Voimankäyttövälineiden tarpeeton kantaminen

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista määrittelee 19 ja 49 §:ssään, että voimankäyttövälineitä ei tule kantaa tarpeettomasti. Järjestyksenvalvojien ja vartijoiden koulutuksissa kuulee usein pohdintaa, mikä on voimankäyttövälineiden tarpeetonta kantamista, ja tällaisia syitä löydetään hyvin harvoin. Tässä kirjoituksessa selostan säännöksen tarkoituksen ja historian sekä pyrin sitä kautta selventämään, mikä on lain tarkoittamaa tarpeetonta kantamista.


Säännöksen sisältö ja tausta


Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (jatkossa LYTP) sisältää seuraavat säännökset:


19 §: ”Vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä.”

49 §: ”Järjestyksenvalvoja ei saa kantaa järjestyksenvalvontatehtävässä voimankäyttövälinettä tarpeettomasti.”


Säännökset ovat sisällöltään samanlaiset: tehtäviään suorittava vartija tai järjestyksenvalvoja ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä eli ampuma-asetta (vartija), teleskooppipatukkaa, käsirautoja, kaasusumutinta tai enintään 70cm pitkää patukkaa. Tässä tuskin on muuta epäselvää kuin se, mitä tarkoitetaan käsitteellä tarpeettomasti.


Säännöstä ei avata lainkaan hallituksen esityksessä, jossa todetaan vain, että säännös pysyy asiasisällöltään samanlaisena kuin aikaisemmissa laeissa, jotka ovat vuoden 1999 laki järjestyksenvalvojista ja vuoden 2002 laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Alkuperäisessä vuoden 1999 laissa tätä säännöstä ei ollut, vaan se lisättiin lakiin muutoksella, joka tuli voimaan 1.3.2007. Vuoden 2002 laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista taas todetaan, että säännös on koettu hyväksi aikaisemman lain aikana ja se pidetään siksi laissa.


Aiempi laki oli vuoden 1983 vartioimisliikelaki ja sen nojalla annettu vuoden 1983 vartioimisliikeasetus. Tarpeettoman käytön kielto otettiin ensimmäisenä vartioimisliikeasetukseen, mutta se ei ollut mukana vuoden 1983 asetuksessa, vaan se lisättiin sinne vasta vuoden 1995 lainmuutoksella, joka tuli voimaan 1.9.1995 eli reilu kuukausi toimistomme nuorimman lakimiehen syntymän jälkeen. Näiltä ajoilta voidaan löytää säännöksen alkuperäiset perustelut.


Säännöksen tulkinnasta


Säännöksen tulkinnaksi on muodostunut, että tarpeettomuutta voidaan arvioida voimankäyttöväline kerrallaan. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että käsiraudat voidaan katsoa tarpeellisiksi, mutta teleskooppipatukkaa ei, tai kaasu tarpeelliseksi mutta patukkaa ei. Tarpeettomuutta kyseisen tehtävän, ei kyseisen hetken mukaan. Eli vaikka anniskeluravintolassa olisikin aluksi eläkeläisten bingo, jos sama ravintola on hetken kuluttua auki myös muille asiakkaille, voi voimankäyttövälineiden kantaminen olla perusteltua myös eläkeläisten bingotapahtuman aikaan. Sama pätee myös siihen, että voimankäyttövälineet voivat olla tarpeettomia myös tiettyinä ajanjaksoina, esimerkiksi ensimmäiset 15-30 minuuttia yökerhon avaamisen jälkeen, mutta se ei silti tee niiden kantamisesta tarpeetonta.


Tarpeettomuus on myös jossain määrin liitännäinen työkohteeseen. Kohteen harjoittaessa samanlaista liiketoimintaa samalle asiakaskunnalle ei voimankäyttövälineiden kantamisen tarpeellisuus vaihtele eri iltoina. Tällöin esimerkiksi uudenvuodenaattona ja tammikuisena keskiviikkoyönä voidaan kantaa samanlaisia voimankäyttövälineitä. Toisaalta jos kohde on auki eri yleisöille ja rajaa asiakaskuntaansa, voi voimankäyttövälineiden käytön tarpeellisuus vaihdella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos yökerhossa järjestetään päiväsaikaan nuorten alkoholiton disko, ei siellä välttämättä saa kantaa patukkaa vyöllä diskon aikana.


Milloin kantaminen sitten on tarpeetonta?


Tarpeetonta kantamista ei määritellä missään kovin tarkasti. Tämä on johtanut siihen, että säännöstä on tulkittu lähinnä maalaisjärjellä miettien, voiko voimankäyttövälineitä tarvita kyseisessä tapahtumassa. Eli eläkeläisten bingossa tai koko perheen alkoholittomassa puistopiknikissä ei välttämättä tarvitse kantaa teleskooppipatukkaa. Hallituksen esityksessä on aiemmin perusteltu, että voimankäyttövälineitä tulisikin kantaa vain silloin, kun se on perusteltua työkohteen luonteen tai työturvallisuuden vuoksi.


Työturvallisuus liittyy ympäristöihin, joissa väkivallan uhka on ilmeinen, näistä esimerkkinä paikat, joissa anniskellaan alkoholia. Työkohteen luonne taas liittyy siihen, millaisia keinoja kohteessa voidaan tarvita tehtävän suorittamiseen. Esimerkiksi keskusta-alueella sijaitsevan liikehuoneiston, jossa ei ole asiakkaita ja poliisi on saatavilla paikalle nopeasti, vartioinnissa voimankäyttövälineet ovat tarpeettomampia kuin peräkylän ainoassa pubissa, jossa poliiseja voi joutua odottamaan tunteja. Lisää tulkintaa voidaan hakea siitä, mikä on säännöksen tarkoitus.


Tarpeettoman kantamisen kiellon taustalla on se, että sillä vältetään sekä asiakkaisiin kohdistuneita ylilyöntejä että voimankäyttövälineiden joutumista vääriin käsiin. Tämä oli hallitusten esitysten perusteella ilmeisesti yleisempää 1980- luvulla ja 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuonna 1995 voimaan tullut säännös ilmeisesti vähensi sekä ylilyöntejä että vääriin käsiin joutumista, koska vuonna 2002 säännöksen todettiin toimineen tarkoituksessaan ja sen vuoksi se pidettäisiin tulevassa lainsäädännössä. Lain esitöitä tarkastellessa käy ilmi, että ylilyöntejä pidettiin vakavana ongelmana erityisesti vartioimisliiketoiminnassa.


1990-luvulla ylilyöntien ehkäisemiseksi tehtyä säännöstä ei voi eikä pidä tulkita nykypäivänä samoin kuin säätämisajankohtana. Toimintaympäristö on muuttunut, väkivallan määrä on vähentynyt, virkavallan kutsuminen paikalle on helpottunut merkittävästi ja turvallisuustilanne rikosten määrällä mitattuna on parantunut. Myös vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tekemät rikokset ovat jatkuvasti vähenemässä. Tämän vuoksi aikanaan ylilyöntien estämiseksi säädettyä kieltoa ei nykypäivänä juuri voi soveltaa samassa merkityksessä kuin aiemmin.


Nykytilaksi vaikuttaisikin muodostuneen, että tarpeetonta kantamista on sellainen, että voimankäyttövälinettä ei voida joutua käyttämään missään muussa kuin täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Nykyisellään useiden välineiden kantamiseen tarvitaan myös lupa vastaavalta hoitajalta, joka arvioi kantamisen tarpeellisuutta. Jos vastaava hoitaja, joka on tehtäväänsä koulutettu henkilö ja perillä kohteesta, katsoo välineen kantamisen tarpeelliseksi, on kantamista hyvin vaikea näyttää tarpeettomaksi.


Johtopäätökset

V

oimankäyttövälineiden tarpeettoman kantamisen kielto on menettänyt merkitystään turva-alan ammattimaistuessa ja siistiytyessä. Myös vastaavan hoitajan roolin kasvu ja päätösvalta joistain voimankäyttövälineistä on vähentänyt kiellon merkitystä. Kielto säädettiin aikana ennen matkapuhelimia ja kannettavia kameroita ylilyöntien vähentämiseksi, ja on ilmeisesti toiminut siinä. Kuitenkin nykyisellään ylilyönnit ovat rikostilastojen perusteella erittäin harvassa ja voimankäyttövälineitä käytetään harvoin mutta tarpeeseen.


Tämän perusteella väittäisin, että voimankäyttövälineiden kantaminen voidaan katsoa tarpeettomaksi vain erityistapauksissa, kuten koko perheen päiväjuhlissa ja eläkeläisten bingoissa ja muissa vastaavissa. Ja vaikka joku varmasti esittääkin argumentin ”uhka voi tulla ulkopuolelta”, en katso tätä uhkakuvaa kovin perustelluksi juuri missään tapauksissa, koska tuolla argumentilla kenen tahansa aseistamista voisi perustella missä vain tilanteessa.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala



Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



















Muita turva-alan kirjoituksiani

Mitä ottaa huomioon asiakkaan avustaessa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa: https://www.kpflaki.com/blog/osapuolten-oikeudet-ja-velvollisuudet-asiakkaan-auttaessa-järjestyksenvalvojaa-tai-vartijaa

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö


© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram