Minut hyväksyttiin helmikuussa 2021 HT-tilintarkastajaksi ja joulukuusta 2022 alkaen olen ollut KTH-tilintarkastaja. Avaan tässä blogikirjoituksessa, mitä osaamista tilintarkastajalta vaaditaan ja miksi juristin on hyödyllistä hallita myös tilintarkastusta. Avaan myös omaa valmistautumistani HT- ja KHT-tutkintoon.
Pätevyyksistä
HT ja KHT ovat tilintarkastajapätevyyksiä. HT tarkoittaa hyväksyttyä tilintarkastajaa, kun taas KHT tarkoitti ennen ”keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja”, mutta vuoden 2015 jälkeen kaikki tilintarkastajat on hyväksynyt PRH. Nykyään lyhenne tarkoittaa vain ylempää tilintarkastuspätevyyttä.
Jokaisen, joka tahtoo kutsua itseään tilintarkastajaksi on suoritettava HT-tutkinto, ja PRH:n on hyväksyttävä hänet tilintarkastajaksi. Tilintarkastuksen saa suorittaa vain hyväksytty tilintarkastaja, joten tällaiseen työhön ryhtyvällä tilintarkastajalla on oltava vähintään HT-tilintarkastajan pätevyys. Aiemmin hyväksyttiin eräänlaisia ”maallikkotilintarkastajia” ilman pätevyyttä, mutta niistä luovuttiin jo 2000-luvun alussa.
KHT-tilintarkastaja on valittava merkittävissä ja erittäin suurissa yhteisöissä. Näitä ovat tilintarkastuslain 2:5 §:n mukaan:
“Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt sekä yhteisöt, joissa päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa;
3) yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.”
Yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ovat pörssiyhtiöt, pankit ja muut rahoituslaitokset sekä vakuutusyhtiöt.
Vaatimuksista
Tilintarkastajaksi hyväksyminen edellyttää useiden vaatimusten täyttymistä. HT-tilintarkastajaksi voidaan tilintarkastuslain 6:2 §:n mukaan hyväksyä henkilö, joka:
“1) ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon, joka ei ole vajaavaltainen, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jolle ei ole määrätty edunvalvojaa;
2) ei toiminnallaan ole osoittanut olevansa sopimaton tilintarkastajan tehtävään;
3) on suorittanut korkeakoulututkinnon tai jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä;
4) on suorittanut tilintarkastajan tehtävän edellyttämät laskentatoimen, oikeustieteen ja muut kauppa- ja taloustieteelliset opinnot;
5) on hankkinut vähintään kolmen vuoden käytännön kokemuksen tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta taikka vähintään 15 vuoden käytännön kokemuksen ammattimaisesta laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä;
6) on suorittanut hyväksytysti tilintarkastajatutkinnon, jäljempänä HT-tutkinto; sekä
7) on HT-tutkinnon hyväksytysti suoritettuaan antanut tuomioistuimelle tilintarkastajan vakuutuksen.”
Näistä keskeisiä vaatimuksia ovat työkokemus, korkeakoulututkinnot sekä HT-tutkinnon suorittaminen. Opintovaatimukset ovat melko tiukat, niiden on sisällettävä 52 opintopistettä laskentatoimesta ja tilintarkastuksesta, 15 opintopistettä kauppa- ja taloustieteistä sekä 22 opintopistettä oikeustieteistä. Opintojen on lisäksi katettava kaikki seuraavat osa-alueet:
- tilintarkastusta koskeva sääntely ja hyvä tilintarkastustapa;
- kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva sääntely, hyvä kirjanpitotapa ja tilinpäätöksen analysointi;
- johdon laskentatoimi;
- sisäinen valvonta;
- liiketaloustiede ja kansantaloustiede;
- yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat;
- talousmatematiikka ja tilastotiede;
- tietotekniikka ja tietojärjestelmät;
- eri yhteisömuotoja ja arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely;
- yritysverotus, ennakkoperintä, arvonlisäverotus ja verotusmenettely; sekä
- kauppa- ja varallisuusoikeus sekä maksukyvyttömyys- ja työlainsäädäntö.
Opintovaatimuksista voidaan poiketa seitsemän vuoden työkokemuksen jälkeen, jos henkilö suorittaa lisätehtäviä.
KHT-tilintarkastajilla vaatimuksena on lisäksi KHT-erikoistumistutkinnon suorittaminen. Tämän lisäksi vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai viiden vuoden kokemus HT-tilintarkastajana tai seitsemän vuoden kokemus muissa laskentatoimen, rahoituksen tai oikeudellisen alan tehtävistä.
Kokeista
HT- ja KHT-tutkinnot sisältävät seuraavia osa-alueita:
- HT-tutkinnossa tilintarkastusalan standardit (ISA),
- HT-tutkinnossa kansallinen kirjanpidon ja tilinpäätöksen sääntely,
- KHT-tutkinnossa kansainvälinen IFRS-tilinpäätösnormisto sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen kansallinen sääntely laajemmin,
- HT-tutkinnossa eri yhteisömuotoja koskeva lainsäädäntö, kuten osakeyhtiölaki, asunto-osakeyhtiölaki, laki avoimista ja kommandiittiyhtiöistä tai säätiölaki,
- HT-tutkinnossa verolainsäädäntö keskeisin osin,
- KHT-tutkinnossa näiden lisäksi myös erityisiä yhteisöjä, kuten pankkeja, koskeva sääntely, sekä arvopaperimarkkinalainsäädäntö,
- molemmissa tutkinnoissa riskinhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen,
- molemmissa tilintarkastajan raportointi ja tilintarkastusratkaisujen tekeminen.
Käytännössä kokeissa on hallittava kirjanpidon ja lainsäädännön lisäksi myös tilintarkastusalan standardit, jotka itsessään ovat jo satoja sivuja. KHT-kokeessa on myös hallittava monituhatsivuinen kansainvälinen tilinpäätösnormisto IFRS.
Kokeet kestävät noin kahdeksan tuntia. HT-koe on kaksipäiväinen, KHT-koe yksipäiväinen. Koe järjestetään kerran vuodessa. Koe on hyvin haastava, merkittävä osa osallistujista ei läpäise koetta. Vuoden 2022 KHT-kokeen läpäisi noin puolet sitä yrittäneistä.
Kokeen haastavuus johtuu sen laajuudesta. Ne sisältävät kysymyksiä useilta eri alueilta. Kokeen läpäisy edellyttää korkeatasoista kirjanpidon ja lainsäädännön hallitsemista, sekä kykyä tunnistaa mahdollisia sääntelyongelmia koetilanteessa. Näiden lisäksi kokelaan tulee hallita todella laajat kansainväliset standardit, jotka sääntelevät tilintarkastusta ja merkittävien yhteisöjen kirjanpitoa.
Omalla taustallani (OTT, KTM, juristi) haastavinta oli opiskella kansainvälisiä standardeja. Näihin ei käytännössä lainkaan törmännyt opinnoissa, ja jouduin opettelemaan ne lähes nollista. Käytin KHT- ja HT-kokeisiin varmasti satoja tunteja opiskellessani ISA- ja IFRS-standardeja. Kokeet itsessään olivat lainsäädännön osalta melko selkeitä, vaikka osakeyhtiöoikeuden ja kirjanpitosääntelyn tarkempi opettelu eivät todellakaan olleet haitaksi. Tilintarkastustyössä hankittu työkokemus auttoi myös merkittävästi tutkinnoissa ja ammatissa, koska kirjanpidon ja talouslukujen kanssa hankittu kokemus auttaa merkittävästi myös liikejuridiikassa.
Yhteenveto
Tilintarkastajatutkinnon suorittaminen ei ole pieni vaiva. Esimerkiksi asianajajatutkinto on huomattavasti helpompi lähes kaikilla mittareilla. Tilintarkastajatutkinnon suorittaminen edellyttää yleensä kymmenien tai satojen tuntien panostusta, erityisesti kirjanpitoon ja lainsäädäntöön. Keskeisessä roolissa ovat myös kansainväliset standardit. Omalla kohdallani tutkintojen suorittaminen mahdollisti lisäpätevöitymisen erityisiin tarkastuksiin, joita työni sisältää nykyään runsaasti.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
