Tässä oikeustapauskommentissa käsittelen hieman vähemmän tunnettua rikostyyppiä: kätkemisrikosta. Korkein oikeus otti vastikään vuoden 2020 lopussa antamassaan ratkaisussaan kantaa rajanvetoon kätkemisrikoksen ja sen toisen törkeän tekomuodon eli ammattimaisen kätkemisrikoksen välillä. Tässä oikeustapauskommentissa avaan ratkaisun sisältöä ja yleisemmin kätkemisrikoksia koskevaa sääntelyä.
Ammattimainen kätkemisrikos
Kätkemisrikoksia koskevaa juridiikkaa olemme avanneet laajemmin aiemmassa blogikirjoituksessa, joka kuului rikoslaki-sarjaamme:
Kätkemisrikoksia on viisi erilaista. Perustekomuodon lisäksi on kaksi törkeämpää tekomuotoa, törkeä kätkemisrikos (RL 32:2 §) ja ammattimainen kätkemisrikos (RL 32:3 §). Näistä ammattimainen kätkemisrikos on hieman törkeämpi sen rangaistusmaksimin ollessa 6 v vankeutta, kun taas törkeän kätkemisrikoksen enimmäisrangaistus on 4 v. Vahingossa tehty kätkemisrikos on tuottamuksellinen kätkemisrikos (RL 32:4 §) kun taas vähäinen teko on kätkemisrikkomus (RL 32:5 §).
Kaikissa näissä perusteko on sama eli kätkemisrikos (RL 32:1 §):
“Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.”
Tämä kuvaus kattaa käytännössä kaikki teot, joilla omaisuusrikoksella hankittua omaisuutta käsitellään, pois lukien omaisuuden toimittaminen viranomaiselle tai oikealle omistajalleen.
Kätkemisrikos muuttuu törkeäksi, jos omaisuus on erittäin arvokasta ja teko on muuten kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tässä euromääräinen raja on noin 5 000 euroa, mikä voi täyttyä jo yhdenkin omaisuuskappaleen kohdalla, esimerkiksi autoa piilottelemalla.
Kätkemisrikoksissa on harvinainen, vielä törkeää kätkemisrikosta törkeämpi tekomuoto eli ammattimainen kätkemisrikos:
“Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.”
Tässä kätkemisrikos on muuttunut ammattimaiseksi tavaran välittämiseksi tai käyttämiseksi. Tyypillisesti kyseessä on useita rikoksia ja saaliiden yhteisarvo on merkittävä. Nämä tapaukset liittyvät usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jossa omaisuusrikosten saaliita kuljetetaan ulkomaille myytäväksi tai muutoin hyödynnettäväksi. Keskeinen kriteeri on, onko rikossarjalla ja sen jatkamisella tarkoitus hankkia itselleen pysyviä tuloja. Jos tekoja toistetaan satunnaisesti ilman pysyvää tulonhankkimistarkoitusta, on kyseessä ”vain” törkeä kätkemisrikos.
Tapauksen taustat
Tapausta käsitteli ensimmäisenä oikeusasteena Kanta-Hämeen käräjäoikeus vuonna 2018. Tapauksessa rikoksentekijä A oli ostanut ja välittänyt vuosien 2013 ja 2015 välillä varastettua seitsemällä eri kerralla omaisuutta. Omaisuusluettelo tekotapoineen oli tapauksessa seuraava: A oli
- hankkinut ostamalla 1 500 euron arvoisen peräkärryn ja polttoainesäiliön,
- hankkinut ostamalla 2 000 euron arvosta työkaluja, kaksi moottorisahaa, sähkösahan, hitsauskoneen, käsityökaluja, porakoneita ja navigaattorin,
- ottanut huostaansa ajoneuvon akun,
- välittänyt kolmannelle taholle 8 500 euron arvoisen moottoripyörän,
- välittänyt kolmannelle taholle noin 20 kilogrammaa kalastuksessa käytettäviä vieheitä, kalastustarvikkeita, vapoja, navigaattorin ja muistitikun,
- ottanut huostaansa peräkärryn kuomuineen,
- hankkinut ostamalla 3 500 euron arvoisen pienoistraktorin tukkisaksinosturin ja nostopuomin,
- hankkinut 600 euron arvoisen erän polttoöljyä sekä
- hankkinut yhdessä toisen henkilön kanssa ostamalla 1 558,80 euron arvosta dieselpolttoainetta ja polttoöljyä.
Tämän lisäksi A oli tapauksessa syyllistynyt kahdeksaan törkeään varkauteen ja 15 varkauteen sekä yllytyksestä varkauteen. Rikosnimikkeitä oli näidenkin lisäksi useita, yhteensä 101, mikä on yhteen rikostapaukseen erittäin korkea määrä. Ammattimainen kätkemisrikos oli näistä syytekohta 101, joka luettiin syyksi eli siitä tuomittiin rangaistus. Yhteensä rangaistusta tuomittiin neljä vuotta ja kaksi kuukautta. Vaikka rikosnimikkeitä oli useita, oli ammattimainen kätkemisrikos olennaisessa osassa rangaistuksessa, koska rangaistus mitataan vakavimman teon perusteella lisäämällä siihen pieniä osia muista teoista niiden vakavuudesta riippuen. Tässä tapauksessa ammattimaisen kätkemisrikoksen enimmäisrangaistus oli kuusi vuotta, kun taas törkeän varkauden vain neljä vuotta.
Asia eteni Turun hovioikeuteen, koska A valitti tuomiosta. Hovioikeus katsoi vuonna 2019 antamassaan tuomiossa, että yksi varkauksista oli perusmuotoinen törkeän sijasta eli se katsoi siinä tapauksessa, että omaisuus ei ollut erityisen arvokasta. Lisäksi hovioikeus katsoi, että kätkemisrikos oli ammattimainen, mutta se alensi rangaistusta melko vahvasti kolmeen vuoteen ja neljään kuukauteen.
Miksi korkein oikeus otti asian käsittelyyn?
Tapaus päätyi korkeimpaan oikeuteen, koska A valitti siitä, ettei kätkemisrikosta tulisi katsoa ammattimaiseksi vaan useaksi tavalliseksi, koska omaisuus ei useimmissa tapauksissa ollut edes arvokasta ja toiminta ei A:n mielestä ollut ammattimaista.
Korkein oikeus otti asian käsittelyyn niin sanotulla ennakkopäätösperusteella. Korkein oikeus voi ottaa asian käsittelyyn kolmella perusteella:
1) Ennakkopäätösperuste eli oikeuskäytännön yhtenäistäminen ja lain tulkinnan selkeyttäminen edellyttää korkeimman oikeuden tuomiota.
2) Purkuperuste. Asian käsittelyssä alemmissa tuomioistuimissa on tapahtunut sellainen virhe, että ratkaisu olisi purettava tai poistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa hyvin merkittävää menettelyvirhettä ja vähäisten tulkintaerojen tai kyseenalaisen laintulkinnan vuoksi asiaa ei oteta käsittelyyn.
3) Muu painava syy. Tämän soveltaminen on erittäin harvinaista. Käytännössä tämä koskee vain kohtuuttomia ratkaisuja, joilla on erittäin suuri merkitys asianosaiselle. Tätä edellytystä on tulkittu hyvin tiukasti ja perustetta sovelletaan erittäin harvoin.
Tässä tapauksessa ratkaisu otettiin käsittelyyn ennakkopäätösperusteella. Korkein oikeus arvioi tapauksessa rajanvetoa siitä, milloin kätkemisrikokset muuttuvat ammattimaiseksi. Ammattimaisista kätkemisrikoksista annetaan 1-5 tuomiota vuosittain, joten oikeuskäytäntö ei ole vakiintunutta ja rajanvedoista on merkittävää hyötyä arvioitaessa tulevia tapauksia. Korkein oikeus on käsitellyt ammattimaista kätkemisrikosta viimeksi ratkaisussaan KKO 2004:24, jolloin pääkysymys liittyi eri asiaan, siihen että missä määrin tuotteita myyvän tulee tietää niiden olevan varastettuja.
Korkeimman oikeuden tuomio
Korkein oikeus painotti ratkaisussaan kriteeriä, jonka mukaan ammattimaisuus tarkoittaa sitä, että tarkoitus on hankkia pysyviä tuloja rikoksen jatkamisesta. Korkein oikeus totesi myös, että tulokäsite on laaja ja kattaa sekä omaisuuden myynnistä ja välittämisestä saatavat tulot että omaisuuden omasta käyttämisestä saatavat hyödyt.
Korkein oikeus totesi myös, että ammattimaisen kätkemisrikoksen on lain sanamuodon mukaisesti oltava sekä laajamittaista ja ammattimaista, vain toisen täyttyminen ei riitä. Tapauksessa oli selkeää, että seitsemän erilaisen kätkemisrikoksen kokonaisuus, joissa omaisuuden arvo oli lähellä 20 000 euroa, oli laajamittaista toimintaa.
Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että teko ei ollut ammattimainen. Korkein oikeus antoi painoarvoa sille, että A ei ollut juurikaan myynyt omaisuutta eteenpäin vaan ottanut ne omaan käyttöönsä yksityistaloudessa. Omaisuutta ei myöskään käytetty muuhun ansaintaan. Teko ei tästä syystä ollut korkeimman oikeuden arvion mukaan ammattimainen. Koska useimmissa tapauksissa tekojen arvo jäi alle 5 000 euron, luki korkein oikeus A:n syyksi seitsemän eri kätkemisrikosta eikä yhtä ammattimaista kätkemisrikosta. Tällöin törkeä varkaus muuttui tekokokonaisuuden vakavimmaksi rikokseksi, mikä alensi rangaistuksen vielä alemmaksi kolmeen vuoteen ja yhteen kuukauteen.
Korkein oikeus päätyi tuomioon äänestysratkaisulla 3-2. Eri mieltä olleet tuomarit katsoivat, että toiminta olisi pitänyt katsoa ammattimaiseksi, koska A oli varastanut ja myynyt eteenpäin varkauksilla ja muilla rikoksilla hankittua samanlaista omaisuutta, mikä olisi pitänyt huomioida ja siksi katsoa koko rikossarjan tarkoitukseksi tulonhankinnan, jolloin myös kätkemisrikos olisi pitänyt katsoa ammattimaiseksi.
Yhteenveto
Ammattimaisen kätkemisrikoksen osalta rajanveto on melko tiukka. Toiminnalta edellytetään yllä käsitellyn ratkaisun perusteella todellista ammattimaisuutta eli pysyvien tulojen hankkimista rikollisuudella. Tällöin omaan käyttöön otettu omaisuus ei voi täyttää ammattimaisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistöä, vaan tällöin kyseessä on tavallinen tai törkeä kätkemisrikos.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI(Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
