäviksi, kun ne on täysin maksettu ja mahdolliset muut merkintäehdot ovat täyttyneet.”
15 §:
”Uusi osake tuottaa osakkeenomistajan oikeudet rekisteröimisestä alkaen, jollei osakeantipäätöksessä määrätä myöhäisemmästä ajankohdasta.”
Nämä pykälät tarkoittavat, että osakkeet saa antaa työntekijöille vasta kun ne on maksettu. Tämän vuoksi osakeantipäätös tulee jo alun alkaen rakentaa niin, että osakkeet tulevat maksetuksi ja maksuehdot täyttyvät siihen ajankohtaan mennessä, kun osakkeet annetaan. Tämä on erityisen merkittävä seikka palkanalennusosakeanneissa.
Tämän lisäksi osakeantipäätöksessä tulee huomioida suunnatun osakeannin sääntely. Henkilöstöannit ovat aina suunnattuja osakeanteja, joten niille tulee olla painava tai erityisen painava taloudellinen syy:
”Osakeannissa voidaan poiketa 3 §:ssä säädetystä etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.”
Käytännössä yhtiön säästötoimet, lisärahoituksen hankkiminen ja henkilöstön sitouttaminen ovat olleet hyväksyttäviä perusteita toteuttaa henkilöstöanti. Näistä syistä osakeyhtiölaissa vaadittua painavaa tai erityisen painavaa taloudellista syytä ei tarvitse yleensä arvioida sen enempää. Käyn seuraavaksi läpi kaksi eri tapaa toteuttaa henkilöstöanti: bruttoperusteinen palkanalennus ja nettoperusteinen palkanalennus.
Bruttoperusteinen palkanalennus
Usein osakeanti tahdotaan työnantajan sivukulujen alentamiseksi toteuttaa bruttoperusteisena. Tällöin palkanalennuksesta tehdään erillinen sopimus työntekijän kanssa ja sen tekeminen merkitään osakeannin ehdoksi, mutta palkanalennusta ei saa merkitä osakeannin maksutavaksi. Tässä tapauksessa osakeanti joko maksetaan rahalla eli työntekijän tekemällä tilisiirrolla yhtiölle, tai osakkeet annetaan nimellisesti maksuttomana. Tässä tapauksessa työntekijälle voi aiheutua veroseuraamuksia tuloverolain 66 §:n ja 66 a §:n perusteella:
”Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.”
Pykälä tarkoittaa sitä, että jos työntekijä merkitsee osakkeita maksutta tai alle tasearvon, muodostuu hänelle verotettavaa tuloa tasearvon alittavilta osin. Tasearvo taas määritellään yhtiön oman pääoman perusteella eli mitä suurempi oma pääoma, sitä kalliimpi osakkeen verotusarvo on. Eli jos osakkeen osuus omasta pääomasta on sata euroa, ja työntekijä vastineeksi palkanalennuksesta saa merkitä osakkeet nimellisesti maksutta, saa työntekijä verotettavaa tuloa sata euroa osakkeelta. Tämä veroseuraamus voi olla työntekijälle yllättävä, varsinkin jos yhtiöllä on merkittävästi omaa pääomaa. Näistä syistä osakeannit tahdotaan usein tehdä nettovähennysperusteella.
Tässä osakeantityypissä osakkeet voidaan antaa periaatteessa heti. Yleensä osakeannin ehtoihin on kuitenkin suotavaa kirjata, että osakemerkintä hyväksytään vasta silloin, kun säästöohjelma on viety kokonaan loppuun. Tällöin ei ole samanlaista riskiä siitä, että työntekijä saisi osakkeet ja irtisanoutuisi kesken säästöohjelman.
Nettoperusteinen palkanalennus
Nettoperusteisessa palkanalennuksessa osakeantipäätökseen kirjataan, että osakkeet maksetaan palkanalennuksilla. Tällöin osakkeet saadaan, kun ne on maksettu kokonaan eli palkasta tehtyjen nettovähennysten määrä kattaa osakeantipäätöksen mukaisen merkintähinnan. Tässä tapauksessa vähennyksiä saadaan tehdä sitä mukaa kun työntekijä saa uusia palkkoja, ja vähennykset täytyy tehdä nettopalkasta. Tulevista palkoista ei saa tehdä vähennyksiä. Tässäkin tapauksessa osakkeet saadaan antaa vasta kun osakkeet on kokonaan maksettu.
Myös tässä osakeantityypissä on huomioitava yllä mainittu tuloverolain sääntely. Jos osakkeiden kokonaismerkintähinta alittaa niiden tasearvon, muodostuu erotuksesta työntekijälle verotettavaa tuloa. Verotettava tulo muodostuu sille verovuodelle, kun osakkeet saadaan. Nettoperusteisessa palkanalennuksessa työnantaja joutuu myös maksamaan kaikki sivukulut bruttopalkan perusteella. Tämä osakeantitapa on hyödyllinen silloin, kun työntekijät eivät ole halukkaita siirtämään yhtiölle rahaa tai maksamaan palkastaan suurempia veroja.
Yhteenveto
Yhtiön osakkeista vastineeksi annettu palkanalennus on yhtiölle hyödyllinen säästötoimi haastavina aikoina. Tämä voidaan tehdä brutto- tai nettoperusteisena. Osakeantitavan valintaan vaikuttavat erityisesti työnantajan tasearvo, työntekijöiden halukkuus maksaa osakkeista muutoin kuin palkanalennuksena sekä työnantajan halukkuus maksaa sivukuluja. Osakeanneissa on myös hyvä tehdä jo osakeantipäätöksessä rajaus siitä, että osakkeita ei anneta ennen kuin osakassopimus on allekirjoitettu. Olen kirjoittanut tästä aiemmassa blogikirjoituksessani.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
