top of page
Etsi

Erityistarkastus konkurssissa – tavoitteet, sääntely ja raportointi

Erityistarkastus konkurssissa edellyttää velallisen asiakirjojen ja kirjanpidon huolellista tarkastamista.

Erityistarkastus, erityinen tarkastus ja lakisääteinen tilintarkastus ovat kaikki tarkastuksia, jotka voivat kuulua tilintarkastajan työnkuvaan. Näistä tunnetuin on lakisääteinen tilintarkastus, jossa tilintarkastaja suorittaa tarkastustoimenpiteitä varmistuakseen mm. siitä, sisältääkö yhteisön tilinpäätös olennaisia virheitä. Erityinen tarkastus on osakeyhtiölaissa ja asunto-osakeyhtiölaissa säädetty vähemmistöosakkeenomistajien suojakeino, jossa tilintarkastaja tarkastaa aluehallintoviraston määräämänä toimeksiantokohtaisesti rajattuja kokonaisuuksia. Erityistarkastus puolestaan tulee tyypillisesti vastaan konkurssitilanteissa. 


Lakitoimisto KPF tarjoaa tilintarkastuspalveluita laajasti ja toteutamme myös erilaisia erityistarkastuksia. Tässä kirjoituksessa käsitellään ainoastaan konkursseihin liittyvää erityistarkastusta yleisellä tasolla sekä sitä, mitkä ovat kyseisen tarkastuksen tavoitteet, mitä sääntelyä tarkastukseen liittyy ja kuinka siitä raportoidaan.


Mitä erityistarkastuksella tavoitellaan konkurssissa?


Konkurssivelallisen erityistarkastuksen päätavoitteena on selvittää velallisen konkurssia edeltävää toimintaa velkojien suojaamiseksi. Erityistarkastuksessa selvitetään velallisen tai velallisen edustajan mahdolliset sopimattomat toimet, kuten laiton varojenjako, sekä se, onko konkurssipesään palautettavissa tai muuten saatavissa varoja. 


Erityistarkastuksen tarkoituksena on tuottaa informaatiota pesänhoitajalle ja velkojille velallisen sekä velallisen edustajan toiminnasta. Tarkastuksen tuottamaa informaatiota hyödynnetään erityisesti pesänhoitajan ja velkojien päätöksenteossa. Erityistarkastuksella on olennainen rooli myös esitutkintaviranomaisen työn edesauttamisessa, jos velallisen tai velallisen edustajan toiminnassa on syytä epäillä rikosta. 


Konkurssihallinnon tehtävänä on päättää tarkastuksen laajuudesta, selvitettävistä seikoista ja siitä, millaiset toimenpiteet johtopäätösten perusteella ovat tarpeen. Erityistarkastus ei ole aina välttämätön toimenpide velallisen toiminnan selvittämiseksi, vaan pesänhoitajan suorittama selvitystyö on erityisesti pienissä konkurssipesissä usein riittävä. Pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia siitä, että velallisen toimintaa ennen konkurssia tarkastetaan ja selvitetään riittävässä laajuudessa. 


Konkurssilaki ja erityistarkastukseen liittyvä sääntely


Erityistarkastajan pätevyysvaatimuksista ei säädetä lailla, toisin kuin lakisääteisen tilintarkastuksen, jonka toteuttamiseksi tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslain 6 luvun 1 §:n mukainen HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastaja. Tarkastajan tulee kuitenkin olla riittävän perehtynyt muun muassa eri yhteisömuotoja koskeviin yhtiöoikeudellisiin säännöksiin ja oikeuskäytäntöön, insolvenssi- ja vahingonkorvausoikeuteen sekä rikosoikeuteen ainakin talousrikosten osalta. 


Konkurssilain 9 luvun 4 §:ssä säädetään erityistarkastuksen teettämisestä seuraavasti:


“Velkojat voivat päättää velallisen tilien ja toiminnan erityistarkastuksesta, jos velallisen kirjanpito tai muut seikat antavat siihen aihetta.”


Pykälän mukaan velkojat päättävät siitä, teetetäänkö konkurssipesään erityistarkastusta. Käytännössä pesänhoitaja selvittää erityistarkastuksen tarpeen ja esittää tarkastuksen teettämistä velkojainkokouksessa, jossa erityistarkastuksen teettämisestä päätetään. 


Muualla lainsäädännössä ei ole varsinaisia erityistarkastusta koskevia säännöksiä. Käytännössä erityistarkastusta koskevat säännökset liittyvät erityisesti takaisinsaanteihin sekä maksukyvyttömyyden ja ylivelkaisuuden määrittelyyn, joista säädetään takaisinsaantilaissa. Tämän lisäksi varojenjakoa ja kirjanpitoa koskevat säännökset ovat keskeisessä roolissa. 


Erityistarkastus tulee kuitenkin toteuttaa hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja tarkastustyöhön sovelletaan tilintarkastajaa koskevia salassapitosäännöksiä. Hyvän tilintarkastustavan noudattamisesta erityistarkastuksissa on annettu tilintarkastuslautakunnan ratkaisuja, jotka osaltaan ohjaavat tilintarkastajan toimintaa.


Erityistarkastuksen raportointi pesänhoitajalle, velkojille ja esitutkintaviranomaiselle


Erityistarkastuksen lopputuotteena on tarkastuskertomus, jonka perusteella pesänhoitajan, velkojien ja esitutkintaviranomaisen olisi mahdollista arvioida takaisinsaantiperusteita, mahdollisia velallisen rikoksia, kirjanpitorikoksia sekä osakeyhtiölain noudattamista. Tilintarkastaja suorittaa erityistarkastuksen tilintarkastuslain 1 luvun 1 §:n mukaisena niin sanottuna muuna työnä, minkä vuoksi tarkastusraportista tai -kertomuksesta eikä sen sisällöstä ole pakottavia säännöksiä. 


Tarkastuskertomuksessa tulisi kuitenkin huomioida ensinnäkin se, mitkä ovat erityistarkastuksen yleiset ja toimeksiantokohtaiset tavoitteet. Erityistarkastuskertomuksen sisältö määräytyy lisäksi hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tarkastajan tulisi esittää tarkastushavaintojen perusteella muodostetut johtopäätökset ja perustella ne. Sellaiset seikat, joita ei ole voitu tarkastuksen aikana selvittää esimerkiksi puuttuvan aineiston vuoksi, tulisi myös perustella ja tuoda selkeästi esiin kertomuksessa. Yleisenä ohjenuorana erityistarkastuksen raportoinnista voidaan pitää sitä, että lukija pystyy vaikeuksitta saamaan käsityksen siitä, mitä ja miten asiakokonaisuutta on tarkastettu, mihin johtopäätöksiin tarkastaja on päätynyt ja millä perustein.


Velallisella ja velallisen edustajilla on lisäksi oikeus antaa lausuntonsa erityistarkastuskertomuksesta ennen tarkastuksen päättymistä. 


Kirjanpitoaineistoa ja taloudellisia asiakirjoja erityistarkastuksessa konkurssipesän selvittämiseksi.

Yhteenveto – erityistarkastus osana konkurssimenettelyä


Konkurssiin liittyvän erityistarkastuksen päätavoitteena on selvittää velallisen ennen konkurssia harjoittamaa toimintaa velkojien suojaamiseksi ja mahdollisten väärinkäytösten, kuten laittoman varojenjaon selvittämiseksi. Vaikka laissa ei ole tiukkoja pätevyysvaatimuksia erityistarkastajalle, velkojien päättämä tarkastus vaatii laajaa juridista osaamista ja se tulee toteuttaa aina hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastuksen lopputuotteena syntyy huolellisesti perusteltu tarkastuskertomus, jonka tuottaman tiedon avulla pesänhoitaja, velkojat ja esitutkintaviranomaiset voivat arvioida esimerkiksi takaisinsaantiperusteita ja mahdollisia talousrikoksia. 


Mikäli konkurssimenettely ja siihen liittyvät oikeudelliset kysymykset kiinnostavat, tutustu myös aiempiin blogeihimme "Johdon vahingonkorvausvastuu konkurssissa – KKO 2026:23" sekä "Takaisinsaantikanteen määräaika ja konkurssi – KKO 2026:13".


Usein kysytyt kysymykset erityistarkastuksesta


Mikä on erityistarkastus?

Erityistarkastus on tyypillisesti konkurssitilanteissa tehtävä tarkastus, jonka tavoitteena on selvittää velallisen konkurssia edeltävää toimintaa, mahdollisia väärinkäytöksiä sekä sitä, onko konkurssipesään palautettavissa tai muuten saatavissa varoja.


Mitä pesänhoitaja tekee erityistarkastuksessa?

Pesänhoitaja selvittää erityistarkastuksen tarpeen ja voi esittää velkojainkokouksessa erityistarkastuksen teettämistä. Lisäksi pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että velallisen toimintaa ennen konkurssia selvitetään riittävässä laajuudessa.


Marjaana Korhonen

HTM (finanssioikeus), kauppatieteen ylioppilas

Veroasiantuntija

Tilintarkastusassistentti

Lakitoimisto KPF


050 533 8295



bottom of page
}