Rikoslain 32 luku kätkemis- ja rahanpesurikoksista

Useita rikoslain talousrikossäännöksiä uudistettiin 2000-luvun alussa. Kokonaisuudistuksen tavoitteena oli poistaa ongelmia, joita oli ilmennyt talousrikossäännösten soveltamisessa. Uudistuksessa mm. säädettiin itsenäiset tunnusmerkistöt rahanpesurikoksille. Aikaisemmin rahanpesusta rangaistiin kätkemisrikoksia koskevien säännösten nojalla.


Kaikki tämän luvun mukaiset rikokset edellyttävät esirikosta eli tekoa, jolla hankittuun omaisuuteen tämän luvun mukainen rikos, kuten rahanpesu tai kätkeminen, kohdistuu. Toisin sanoen esimerkiksi rahanpesu edellyttää, että sitä ennen on tehty rikos, jolla saatuun omaisuuteen sitten kohdistetaan rahanpesutoimia. Esirikoksen tekijää ei pääsääntöisesti rangaista omaisuuden myöhemmästä kätkemisestä tai sen pesemisestä. Myöhemmästä rikoksesta rankaiseminen on mahdollista vain silloin, jos kyse on rahanpesusta ja tämä teko muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen rikossarjan olennaisimman ja moitittavimman osan rikoskokonaisuudesta.


Kätkemisrikoksesta, törkeästä ja ammattimaisesta kätkemisrikoksesta sekä rahanpesusta, törkeästä rahanpesusta ja tuottamuksellisesta rahanpesusta voidaan tuomita myös oikeushenkilö eli esimerkiksi yritys, jonka toiminnassa on tehty rikos. Rikoksesta tuomittu oikeushenkilö voidaan tuomita maksamaan yhteisösakko korvauksena rikoksesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovelletaan pääasiassa talous- ja ympäristörikoksiin.

_________________________________________________________________________

Kätkemisrikoksessa kätketään jonkun toisen esirikoksella hankkimaa omaisuutta.


1 § Kätkemisrikos


Kätkemisrikoksen nykyinen tunnusmerkistö on vuodelta 2003. Kätkemisrikos on siitä poikkeuksellinen rikos, että se edellyttää esirikosta, eli toisen tekemää rikollista tekoa, jonka tekijä täydentää kätkemisellä. Kätkemisrikoksen kohteena voi siis olla vain joltakulta toiselta saatu omaisuus, jonka tekijä on hankkinut rikoksella. Jos tekijä on itse hankkinut omaisuuden rikoksella, kyse ei ole kätkemisestä, koska kätkemisteot sisältyvät omaisuusrikoksien tunnusmerkistöön eivätkä ne ole erikseen rangaistavia. Siten esimerkiksi varkauteen syyllistynyttä ei tuomita erikseen kätkemisrikoksesta. Pykälässä asia on muotoiltu niin, että kätkemiseen syyllistyy se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen. Esirikoksen ja kätkemisen tulee olla tarkoituksellisesti liitännässä toisiinsa ja tekijän tulee tietää omaisuuden hankkimisesta rikollisesti.


Nämä luetellut rikokset ovat siis kätkemisen esirikoksia. Vuosina 1994-2003 myös velallisen petos, törkeä velallisen petos ja tahallinen velallisen vilpillisyys olivat kätkemisrikoksen esirikoksia. Vuoden 2003 uudistukseen ja rahanpesupykälän säätämisen jälkeen näistä teoista rangaistaan rahanpesuna. Pykälässä on vielä toissijaisuuslauseke, jonka mukaan pykälässä luetelluista teoista rangaistaan kätkemisrikoksena, ellei teko ole tuomittava rahanpesuna. Tämä johtuu tekojen tunnusmerkistöjen osittaisesta päällekkäisyydestä. Rahanpesun rangaistusasteikko on ankarampi maksimirangaistuksen ollessa 2 vuotta vankeutta 1,5 vuoden sijaan.


Yksi kätkemisrikoksen esirikoksista on omaisuuteen ryhtyminen. Sillä tarkoitetaan yleisesti kaikkia tekoja, joilla tekijä osoittaa aikomuksensa tai halunsa ottaa vastaan esirikoksella hankittu omaisuus. Pykälässä ei siten tyhjentävästi määritellä tapoja, joilla omaisuuteen tulee reagoida tai sitä käsitellä. Omaisuuteen ryhtymistä on esimerkiksi omaisuuden vastaan ottaminen tai sen muokkaaminen tunnistamattomaksi Kuitenkin, jos tarkoituksena on toimittaa omaisuus viranomaisille tai takaisin sen omistajalle, kyse ei ole omaisuuteen ryhtymisestä.


Hauskana yksityiskohtana kätkemisrikoksen historiasta voidaan antaa pohdinta hallituksen esityksestä vuodelta 1988 (HE 66/1998 vp), jossa pohdittiin, pitäisikö myös luvaton pyynti eli luvaton metsästys tai kalastus lisätä kätkemisrikoksen esirikoksiin. Tällöin kätkeminen olisi kohdistunut luvattomasti hankittuun saaliseen. Tällaista tekoa pidettiin kuitenkin niin harvinaisena ja moitittavuutta vähäisenä, että tätä esirikosta ei pykälään lisätty.


Kätkemisrikoksesta on annettu noin 180 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).



Kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.


_________________________________________________________________________

Kätkemisrikos on törkeä noin 5.000 euron arvon ylittymisen jälkeen.


2 § Törkeä kätkemisrikos


Törkeän kätkemisrikoksen pykälä on vuodelta 1990. Kätkemisrikoksesta tekee törkeän se, jos teko kohdistuu erittäin arvokkaaseen omaisuuteen ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Pykälän tarkoituksena on omistusoikeuden suojaaminen, joten törkeysarvostelu on perustelua sitoa rikoksen kohteen arvoon. Arvokkuus voi olla sekä yleisesti tunnettu, kuten yleinen tieto siitä, että kultaharkot ovat arvokkaita, että vain rikoksentekijän tiedossa esimerkiksi hänen erityisen perehtyneisyytensä vuoksi. Törkeys edellyttää, että tekijä on mieltänyt rikoksen kohteen erityisen arvokkaaksi. Törkeyden rajana pidetään kätkemisrikoksissa noin 5.000 euroa.


Törkeästä kätkemisrikoksesta on annettu 11-39 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).


Esimerkkinä voidaan antaa tapaus KKO 2003:17, jossa puolisot A ja B oli tuomittu törkeästä kavalluksesta. B oli anastanut työnantajaltaan varoja puolitoista miljoonaa markkaa ja siirsi niitä sekä omalle että A:n tilille. A:n tilille rahaa siirrettiin suoraan sekä B:n tilin kautta. B sai tuomion, koska hän oli ottanut vastaan kavallusrikoksella saatua omaisuutta noin 160 000 markkaa. Perhe oli tekoaikana matkustellut runsaasti ympäri maailmaa, mikä poikkesi selvästi perheen aiemmasta ansiotasosta. Tällä perusteella katsottiin, että A oli tietoinen varojen rikollisesta alkuperästä. Lisäksi ratkaisussa arvioitiin mm. sitä, oliko katsottava, että A:n tilille puolison tilin kautta siirretyt varat olisivat lukeutuneet A:n syyksi katsottavaksi kätkemisrikokseksi. KKO päätyi siihen, että vaikka varojen alkuperä ei ollut enää yhtä selkeä kuin suorassa tilisiirrossa työnantajan tililtä, siirretyt summat olivat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin mitä B:n saama palkka vastaavana aikana. KKO piti siten myös näitä B:n tilinsä kautta siirtämiä varoja osana A:n kätkemisrikosta.



Törkeän kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________

Ammattimaisesta kätkemisrikoksesta voidaan rangaista vielä ankarammin kuin törkeästä kätkemisrikoksesta.


3 § Ammattimainen kätkemisrikos


Ammattimainen kätkemisrikos kriminalisoitiin vuonna 1990. Tämä on törkeää kätkemisrikosta moitittavampi tekomuoto. On poikkeuksellista, että on säädetty vielä törkeääkin tekomuotoa moitittavampi teko. Tässä yhteydessä se johtuu pyrkimyksestä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Kätkemisrikoksen ammattimaisuudesta kertoo toiminnan laajamittaisuus, toistuvuus tulojen hankkimiseksi ja toteuttaminen muuten suunnitelmallisella tavalla. Myös tekotapa ja rikosten määrä vaikuttavat arviointiin.


Hallituksen esityksen (HE 66/1988 vp) mukaan koska teolta edellytetään laajamittaisuutta, ns. ensimmäinen toistuvaksi toiminnaksi tarkoitettu kätkemisrikos tuskin täyttäisi tämän pykälän tunnusmerkistöä. Pykälä on säädetty siksi, että toistuville ammattimaisuutta ilmentäville samantyyppisille teoille haluttiin korkeampi rangaistusuhka, kuin mitä perusmuotoisella ja törkeällä kätkemisrikoksella voitaisiin saavuttaa. Ammattimaisen kätkemisrikoksen maksimirangaistus on 6 vuotta vankeutta, törkeässä tekomuodossa se on 4 vuotta vankeutta.


Ammattimainen kätkemisrikos on kollektiivirikos, eli vaikka tekijä syyllistyy useaan kätkemisrikokseen, hänet tuomitaan kollektiivisesti ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. Tämä ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa tekijä lopettaa kätkemisrikosten tekemisen, ja esimerkiksi vuoden päästä jatkaa niiden tekemistä. Tällöin teot eivät yhdy, ja tekijä voidaan tuomita kahdesta ammattimaisesta kätkemisrikoksesta.


Ammattimaisesta kätkemisrikoksesta on annettu 1-3 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).


Ammattimaisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________

Tuottamuksellinen kätkemisrikoksen rangaistavuus poistaa mahdollisuuden väittää pätevästi, että “en mä tiennyt että mun työtön poikakaveri hankki nää 500.000 euron arvoiset timanttikorut rikoksella”.


4 § Tuottamuksellinen kätkemisrikos


Tuottamuksellisessa kätkemisrikoksessa ryhdytään omaisuuteen, joka ryhtyjän on syytä epäillä rikoksella saaduksi. Tarkoituksena oli nostaa ihmisiltä vaadittavan huolellisuuden tasoa rikosten ehkäisemiseksi. Pykälän teksti on peräisin vuodelta 1990. Vuonna 2003 siihen tehtiin pieni tekninen muutos. Arvioitaessa sitä, onko tekijällä syytä epäillä omaisuuden rikollista alkuperää, merkitystä on tekijän tiedossa olevilla seikoilla ja olosuhteilla. Merkitystä ei siten ole sillä, onko tekijä todellakin epäillyt omaisuuden alkuperää vai ei, jos objektiivisesti arvioitaen voidaan katsoa, että epäilyn olisi pitänyt herätä.


Omaisuuden alkuperästä pitäisi herätä epäilyksiä ainakin silloin, jos myytävän tuotteen hinta on poikkeuksellisen alhainen, esimerkiksi 2.000 euron arvoista uutta kilpapyörää myydään netissä 200 eurolla. Henkilöön liittyvistä olosuhteista voidaan antaa esimerkiksi tilanne, jossa henkilö saa treffikumppaniltaan lahjaksi sadan euron arvoiset korut. Mikäli lahjan antaja on varakkaan oloinen henkilö, jonka elintasoon tämä lahja sopii, ei lahjan vastaanottajalla pitäisi olla syytä epäillä lahjan alkuperää. Jos tilanne on sen sijaan sellainen, että elämän laitapuolella kulkeva nisti antaa lahjaksi 1.000 euron arvoiset korut, hälytyskellojen pitäisi soida. Myös työssä voi syyllistyä tuottamukselliseen kätkemisrikokseen: tästä tuomittiin kultaseppä, joka oli ostanut humalaiselta myyjältä 8.000 markan arvoisen kultakellon 1.200 eurolla. Kultaseppä ei ollut vaatinut myyjältä riittävää todistusta kellon omistusoikeudesta ja olosuhteet oli katsottava muutenkin epäilyttäviksi. (KKO 1995:68)


Tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta on annettu noin 90 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).


Tuottamuksellisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on tuomittava tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

_________________________________________________________________________

Kätkemisrikkomus koskee vakavuudeltaan vähäisiä kätkemistekoja.


5 § Kätkemisrikkomus


Kätkemisrikkomus säädettiin rangaistavaksi vuonna 1990, kun rikoslakiin lisättiin kätkemisrikosten eri tekomuotoja. Aiemmin näitä oli kaksi. Kätkemisrikkomus koskee tekoja, jotka sinänsä ovat kätkemisrikoksia tai tuottamuksellisia kätkemisrikoksia, mutta joiden vakavuus on vähäinen omaisuuden arvoon tai muihin seikkoihin nähden. Hallituksen esityksessä (HE 66/1988 vp) on annettu muista seikoista esimerkkinä kätkijän ja omaisuuden rikoksella hankkineen läheinen suhde. Hallituksen esityksessä todetaan, että kätkemisteko voi usein olla vähäinen kätkijän asemaan ja teon luonteen vuoksi. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2003:9 A tuomittiin kätkemisrikkomuksesta hänen otettuaan tietoisesti vastaan varkaudella hankitun n. 3.000 markan arvoisen moottoripyöräkypärän.


Kätkemisrikkomuksesta on annettu noin 45 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019). Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja eli esirikoksen uhri ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.



Kätkemisrikkomuksen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos kätkemisrikos tai tuottamuksellinen kätkemisrikos, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava kätkemisrikkomuksesta sakkoon.


_________________________________________________________________________

Rahanpesu edellyttää esirikosta, jolla hankittuun varallisuuteen rahanpesu sitten kohdistuu.


6 § Rahanpesu


Rahanpesussa yleensä rikollisella toiminnalla hankittua varallisuutta muunnetaan tai siirretään lailliseen tai näennäisesti lailliseen toimintaan siten, että varallisuuden rikollinen alkuperä peitetään. Rahanpesu edellyttää esirikosta, eli rikollista tekoa, jolla hankittu omaisuus on rahanpesun kohteena. Esimerkiksi vero-, huumausaine- ja kätkemisrikokset liittyvät usein rahanpesuun. Rahanpesu kriminalisoitiin vuonna 1994, tavoitteena suojella laillista taloutta, jonka toimintaa rahanpesu häiritsee. Erityisesti haluttiin puuttua huumausainerikoksilla saatuun omaisuuteen. Kriminalisoinnilla täytettiin myös YK:n vuoden 1988 huumausaineiden laitonta kauppaa vastaan tehdyn yleissopimuksen vaatimukset.


Rahanpesuun voi syyllistyä kahdella tavalla. Toinen niistä liittyy rikoksella saadun omaisuuden, hyödyn tai sen tilalle tulleen omaisuuden vastaanottamiseen ja muuhun hallussapitoon tarkoituksena hankkia hyötyä itselleen tai toiselle, tai peittääkseen tällaisen omaisuuden alkuperän. Tilalle tullut omaisuus tarkoittaa esimerkiksi koruja, jotka on ostettu rikoksesta saadulla rahalla. Toinen tekotapa liittyy peittämis- ja häivyttämistekoon laittoman alkuperän peittämiseksi. Tällaisia tekoja ovat mm. omaisuuden vaihtaminen toiseen. Merkityksellistä on siis rikollisen alkuperän häivyttämiseen pyrkivä toiminta. Hankittu omaisuus voi olla millä tahansa rikoksella hankittua. Tekijän tulee olla tietoinen rikollisesta alkuperästä, mutta tarkkaa tietoa rikoksesta ei edellytetä. Jos A tietää, että B on saanut jonkin omaisuuden rikoksella haltuunsa mutta A siitä huolimatta esimerkiksi ottaa omaisuuden vastaan, syyllistyy A rahanpesuun vaikka hän ei tietäisi tarkalleen, mitä rikollista B on tehnyt.


Vuonna 2011 pykälään lisättiin maininta siitä, että rahanpesuksi voidaan katsoa myös toiminta, jonka tarkoituksena on hankkia hyötyä itselleen tai toiselle rahanpesupykälän mukaista varallisuutta. Tällä lisäyksellä täsmennettiin sitä, että myös tilanteissa, joissa omaisuutta käytetään reippaasti ja epäilyksiä herättäen, voi olla kyse rahanpesusta. Nopeatempoinen rahankäyttöä ei olisi omiaan peittämään tai häivyttämään rahojen alkuperää, kuten aiemmin sanamuodossa edellytettiin. Samassa yhteydessä tunnusmerkistöön lisättiin rangaistavaksi teoksi rahanpesupykälän mukaisen omaisuuden hallussapito, joka on yleisimpiä rahanpesemisen muotoja. Hallussapidoksi katsotaan hyvinkin lyhyt varojen hallussa pitäminen, kuten säilyttäminen yön yli toista henkilöä varten tai haltuuunottamismahdollisuus, vaikka omaisuutta ei otettaisi haltuun. Aikamäärettä ei ole esitöissä tarkemmin määritelty.


Rahanpesuun liittyen on annettu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettu laki (444/2017). Sen mukaan mm. rahalaitosten, luotonantajien, vakuutusyhtiöiden, tilintarkastajien ja asianajajien tulee valvoa asiakkaidensa toimintaa ja ilmoittaa viranomaisille rahanpesuepäilyistä. Vuonna 2020 ilmoituksia tehtiin ennätykselliset 64 000 kappaletta. Aiemmin ilmoitusten määrä on vaihdellut noin 39-48.000 välillä.


Rahanpesusta on annettu 54-180 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).



Rahanpesun tunnusmerkistö on seuraava:


Joka


1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka


2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä,


on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________

Rahanpesun kohdistuminen erityisen arvokkaaseen omaisuuteen tai toiminnan erityinen suunnitelmallisuus tekee rahanpesusta törkeän.


7 § Törkeä rahanpesu


Törkeän rahanpesun pykälä säädettiin vuonna 2003 talousrikossäännösten kokonaisuudistuksen yhteydessä.


Törkeästä rahanpesusta on kyse silloin, kun

1) rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai

2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti,

ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä.


Omaisuuden arvoa koskeva 1-kohta tarkoittaa omaisuuden arvoa kokonaisuudessaan, eli vaikka rikoshyöty jakautuisi niin monelle henkilölle, että sitä ei yksittäisen tekijän kohdalla voisi pitää “erittäin arvokkaana”, kyse voi silti olla törkeästä rahanpesusta. Hallituksen esityksen (HE 53/2002 vp) mukaan törkeän rahanpesun raja on noin 13 000 euroa.


Myös teon erityinen suunnitelmallisuus voi tehdä rahanpesusta törkeän. Erityistä suunnitelmallisuutta ilmentää mm. monimutkaiset järjestelyt omaisuuden kätkemiseksi. Tällaista on esimerkiksi rahan kierrättäminen useiden yhtiöiden ja valtioiden kautta, tai omaisuuslajin muuttaminen useaan otteeseen esimerkiksi käteisestä arvometalleiksi, siitä arvopapereiksi ja niin edelleen. Myös rahanpesun suorittaminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa ankaroittaa teon arvostelua.

Törkeästä rahanpesusta on annettu 19-66 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).



Törkeän rahanpesun tunnusmerkistö on seuraava:


Jos rahanpesussa


1) rikoksen kautta saatu omaisuus on ollut erittäin arvokas tai


2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti,


ja rahanpesu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rahanpesusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________

Esimerkiksi lahjukseen kohdistuvasta törkeästä rahanpesusta sopiminen on rangaistavaa salahankkeena törkeän rahanpesun tekemiseksi.


8 § Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi


Salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi säädettiin rangaistavaksi vuonna 2003. Pykälän taustalla on ns. yhteisöpetossopimus (Euroopan unionin neuvoston 19 päivänä kesäkuuta 1997 hyväksymä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvä toinen pöytäkirja EYVL N:o C 221, 19.7.1997), joka edellytti tiettyjen törkeää rahanpesua varten tehtävien esirikosten kriminalisointia. Nämä ovat lahjuksen antaminen ja ottaminen, törkeä avustuspetos ja sellaiseen veroon kohdistuva törkeä veropetos, joka koskee Euroopan unionin lukuun kannettavaa maksua, joka tilitetään Euroopan unionille sisällytettäväksi Euroopan unionin yleiseen talousarvioon, Euroopan unionin hoidossa oleviin tai niiden puolesta hoidettuihin talousarvioihin (esim. ulkotullit). Käytännössä salahankepykälä siis koskee henkilöitä, jotka ovat sopineet sellaisen törkeän rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on jollain edellä mainituista rikoksista saatu höyty tai sellaisen omaisuuden tilalle tullut omaisuus.


Jotta salahankkeen tekeminen olisi rangaistavaa, kyseen täytyy olla siitä, että tietyn rikoksen tekemisestä on sovittu. Pelkkä suunnittelu ei siten riitä, jos teko on jäänyt suunnitelman asteelle. Hallituksen esityksen (HE 53/2002 vp) mukaan pykälä voi tulla sovellettavaksi melko harvoin sen suppean soveltamisalan vuoksi. Suomalaiselle rikosoikeudelle ei ole yleistä se, että rikoksen valmistelusta rangaistaisiin (pois lukien vakavimpien rikosten, kuten joukkotuhonnan, valtiopetoksen tai tiettyjen henkirikosten valmistelu). Muun muassa tästä syystä salahankepykälän soveltamisala säädettiin suppeaksi.


Törkeän rahanpesun tekemiseksi tehdystä salahankkeesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.


Törkeän rahanpesun tekemiseksi tehtävän salahankkeen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka sopii toisen kanssa sellaisen törkeän rahanpesurikoksen tekemisestä, jonka kohteena on lahjuksen antamisen, lahjuksen ottamisen, 29 luvun 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun veroon kohdistuvan törkeän veropetoksen tai törkeän avustuspetoksen tuottama hyöty tai sen tilalle tullut omaisuus, on tuomittava salahankkeesta törkeän rahanpesun tekemiseksi sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________

Tuottamuksellisesta rahanpesusta on kyse, jos törkeästä huolimattomuudesta vastaanotetaan sellaista varallisuutta, joka pitäisi käsittää rikoksella hankituksi.


9 § Tuottamuksellinen rahanpesu


Tuottamuksellinen rahanpesu säädettiin rangaistavaksi vuonna 2003, jotta rahanpesutoimien rangaistavuutta saataisiin laajennettua myös tilanteisiin, joissa tekijä ei ole varma varojen rikollisesta alkuperästä, mutta hänellä on painava syy sitä epäillä. Teko voi koskea tilanteita, joissa henkilö esimerkiksi ottaa vastaan tai vaihtaa sellaista varallisuutta, jota hänen pitäisi epäillä olosuhteista johtuen rikoksella saaduiksi. Teon rangaistavuus edellyttää törkeää huolimattomuutta varallisuuden vastaanottajalta, eli vastaanottajan pitäisi käsittää, että varallisuus on rikoksella hankittu. Esimerkiksi se, että varallisuuden luovutus tapahtuu selvästi tavanomaisista poikkeavissa olosuhteissa (voidaan vaikkapa ostaa arvokelloja kadunvarrelta murto-osalla normaalista hinnasta) vihjaa rikolliseen alkuperään. Myös erityisellä tiedolla varallisuuden antajasta on merkitystä: jos A tietää, että B on vähävarainen ja esimerkiksi huumausainerikollisuudessa mukana, A:n tulisi epäillä varojen olevan rikollista alkuperää, jos B esimerkiksi antaa A:lle 10.000 euroa käteistä ja pyytää vaihtamaan ne pankissa uusiin seteleihin.


Varoja vastaanottavalta henkilöltä voidaan vaatia eriasteista huolellisuutta hänen asemastaan riippuen. Esimerkiksi pankkialalla toimivalla henkilöllä voi olla hyvät mahdollisuudet talletettavan rahan alkuperän selvittämiseen. Rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa on lueteltu ilmoitusvelvollisia, joiden on ilmoitettava viranomaisille epäilemästään rahanpesusta. Myös esirikoksen tekijän hyvin tuntevalta henkilöltä voidaan odottaa suurempaa huolellisuutta varojen alkuperän noteeraamiseen kuin hänelle tuntemattomalta. Yksityiskohtana ammattihenkilöistä voidaan todeta, että tuottamuksellista rahanpesua ei sovelleta rikosasiassa syytettynä olevan henkilön oikeudenkäyntiavustajaan siten, ettei tämä voisi ottaa vastaan palkkiota syytetyn avustamisesta, vaikka voitaisiin ajatella, että hänellä olisi erityinen syy epäillä varojen rikollista alkuperää. Oikeudenkäyntiavustajalla on velvollisuus toimia päämiehensä edun mukaisesti, ja tämä heikentäisi osapuolten välistä luottamusta.


Tuottamuksellisen rahanpesun rangaistavuuden voi poistaa ilmoittamalla epäilystään viranomaisille. Sitä ei pidetä rangaistavana tekona, jos rahanpesuepäilyn kohteena olevalle varallisuudelle suoritetaan liiketoimi saattaakseen asia viranomaisten tutkittavaksi.


Tuottamuksellisesta rahanpesusta on annettu 19-56 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).


Tuottamuksellisen rahanpesun tunnusmerkistö on seuraava:


Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________

Esimerkiksi toisen varastamien lonkeroiden nauttiminen voi johtaa rahanpesurikkomustuomioon.


10 § Rahanpesurikkomus


Rahanpesurikkomuksesta on kyse silloin, kun rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu on ollut omaisuuden arvo tai muut seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan. Ennen vuotta 2003 tuottamuksellisella rahanpesulla ei ollut omaa pykälää, vaan teosta rangaistiin rahanpesurikkomuksena. Myös rahanpesurikkomus säädettiin omaksi pykäläkseen vuonna 2003. Tämä liittyi kansainvälisten järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevien velvoitteiden täytäntöönpanoon.


Rahanpesurikkomus kohdistuu siis arvoltaan kohtuullisen vähäarvoiseen omaisuuteen. Oikeuskäytännöstä löytyy mm. tapaus, jossa muutama henkilö oli nauttinut kaupasta varastettuja lonkeroita tietoisena siitä, että juomat oli varastettu. Tällä toiminnallaan he ansaitsivat tuomiot rahanpesurikkomuksesta. Muita vastaavia tekoja ovat olleet mm. varastettujen savukkeiden vastaanottaminen sekä noin tuhannen euron arvoisen varastetun omaisuuden vastaanottaminen. Kohtuullisen vähäiselläkin toiminnalla voi siis syyllistyä rikoslain mukaan rangaistavaan tekoon.


Rahanpesurikkomuksesta on annettu 4-18 tuomiota vuosittain (vuodet 2015-2019).



Rahanpesurikkomuksen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava rahanpesurikkomuksesta sakkoon.




Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki


Essi Puhakainen

OTM

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF




27 katselukertaa0 kommenttia

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram