EU:n taksonomia-asetus on puhuttanut Suomessa viimeisen vuoden ajan runsaasti, ja se on herättänyt kommentteja erityisesti asiaan perehtymättömiltä tahoilta. Viikon blogikirjoitus perustuu tuoreeseen tieteelliseen artikkeliini. Artikkeli on julkaistu Liikejuridiikka-lehden numerossa 1/2022 ja se on nimeltään “EU:n kestävän rahoituksen taksonomian potentiaali kestävän sijoittamisen edistäjänä Suomessa”. Muuhun tieteelliseen tuotantooni voit tutustua seuraavan linkin takaa:
Artikkelin tutkimuskysymyksenä on: “Miten kansallista lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja voidaan taksonomian hyväksymisen myötä muuttaa edistämään kestävää rahoitusta?” Tässä blogikirjoituksessa avaan artikkelin sisältöä ja keskeisiä tuloksia.
Taksonomia-asetus
Taksonomialla tarkoitetaan EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetusta, koko nimeltään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta. Asetuksella pyritään edistämään kunnianhimoista tavoitetta, nimittäin vuotuisen 180 miljardin euron investointivajeen kiinni saaminen, joka vaadittaisiin EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Taksonomia-asetus ei sisällä mitään ”kovia” velvoitteita. Taksonomia-asetus koskee ainoastaan informaatiota. Se velvoittaa useita rahoitusmarkkinatoimijoita, kuten pörssiyhtiöitä, rahastoja ja muita vastaavia antamaan tietoja sijoituskohteidensa kestävyydestä. Taksonomia-asetuksessa EU-komissiolle on annettu oikeus antaa teknisiä määräyksiä siitä, millaiset sijoituskohteet, kuten investointihankkeet, ovat kestäviä. Ne hankkeet, jotka eivät täytä komission määrittelemiä kestävyyskriteereitä, luokitellaan ei-kestäviksi.
Taksonomia-asetuksen tavoitteena on, että yritysten ja investointihankkeiden kestävyys luokiteltaisiin ja julkaistaisiin, jolloin sijoittajat saisivat vertailukelpoista tietoa sijoitusten ympäristöllisestä kestävyydestä. Tähän asti ympäristöraportointi on ollut vapaaehtoista ja sitä on kritisoitu viherpesuna. Taksonomia-asetuksen luokittelu keskittyy aluksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta laajenee myöhemmin kestävyyden muille osa-alueille, kuten sosiaaliseen kestävyyteen.
Taksonomia-asetuksella ei pakoteta ketään muuttamaan toimintaansa tai sijoittamaan mihinkään. Taksonomia-asetus tarkoittaa vain sitä, että suurten yritysten ja rahoituslaitosten on julkaistava tietoa siitä, miten niiden toiminta täyttää kestävyyskriteerit. Sijoittajat voivat sen jälkeen tämän perusteella tehdä valintansa siitä, miten haluavat rahansa sijoittaa.
Kestävä sijoittaminen ja vihreä sijoittaminen ovat koko ajan yleistyviä ilmiöitä, ja ne nähdään ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittaviin investointeihin, koska valtioilta ei löydy riittäviä rahoja ilmastotoimiin. Vihreä rahoitus onkin mahdollistanut jo 2010-luvulla useita investointeja, joilla on saavutettu taloudellisia voittoja ja joilla on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä. Merkittävin este tällaisten sijoitusten yleistymiselle on ollut yritysten viherpesu eli se, että kestävyys- ja ympäristöseikkoja on raportoitu vaihtelevasti ja puutteellisesti niin, että sijoittajat eivät ole voineet olla varmoja sijoitustensa vaikutuksista.
Vaikka ensimmäinen mielikuva on, että vihreä tai kestävä sijoittaminen tarkoittaisivat tuotoista luopumista, ei tätä väitettä ole pystytty vahvistamaan sijoituksia käsittelevässä rahoituksen tutkimuksessa. On epäselvää, tarkoittaako kestävyyden huomioiminen matalampia tuottoja pitkällä aikavälillä, koska monet kestävästi toimivat yritykset ovat menestyneet keskimääräistä paremmin pitkällä aikavälillä. Suurten toimijoiden sijoitusvalinnat muuttavat myös konkreettisesti yhteiskuntaa, esimerkiksi hillitsemällä ilmastonmuutosta, jolloin koko sijoitusportfolion riskit vähentyvät.
Kestävä rahoitus Suomessa
Kestävä rahoitus yleistyi muissa Pohjoismaissa huomattavasti Suomea aiemmin. Muissa Pohjoismaissa valtiot ja kunnat ovat laskeneet liikkeelle vihreitä velkakirjoja, joilla on rahoitettu päästövähennysinvestointeja. Suomessa Kuntarahoitus Oyj on vasta viime vuosina alkanut laskea liikkeelle vihreitä velkakirjoja, joilla on rahoitettu kuntien päästövähennystoimia.
Näiden vihreiden velkakirjojen roolia voisi kasvattaa erityisesti valtion tasolla. Jos valtio laskisi liikkeelle virheitä velkakirjoja, joilla rahoitettaisiin erilaisia investointitukia uusiutuvaan energiaan, voitaisiin yksityiseltä sektorilta kerätä rahaa sellaisiin tukiin, jotka muuten rahoitettaisiin välittömästi veroista. Tällaisten vihreiden velkakirjojen korko voisi olla matalampi kuin valtioiden muiden velkakirjojen korko, koska eri rahoituslaitokset voisivat lisätä näillä kestäväksi luokitellun rahoituksen osuutta, mikä taas olisi niille yksi kilpailutekijä.
Suomessa erityisesti eläkeyhtiöt ovat ottaneet merkittävää roolia kestävän sijoittamisen edistämisessä. Ne ovat valikoineet sijoituksiaan jo pitkään omien vastuullisuuskriteereidensä mukaan. Ne eivät sijoita vastuuttomana pitämäänsä toimintaan, kuten aseteollisuuteen. Eläkeyhtiöt myös käyttävät omistajavaltaansa korjatakseen sijoituskohteidensa vastuullisuusongelmia. Tämän lisäksi ne poistavat sijoitussalkuistaan sellaisia sijoituskohteita, joita ne pitävät vastuuttomina.
Suomessa on kuitenkin toistaiseksi tehty valinta jättää eläkeyhtiöt taksonomia-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, että ne voivat jatkossa raportoida vastuullisuuttaan ja ympäristönäkökulmiaan haluamallaan tavalla. Yksi keskeinen ehdotus kestävän rahoituksen kehittämiseksi Suomessa onkin eläkeyhtiöiden saattaminen raportointivelvoitteen piiriin. Tällöin kestävyydestä voisi tulla yksi tosiasiallinen kilpailutekijä yhtiöiden välillä.
Yhteenveto
EU:n taksonomia-asetukseen liittyy paljon erilaisia mielikuvia ja harhaluuloja. Pohjimmiltaan asetuksessa on kysymys vain paremman informaation tuottamisesta liiketoiminnan kestävyydestä. Suuret yritykset ja rahoituslaitokset joutuvat jatkossa raportoimaan aiempaa laajemmin sijoitustensa kestävyyttä. Tämän perusteella sijoittajat voivat tehdä parempia valintoja siitä, mihin ne haluavat rahansa sijoittaa. Asetus ei pakota ketään käyttämään rahojaan tietyllä tavalla, vaan mahdollistaa vain parempaan informaation perustuvien valintojen tekemisen.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
