Alkoholirikoksia koskeva rikoslain luku on viimeisimpänä säädetty rikoslain luku. Tämä lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2009. Alkoholirikoksia koskevat säännökset olivat alun perin vuodelta 1968. Vanhan alkoholilain rangaistussäännökset jätettiin voimaan vuonna säädettäessä vuoden 1994 alkoholilaki. Rikoslain vuoden 2009 muutokseen asti Suomessa oli siis voimassa kahden eri alkoholilain säännöksiä. Useat säännökset kuitenkin sisälsivät vankeusuhan, jolloin ne piti rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksuttujen periaatteiden mukaisesti siirtää rikoslakiin. Luku on siitä erikoinen, että se sisältää vain yhden varsinaisen tunnusmerkistön ja sen törkeän ja lievän tekomuodon.
_________________________________________________________________________
1 § Alkoholirikos
Alkoholirikos on tämän luvun perusrikos. Alkoholirikokseen voi syyllistyä kuudella eri tavalla. Kyseessä on blankokriminalisointi, eli rikoslaissa määritellyn tekotavan lisäksi teon tulee olla alkoholilain vastainen. Ensimmäinen tekotapa on valmistaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa vastoin alkoholilakia. Alkoholin valmistaminen on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta aina luvanvaraista, jolloin luvattomalla valmistuksella syyllistytään alkoholirikokseen. Alkoholijuomalla tarkoitetaan yli 1,2 % alkoholijuomia, väkiviinalla yli 80 % juomia.
Toinen tekotapa on tuoda maahan alkoholijuomaa tai väkiviinaa vastoin alkoholilakia. Alkoholijuoman kaupallinen maahantuonti on ilmoituksenvaraista toimintaa, myynnistä on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa ja maahantuoja vastaa mm. pakkausmerkinnöistä. Näiden rikkomisella voi syyllistyä alkoholirikokseen. Kolmas tekotapa on vastoin alkoholilakia myydä, välittää tai luovuttaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa. Alkoholin vähittäismyynti, tukkumyynti ja anniskelu ovat luvanvaraista toimintaa, ja harjoittamalla näitä ilman lupaa voi syyllistyä rikokseen. Luovuttaminen on rangaistavaa tietyissä tapauksissa, jos se tehdään elinkeinotoiminnassa.
Neljäs tekotapa on pitää hallussaan tai kuljettaa väkiviinaa vastoin alkoholilakia. Väkiviinan hallussapito ilman lupaa on kiellettyä alkoholilain 5 §:n nojalla. Viides tekotapa on pitää hallussaan tai kuljettaa alkoholijuomaa myyntitarkoituksessa. Tämä on rangaistavaa, koska myynnin yritystä ja onnistunutta myyntiä voi olla vaikea näyttää toteen. Kuudes tekotapa on pitää hallussaan tai kuljettaa laittomasti valmistettua tai maahantuotua alkoholijuomaa. Maahantuonnin tulee olla nimenomaan alkoholilain vastainen. Jos kyseessä on vain veropetos, rangaistaan hallussapitäjää laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä.
Ensimmäisen kolmen tekotavan yritys on myös rangaistavaa. Teosta voidaan rangaista myös oikeushenkilöä. Alkoholirikoksesta tuomitaan vuosittain 15–40 ihmistä, yrityksestä satunnaisesti joitakin ihmisiä. Tapauksista uutisoidaan eniten niin sanottuja ”salakapakkatapauksia”.
Alkoholirikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka alkoholilain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti
1) valmistaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
2) tuo maahan alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
3) myy, välittää tai muutoin toiselle luovuttaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
4) pitää hallussaan tai kuljettaa väkiviinaa,
5) pitää hallussaan tai kuljettaa alkoholijuomaa myyntitarkoituksessa tai
6) pitää hallussaan tai kuljettaa laittomasti valmistettua tai maahan tuotua alkoholijuomaa,
on tuomittava alkoholirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun rikoksen yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
2 § Törkeä alkoholirikos
Myös törkeä alkoholirikos lisättiin rikoslakiin vuonna 2009. Törkeä tekomuoto oli myös aiemmassa alkoholilaissa olleessa sääntelyssä. Ankaruudeltaan törkeä alkoholirikos päätettiin sijoittaa törkeän huumausainerikoksen alapuolelle, koska jälkimmäistä pidettiin paljon moitittavampana. Vuonna 2015 järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uudistuksen yhteydessä lisättiin viittaus RL 6:5.2 §:ään, jossa määritellään järjestäytynyt rikollisryhmä.
Alkoholirikos voi muuttua törkeäksi kolmella perusteella. Ensimmäinen näistä on, että rikoksen kohteena on suuri määrä alkoholijuomaa tai väkiviinaa. Tässä ei arvioida pelkästään litramäärää vaan huomioidaan myös juoman ”teho” eli mitä väkevämpää alkoholijuoma on, sitä vähemmän sitä tarvitaan. Oikeuskäytäntöä ei juuri ole muodostunut, mutta näissä harvoissa tapauksissa on puhuttu sadoista litroista väkevää alkoholia.
Toinen tekotapa on huomattavan taloudellisen hyödyn tavoitteleminen. Myöskään huomattavan suurta hyötyä ei määritellä laissa, mutta muissa rikoksissa raja on asettunut 10 000-20 000 euron väliin, pois lukien ympäristörikokset. Voidaankin perustellusti sanoa, että rikoshyödyn ylittäessä reilummin 10 000 euroa, nousee todennäköisyys, että rikos katsotaan törkeäksi.
Kolmas tekotapa on tehdä teko osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Myös tämä on yleinen ankaroittamisperuste. Näissä tapauksissa tavoitellaan usein myös huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä alkoholijuomaa. Kuitenkin näin ei aina ole, esimerkiksi pikkutekijöillä, jotka kauppaavat osana ryhmää vain pieniä osia salakuljetutetusta tai luvatta valmistetusta alkoholista.
Neljäs tekotapa on levittää alkoholia tai väkiviinaa häikäilemättömästi alaikäisille tai käyttäen hyväksi toisen riippuvaista asemaa. Tämä ei tarkoita, että teko muuttuisi törkeäksi vain siksi, että juomia levitetään alaikäisille satunnaisesti, toisin kuin huumausainerikoksissa. Juomia tulee levittää alaikäisille suuria määriä tai suunnitelmallisesti, esimerkiksi koulujen lähettyvillä. Myös alaikäisten poikkeuksellisen nuori ikä, esimerkiksi alle 10v, voi tehdä teosta törkeän. Toisen riippuvaisen aseman hyväksikäytöllä suojataan käytännössä alkoholisteja hyväksikäytöltä. Tällä pyritään estämään menettelyjä, joissa alkoholistin pankkikortti otetaan haltuun alkoholin jatkuvaa toimittamista varten.
Törkeän alkoholirikoksen yritys on rangaistavaa samalla tavalla kuin alkoholirikoksen yritys. Teosta voidaan rangaista oikeushenkilöä. Teosta tuomitaan 1-10 henkilöä vuosittain.
Törkeän alkoholirikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Jos alkoholirikoksessa
1) rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä alkoholijuomaa tai väkiviinaa,
2) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
3) rikos tehdään osana 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun, alkoholirikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa tai (8.5.2015/564)
4) alkoholijuomaa tai väkiviinaa levitetään häikäilemättömällä tavalla alaikäisille tai toisen riippuvaista asemaa hyväksi käyttäen
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä alkoholirikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 1 §:ssä säädetään yrityksestä.
_________________________________________________________________________
3 § Lievä alkoholirikos
Myös lievä alkoholirikos otettiin rikoslakiin vuonna 2009. Aiemmin teko oli samassa pykälässä alkoholirikoksen kanssa vuoden 1968 alkoholilaissa, jolloin lievää tekomuotoa ei edes oltu nimetty erikseen. Rikoslain systematiikan mukaisesti tämä päätettiin vuonna 2009 nimetä lieväksi alkoholirikokseksi.
Lievä alkoholirikos on aina kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Kokonaisuutta arvosteltaessa keskeisin seikka on alkoholijuoman tai väkiviinan vähäinen määrä. Käytännössä kyse on määristä, jotka yksityishenkilö voi tuoda maahan omissa matkatavaroissaan. Tässä huomioidaan sekä juomien litramäärä että juomien arvo.
Lievä alkoholirikos voidaan käsitellä sakkomenettelyssä, jolloin suurin osa tapauksista ei päädy tuomioistuimeen. Tuomioistuimissa näitä tuomioita annetaan 5-20 vuosittain.
Lievän alkoholirikoksen yritys ei ole rangaistavaa. Tämä on tyypillistä lievissä tekomuodoissa.
Lievän alkoholirikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Jos alkoholirikos, huomioon ottaen alkoholijuoman tai väkiviinan vähäinen määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä alkoholirikoksesta sakkoon.
_________________________________________________________________________
Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
