Arvopaperimarkkinarikokset siirreettiin rikoslakiin vuonna 1999 yhtenä kokonaisuutena. Luku päivitettiin vuona 2012 kokonaisuudessaan. Luvun pykäliä on uudistettu usein johtuen pitkälti EU-jäsenyydestä ja arvopaperimarkkinasääntelyn harmonisoinnista Unionissa.
_________________________________________________________________________
1 § Sisäpiirintiedon väärinkäyttö
Sisäpiirintiedon väärinkäyttö kriminalisoitiin jo vuonna 1989, kun arvopaperimarkkinalaki astui voimaan. Tällöin rikoksen nimi oli ”luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö”. Vuonna 1992 Suomi joutui ETA-valtiona saattamaan voimaan sisäpiiridirektiivin, jonka myötä pykälää täydennettiin ja sen nimi muutettiin nykyiseen muotoon ”sisäpiirintiedon väärinkäyttö”. Vuonna 1999 kaikki arvopaperimarkkinoita koskevat rikokset siirrettiin rikoslakiin, johon lisättiin uusi 51-luku. Tällöin sisäpiirintiedon väärinkäyttö siirrettiin luvun ensimmäiseksi pykäläksi. Pykälästä ei kuitenkaan tehty blankokriminalisointia, koska siinä ei viitata arvopaperimarkkinalakiin. Arvopaperimarkkinalain käsitteet katsottiin niin vakiintuneiksi, että niihin viittaamista tai niiden määrittelyä ei nähty tarpeellisena.
Vuonna 2001 pykälän soveltamisalaa laajennettiin kattamaan pörssin lisäksi myös muita kaupankäyntimenettelyitä. Vuonna 2005 markkinoiden väärinkäyttödirektiivi johti rangaistussäännösten suppenemiseen juuri näiden muiden kaupankäyntimenettelyiden osalta. Vuonna 2007 rikoslakia uudistettiin rahoitusvälineiden markkinadirektiivin johdosta niin, että näiden muiden kaupankäyntimenettelyiden nimeä muutettiin termiksi ”monenkeskinen kaupankäynti”. Vuonna 2012 luvun rikokset uudistettiin kokonaisuudessaan ja tämäkin pykälä kirjoitettiin kokonaan uusiksi. Vuonna 2016 todettiin, että rikoksen soveltamisalaa on tarkoituksenmukaista laajentaa osin sen vuoksi, että kyseinen teko on vaikea näyttää toteen. Tämän vuoksi pykälästä poistettiin edellytys siitä, että väärinkäytön olisi tullut tapahtua tarkoituksena hankkia taloudellista hyötyä. Säännöksen soveltamisala siirrettiin myös omaan 6 a §:ään. Tämän lisäksi kriminalisoitiin sellaisen neuvon käyttö, joka perustuu sisäpiirintietoon, vaikka neuvon saaja ei itse tietäisikään sisäpiirintietoa.
Termi ”sisäpiirintieto” on siitä erikoinen, että se kirjoitetaan eri tavoin kansallisessa ja EU-oikeudessa. EU-oikeudessa käytetään termiä ”sisäpiiritieto” ilman n-kirjainta.
Sisäpiirintiedon väärinkäyttöön voi syyllistyä kolmella tavalla. Sisäpiirintieto määritellään RL 51:6 §:n mukaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksessa eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta. Tämä määritelmä kuuluu kokonaisuudessaan:
Tässä asetuksessa sisäpiiritiedolla tarkoitetaan seuraavantyyppisiä tietoja:
a) luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden hintoihin tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan;
b) hyödykejohdannaisten osalta luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen¨tai useampaan tällaiseen johdannaiseen tai liittyy suoraan siihen liittyvään hyödykettä koskevaan spot-sopimukseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten johdannaisten tai niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten hintoihin, kun kyseessä on tieto, joka voidaan kohtuudella olettaa julkistettavan tai jonka julkistamista kyseisillä johdannaismarkkinoilla tai spot-markkinoilla edellytetään unionin tai kansallisen tason säännöksissä tai määräyksissä, markkinasäännöissä, sopimuksessa, menettelytavoissa tai käytännöissä;
c) päästöoikeuksien tai niihin perustuvien huutokauppatuotteiden osalta luonteeltaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan tällaiseen välineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus tällaisten välineiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintoihin;
d) niiden henkilöiden osalta, joiden tehtävänä on rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen, sillä tarkoitetaan myös asiakkaan antamaa ja asiakkaalle toteutettavana olevaa rahoitusvälineisiin liittyvää toimeksiantoa koskevaa
luonteeltaan täsmällistä tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti yhteen tai useampaan liikkeeseenlaskijaan taikka yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus kyseisten rahoitusvälineiden, niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten hintaan.
2. Sovellettaessa 1 kohtaa tiedon katsotaan olevan luonteeltaan täsmällistä, jos se viittaa ilmenneisiin olosuhteisiin tai sellaisiin olosuhteisiin, joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän, tai toteutuneeseen tapahtumaan tai tapahtumaan, jonka voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan, edellyttäen että se on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös edellä mainittujen olosuhteiden tai edellä mainitun tapahtuman mahdollisesta vaikutuksesta rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien rahoitusjohdannaisten, kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai päästöoikeuksiin perustuvien huutokauppatuotteiden hintoihin. Sellaisissa pitkäkestoisissa menettelyissä, joilla pyritään tai jotka johtavat erityisten olosuhteiden ilmenemiseen tai erityisen tapahtuman toteutumiseen, täsmälliseksi tiedoksi voidaan katsoa kyseiset tulevat olosuhteet tai tuleva tapahtuma ja myös kyseisen menettelyn välivaiheet, jotka liittyvät kyseisten tulevien olosuhteiden ilmenemiseen tai kyseisen tulevan tapahtuman toteutumiseen.
3. Pitkäkestoisen menettelyn välivaihetta on pidettävä sisäpiiritietona, jos se sellaisenaan täyttää tässä artiklassa tarkoitetut sisäpiiritiedon kriteerit.
4. Sovellettaessa 1 kohtaa tiedolla, jolla todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineiden, rahoitusjohdannaisten, niihin liittyvien hyödykkeitä koskevien spot-sopimusten tai päästöoikeuksiin perustuvien huutokauppatuotteiden hintoihin, jos se julkistettaisiin, tarkoitetaan tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena.
Niiden päästöoikeuksien markkinoilla toimivien markkinaosapuolten osalta, joiden yhteenlasketut päästöt tai arvioitu lämmöntuotto ovat 17 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vahvistetun alarajan tasolla tai sen alapuolella, katsotaan, että niiden fyysisiä toimia koskevalla tiedolla ei ole huomattavaa vaikutusta päästöoikeuksien, niihin perustuvien huutokauppatuotteiden tai rahoitusjohdannaisten hintoihin.
Sisäpiirintiedon tulee rangaistussäännöksen mukaan koskea rahoitusvälinettä, joka määritellään sijoituspalvelulain 14 §:ssä. Tämä määritelmä kuuluu kokonaisuudessaan:
Tässä laissa rahoitusvälineellä tarkoitetaan:
1) arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettua arvopaperia;
2) sellaista yhteissijoitusyrityksen osuutta ja rahamarkkinavälinettä, joka ei ole 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperi;
3) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, päästöoikeus, toinen johdannaissopimus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo;
4) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä;
5) optiota tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä lukuun ottamatta tukkutason energiatuotetta, jolla käydään kauppaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, ja joka on toteutettava kohde-etuus luovuttaen;
6) muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, jos johdannaissopimusta ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja se on muiden johdannaissopimusten kaltainen;
7) luottoriskin siirtoon tarkoitettua johdannaissopimusta;
8) hinnanerosopimusta;
9) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä, jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä, sekä muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat edellä tässä pykälässä mainitsemattomat varat, oikeudet, velvollisuudet, indeksit ja muut tunnusluvut ja joka on muiden johdannaissopimusten kaltainen, kun otetaan huomioon ainakin se, käydäänkö sillä kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;
10) päästöoikeutta, joka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) vaatimuksia vastaavaksi sekä vastavuoroisesti yhteisön järjestelmän ja muiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välillä.
Tämän rikoksen ensimmäinen tekotapa liittyy henkilön omaan kaupankäyntiin. Kiellettyä on sisäpiirintietoa väärinkäyttäen luovuttaa tai hankkia arvopaperi. Kiellettyä on myös peruuttaa toimeksianto tai muuttaa sitä, vaikka kauppoja ei syntyisikään. Toinen tekotapa on antaa neuvoja sisäpiirintiedon perusteella toisen henkilön arvopaperikauppaa varten. Kolmas tekotapa on käyttää hyväksi tällaista neuvoa.
Kaikki edellä mainitut teot ovat rangaistavia tahallisena tai törkeästä huolimattomuudesta tehtynä. Törkeää huolimattomuutta on käytännössä se, että henkilön pitäisi ymmärtää tiedon olevan sisäpiirintietoa. Teosta tuomitaan yksittäisiä ihmisiä vuosittain.
Sisäpiirintiedon väärinkäytön tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää rahoitusvälineeseen liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi
1) luovuttamalla tai hankkimalla rahoitusvälineen omaan tai toisen lukuun taikka peruuttamalla rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon tai muuttamalla sitä taikka
2) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista rahoitusvälineen hankinnassa tai luovutuksessa taikka rahoitusvälinettä koskevan toimeksiannon peruuttamisessa tai muuttamisessa,
on tuomittava sisäpiirintiedon väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää hyväksi 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Tahallisen rikoksen yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
2 § Törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö
Törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö lisättiin rikoslakiin vuonna 1998, kun arvopaperimarkkinarikokset siirrettiin rikoslakiin osana kokonaisuudistusta. Rikoslakiin lisättiin sisäpiirintiedon väärinkäytön törkeä tekomuoto, koska osa ilmenemismuodoista oli niin vakavia, että ankarammalle rangaistussäännökselle katsottiin olevan tarvetta. Pykälää päivitettiin vuonna 2012 kun 51-luku uudistettiin kokonaisuudessaan, mutta tähän rikostunnusmerkistöön tehtiin tuolloin ainoastaan käsitteellisiä tarkistuksia.
Sisäpiirintiedon väärinkäyttö muuttuu törkeäksi kolmessa tapauksessa. Ensimmäinen näistä on huomattavan suuren hyödyn tai henkilökohtaisen edun tavoittelu. Näiden euromäärä on erisuuruinen. Huomattavan suuri hyöty on arviointikriteeri, jota tarkastellaan suhteessa toimijan muihin vastaaviin arvopaperikauppoihin sekä suhteelliseen kurssimuutokseen. Näitä ei voida rinnastaa esimerkiksi varkausrikoksiin tai rikoksiin julkista taloutta vastaan, koska arvopaperikaupan mittakaavassa 10 000 – 20 000e hyödyt muuttuisivat lähes aina törkeiksi. Siksi suuruusluokka rinnastuu lähinnä ympäristörikoksiin, joissa hyödyn määrää verrataan muihin samanlaisiin rikoksiin. Mitä suurempi vaikutus sisäpiirintiedolla on kurssiin, sitä lähempänä ollaan huomattavan suuren hyödyn tavoittelua, vaikka absoluuttiset kaupankäynti määrät olisivat pienempiä. Henkilökohtaisen edun osalta sen sijaan tämä 10 000 – 20 000e raja yleensä muuttaa teon törkeäksi.
Toinen tekotapa on erityisen vastuullisen aseman hyväksikäyttö. Syynä tähän on, että näissä asemissa tehdyt väärinkäytökset vaarantavat arvopaperimarkkinoiden luotettavuutta. Erityisen vastuullisia asemia ovat esimerkiksi pörssin, pörssiyhtiön tai sijoituspalveluita tarjoavan yhtiön palveluksessa työskentely. Rikos on tehtävä nimenomaan tällaista asemaa väärinkäyttäen, pelkkä palveluksessa oleminen ei tee rikoksesta törkeää.
Kolmas tekotapa on talousrikoksille tyypillinen ankaroittamisperuste: erityinen suunnitelmallisuus. Tätä arvioidaan kuten muissakin talousrikoksissa, eli tarkastellaan esivalmisteluiden laajuutta ja teon peittelyä.
Tässä teossa on huomioitava, että kuten muissa törkeissä tekomuodoissa, teon on oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tämä korostuu erityisesti silloin, jos rikos tehdään erityisen vastuullista asemaa väärinkäyttäen. Jos tällaisen teon mittakaava on pieni, ei teko muutu sen vuoksi törkeäksi.
Tämä teko on rangaistava ainoastaan tahallisena, toisin kuin perusmuotoinen sisäpiirintiedon väärinkäyttö. Teosta ei ole vuosiin tuomittu ketään, vaikka syyttäjä onkin vaatinut rangaistusta usein. Teko on yleensä alentunut perusmuotoiseksi eri oikeusasteissa.
Törkeän sisäpiiritiedon väärinkäytön tunnusmerkistö on seuraava:
Jos tahallisessa sisäpiirintiedon väärinkäytössä
1) tavoitellaan erityisen suurta hyötyä tai huomattavaa henkilökohtaista etua,
2) rikoksentekijä käyttää rikoksen tekemisessä hyväksi erityisen vastuullista asemaansa arvopaperikeskuksen, selvitysyhteisön, sijoituspalvelun tarjoajan, pörssin tai rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai tällaisen yhteisön kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa tai edustajana taikka tällaisen yhteisön antamassa tehtävässä tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
2 a § Sisäpiirintiedon ilmaiseminen
Sisäpiirintiedon ilmaiseminen lisättiin rikoslakiin vuonna 2016, kun EU-direktiivi markkinoiden väärinkäytöstä astui voimaan ja se tuli implementoida kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivi edellytti sisäpiirintiedon ilmaisemisen kriminalisointia. Kotimaisissa kriminalisoinneissa rangaistusasteikko valittiin direktiivin vähimmäisasteikon mukaan. Aiemmin tällaisen tiedon ilmaiseminen oli kielletty ainoastaan arvopaperimarkkinalaissa, jonka perusteella voitiin määrätä hallinnollinen seuraamus, kuten seuraamusmaksu.
Jotta rangaistavan teon tunnusmerkistö täyttyisi, tulee sisäpiirintiedon ilmaisemisen olla oikeudetonta. Oikeudettomuutta ei määritellä laissa tai direktiivissä, mutta hallituksen esityksen perusteella tarkoitus on ollut rajata pois sellaisia tahoja, joiden tulee työnsä puolesta ilmaista sisäpiirintietoa. Myös toimittajien työtä ei ole rajoitettu eli he voivat yhä ilmaista sisäpiirintietoa ilman seuraamuksia, jos julkaisemisen tavoite ei ole henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu.
Rangaistavaa on tiedon ilmaisu, välittäminen ja luovuttaminen. Tällöin teko kattaa selkeästi suullisen ilmaisemisen lisäksi myös asiakirjan tai tiedoston välittämisen ja luovuttamisen. Rangaistava tieto voi sisäpiirintiedon lisäksi olla siihen perustuva neuvo.
Teko on rangaistava ainoastaan tahallisena. Luovuttamisen lisäksi tahallisuusvaatimus koskee tiedon luonnetta. Tiedon ilmaisijan tulee siis tietää, että ilmaisee sisäpiirintietoa. Teosta ei ole tuomittu ketään. Rikosnimike on tosin niin tuore, että pitäisin yllättävänä, jos joku olisi ehditty tuomita.
Sisäpiirintiedon ilmaisemisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka oikeudettomasti välittää, luovuttaa tai ilmaisee toiselle sisäpiirintiedon tai 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun neuvon, on tuomittava sisäpiirintiedon ilmaisemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
3 § Markkinoiden manipulointi
Markkinoiden manipulointi kriminalisoitiin vuonna 1998, kun arvopaperimarkkinarikokset siirrettiin rikoslakiin. Tällöin teon nimi oli “kurssin vääristäminen“. Tätä aiemmin vuoden 1989 arvopaperimarkkinalaissa kriminalisoitiin vain tiettyjä kurssia vääristäviä tekoja. Rikoslakiin päätettiin ottaa laaja kurssimanipulaation kriminalisointi, koska yksittäisiä tekotapoja oli niin vaikea määritellä. Vuonna 2001 pykälän soveltamisalaa laajennettiin, samalla tavalla kuin sisäpiirintiedon väärinkäyttämistä koskeva pykälä, kattamaan muitakin arvopaperimarkkinoita kuin pörssin. Vuonna 2004 pykälän sisältöä muutettiin, kun määritelmät siirrettiin 51-luvun 6 §:ään. Vuonna 2007 pykälään tehtiin teknisluonteinen tarkennus termistömuutoksen vuoksi.
Kun rikoslain 51-luku uudistettiin kokonaan vuonna 2012, muutettiin pykälän nimi markkinoiden vääristämiseksi, koska tämä vastasi arvopaperimarkkinalaissa omaksuttua termiä. Vuonna 2016 EU-direktiivi markkinoiden väärinkäytöstä pakotti päivittämään tunnusmerkistöä. Tällöin rikoksen nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa vastaamaan direktiivin sääntelyä. Lisäksi markkinoiden manipuloinnin tekotavat palautettiin pykälään, koska ne haluttiin määritellä samalla tavalla kuin direktiivissä.
Markkinoiden manipulointiin voi syyllistyä kolmella tavalla. Kahdessa ensimmäisessä teon on koskettava arvopaperia tai spot-sopimusta eli hyödykkeen, kuten sähkön, metallien tai maataloustuotteiden, markkinahintaa.
Ensimmäinen tekotapa on tehdä markkinoita manipuloiva toimeksianto, liiketoimi tai muu vastaava toimi. Jos tieto aiheuttaa jonkin kolmesta pykälässä mainitusta vaikutuksesta, on teko rangaistava. Ensimmäinen näistä on, että toimi antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta. Toinen näistä on, että spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle. Kolmas vaikutus on, että hinta asettuu keinotekoisen tai vilpillisen menettelyn seurauksena muulle tasolle kuin se markkinoilla asettuisi.
Toinen tekotapa on antaa tiedotusvälineille tai muutoin tieto julkisuuteen. Tiedon on annettava väärä tai harhaanjohtava käsitys rahoitusvälineen tai spot-sopimuksen tarjonnasta tai hinnasta tai johdettava hinnan asettumiseen keinotekoiselle tasolle. Tämä on rangaistavaa ainoastaan, jos teon tarkoitus on hankkia taloudellista hyötyä. Tällöin esimerkiksi sanomalehtien kirjoitukset pörssiyhtiöistä tai tietovuodot yrityksistä eivät kuulu tämän pykälän piiriin, vaikka ne vaikuttaisivatkin kurssiin.
Kolmas tekotapa on manipuloida viitearvon laskentaa. Tämä kattaa kaikki julkisesti saatavilla olevat viitearvot, kuten tuotto- tai korkoindeksit, esimerkiksi kuluttajahintaindeksin.
Markkinoiden manipuloinnin yritys on rangaistavaa. Rikokseen sovelletaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Teosta tuomitaan ketään vain satunnaisesti. Teosta on tuomittu esimerkiksi sijoittajia, jotka ovat tehneet pörssipäivän loppupuolella ylihintaisia kauppoja pitääkseen arvopapereiden hintoja keinotekoisen korkealla tasolla.
Markkinoinnin manipuloinnin tunnusmerkistö on seuraava:
Joka manipuloi markkinoita
1) antamalla toimeksiannon taikka ryhtymällä liiketoimeen tai muuhun näihin rinnastettavaan toimintaan, joka
a) antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta,
b) varmistaa, että rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle taikka
c) vaikuttaa rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hintaan ja jossa käytetään keinotekoista tai muuta vilpillistä menettelyä tai järjestelyä taikka
2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä levittämällä tiedotusvälineissä tai muulla tavoin tietoa, joka antaa väärän tai harhaanjohtavan käsityksen rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen tarjonnasta, kysynnästä tai hinnasta tai varmistaa, että rahoitusvälineen tai siihen liittyvän hyödykettä koskevan spot-sopimuksen hinta asettuu epänormaalille tai keinotekoiselle tasolle,
on tuomittava markkinoiden manipuloinnista sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Markkinoiden manipuloinnista tuomitaan myös se, joka manipuloi viitearvon laskentaa antamalla väärän tai harhaanjohtavan tiedon tai toimimalla muulla näihin merkitykseltään rinnastuvalla tavalla.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
4 § Törkeä markkinoiden manipulointi
Törkeä markkinoiden manipulointi otettiin rikoslakiin vuonna 1999, kun arvopaperimarkkinarikokset siirrettiin sinne. Tällöin teon nimi oli “törkeä kurssin vääristäminen“ perustekomuodon mukaisesti. Teko otettiin rikoslakiin, koska vakavimmissa manipulointitapauksissa perusmuotoisen teon rangaistusasteikko oli liian alhainen. Vuonna 2013 pykälän nimeä muutettiin perustekomuodon nimen muuttuessa, tällöin teon nimi oli “törkeä markkinoiden vääristäminen“. Ensimmäinen oikea muutos tehtiin vuonna 2016, jolloin yritys lisättiin rangaistavaksi markkinoiden väärinkäyttödirektiivin vaatimuksesta. Samalla pykälän nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa.
Markkinoiden manipuloinnissa ankaroittamisperusteet poikkeavat muista talousrikoksista. Tässä rikoksessa korostuu aiheutettu vahinko teolla tavoitellun hyödyn sijasta. Useissa tapauksissa hyödyn määrä ei myöskään vaikuta markkinoiden toimintaan, koska hyötyä haetaan markkinoiden ulkopuolella, esimerkiksi verotuksessa. Sen sijaan ankaroittamisperusteet liittyvät muihin arvopaperimarkkinoiden toimijoihin ja arvopaperimarkkinoiden toimintaan yleisesti.
Ensimmäinen ankaroittamisperuste on, että teolla aiheutetaan laajamittaista taloudellista vahinkoa. Manipulaatio voi joskus aiheuttaa laajamittaisia taloudellisia menetyksiä sijoittajille, mitä pidetään haitallisena arvopaperimarkkinoiden toiminnan kannalta. Jos manipulaatiosta johtuva kurssimuutos aiheuttaa sijoittajille laajamittaisia tappioita, katsotaan teko törkeäksi. Laajamittaisuutta arvioidaan sekä sijoittajien määrän että yksittäisille sijoittajille aiheutuvan vahingon kannalta. Teko voi muuttua törkeäksi jo yhdelle sijoittajalle aiheutuvan valtavan vahingon vuoksi, tai useisiin sijoittajiin kohdistuvan pienemmän vahingon vuoksi.
Toinen ankaroittamisperuste on teon aiheuttama luottamuksen heikkeneminen arvopaperimarkkinoiden toimintaan. Tätä menetystä ei tarvitse tosiasiassa aiheutua, koska luottamusta on hyvin haastava mitata. Riittävää onkin, että teko on omiaan aiheuttamaan tällaisen luottamuksenmenetyksen. Tämä liittyy usein laajaan vahinkoon, mutta se ei ole välttämätöntä, esimerkiksi teon jäädessä yrityksen asteelle. Tätä arvioidaan hypoteettisen sijoittajan näkökulmasta tarkastelemalla, miten tämä vaikuttaisi hänen sijoitushaluihinsa.
Teon yritys on rangaistava. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovelletaan myös tähän rikokseen, kuten luvun kaikkiin muihinkin rikoksiin. Teosta on tuomittu vuoden 2015 jälkeen viisi henkilöä. Eräs tunnettu tapaus liittyy Alma media Oyj:n kurssin vääristelemiseen vuonna 2008, josta tuomittiin vuonna 2015 kolme henkilöä. Näistä henkilöistä yksi tuomittiin eri teosta samalla rikosnimikkeellä uudestaan 2018.
Törkeän markkinoiden manipuloinnin tunnusmerkistö on seuraava:
Jos markkinoiden manipuloinnissa
1) aiheutetaan laajamittaista taloudellista vahinkoa tai
2) rikos on omiaan huomattavasti heikentämään luottamusta arvopaperimarkkinoiden toimintaan
ja markkinoiden manipulointi on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä markkinoiden manipuloinnista vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
5 § Arvopaperimarkkinoita koskeva tiedottamisrikos
Vuoden 1998 arvopaperimarkkinalaissa tiedottamista koskevat rangaistussäännökset olivat hajallaan. Vuoden 1999 uudistuksessa ne koottiin yhden pykälän alle rikoslakiin. Rangaistussäännöksen ala ei sinänsä laajentunut, mutta useisiin tekoihin kohdistui aikaisempaa ankarampi rangaistusuhka, koska teosta saatettiin tuomita vankeutta. Pykälää päivitettiin vuonna 2012 vastaamaan arvopaperimarkkinalain soveltamisalaa. Vuonna 2016 pykälään lisättiin uusi 3-kohta vastaamaan markkinoiden väärinkäyttödirektiivin vaatimuksia. Vuonna 2018 pykälään lisättiin viittaus komission esiteasetukseen, kun esiteasetus korvasi osan arvopaperimarkkinalain sääntelystä.
Arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen voidaan syyllistyä kolmella tavalla. Ensimmäinen on antaa totuudenvastaisia harhaanjohtavaa tietoa rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa. Teko on rangaistava vain, jos se tehdään elinkeinotoiminnassa. Avaan tarkemmin elinkeinotoiminnan käsitettä artikkelissani:
Toinen tekotapa on jättää antamatta tietoa, tai antaa totuudenvastainen tai harhaanjohtava tieto arvopaperin markkinointiesitteessä. Markkinointiesite on annettava esimerkiksi osakeannissa, jos arvopaperia tarjotaan yleisölle. Teon on liityttävä tiedoksiantovelvollisuuteen, josta säädetään EU-komission esiteasetukessssa. Tiedon antamatta jättäminen on rangaistavaa vain, jos se vaikuttaa olennaisesti arvopaperin arvoon.
Kolmas tekotapa on jättää julkistamatta sisäpiiritieto, joka tulisi julkaista markkinoiden väärinkäyttöasetuksen nojalla tai julkistaa tässä yhteydessä totuudenvastainen tai harhaanjohtava tieto. Sisäpiirintieto on lähtökohtaisesti julkaistava aina heti, ellei sen lykkäämiselle ole perustetta. Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan täsmällistä ja julkistamatonta tietoa, joka liittyy suoraan tai välillisesti liikkeeseenlaskijaan ja jolla, jos se julkistettaisiin, todennäköisesti olisi huomattava vaikutus arvopaperin hintaan.
Teko on rangaistava tahallisena ja törkeästä huolimattomuudesta tehtynä. Teosta on viimeisen viiden vuoden aikana tuomittu kolme henkilöä. Eniten on uutisoitu Talvivaara-tapauksista.
Arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
1) rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja,
2) jättää asianmukaisesti antamatta arvopaperiin liittyvän tiedon, joka arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tai arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus, tai sen nojalla annetussa komission asetuksessa velvoitetaan antamaan ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon, tai arvopaperimarkkinalain tai esiteasetuksen tai sen nojalla annetun komission asetuksen mukaista tiedonantovelvollisuutta täyttäessään antaa sellaisen, arvopaperiin liittyvän totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon tai
3) jättää asianmukaisesti julkistamatta liikkeeseenlaskijaa koskevan sisäpiirintiedon, joka markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014, jäljempänä markkinoiden väärinkäyttöasetus, 17 artiklassa velvoitetaan julkistamaan, tai markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklan mukaista julkistamisvelvollisuutta täyttäessään julkistaa olennaisen rahoitusvälineeseen liittyvän totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon
on tuomittava arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
_________________________________________________________________________
Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
