Viisi väittämää yritystuista

Viimeisen parin vuoden ajan yritystuet ovat puhuttaneet paljon. Yritystuista puhuttaessa keskustelu eksyy kuitenkin jatkuvasti sivuraiteille, ja keskusteluissa esitetyt ”faktat” ovat usein vähintäänkin kaukana todellisuudesta. Olen tehnyt oman väitöskirjani (joka on tällä hetkellä esitarkastuksessa) yritystukien EU-sääntelystä, minkä lisäksi olen kirjoittanut yritystukien käytöstä tieteellisen artikkelin tämän vuoden ympäristöoikeuden- ja politiikan vuosikirjaan (hyväksytty julkaistavaksi, vielä julkaisematon).


Tässä blogikirjoituksessa käsittelen viittä yleisintä yritystukia koskevaa väitettä. Käytän jatkossa termejä valtiontuki ja yritystuki synonyymeina, koska oikeudellisesti kyse on valtiontuista ja sääntelystä puhuttaessa valtiontuista puhuminen on yksinkertaisempaa. Tässä kirjoituksessa en käsittele maataloustukia, koska ne ovat sekä Suomessa että EU:ssa erityisasemassa poliittisista syistä.


1. Hallitus voi myöntää yritystukia haluamallaan tavalla


Osittain epätosi


Hallitus ei voi edes eduskunnan tuella myöntää yritystukia miten haluaa. Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut noudattamaan EU:n perustamissopimuksia. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (jatkossa SEUT) on yksi näistä perustamissopimuksista. SEUT 107 -artiklassa kielletään valtiontukien tiettyjä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Nämä poikkeukset liittyvät mm. aluetukiin ja tiettyjen tavoitteiden edistämiseen. EU:n komissio valvoo tukien myöntämistä ja voi määrätä SEUT 107 -artiklan vastaisesti myönnetyt tuet perittäväksi takaisin yrityksiltä. Komissio on antanut useita tiedonantoja, joissa kertoo, millaiset tuet ovat sallittuja.


Suomi voi kuitenkin päättää itse omasta tukipolitiikastaan EU:n asettamissa rajoissa. Tuet maksetaan Suomen valtion budjetista. Jos tukiohjelmat täyttävät komission asettamat ehdot, voidaan niiden avulla antaa tukia yrityksille. Suomen hallitus voi myös vapaasti päättää, kuinka paljon rahaa näiden tukiohjelmien avulla jaetaan. Tukiohjelmiin liittyvät EU-säännöt kuitenkin rajaavat voimakkaasti, millaisille yrityksille ja millaisiin tarkoituksiin tukia voidaan myöntää mitä. EU-säännöillä on erityisesti pyritty kieltämään yritysten tukeminen niin, että muuten kannattamaton toiminta pysyisi markkinoilla.


2. Suurille voittoa tekeville yrityksille jaettavat yritystuet ovat turhia


Epätosi


Tällä väittämällä perustellaan usein sitä, että yritystuet ovat rahan haaskausta ja niitä pitäisi leikata. Tarkasteltaessa EU:n tuille asettamia ehtoja tarkemmin voidaan todeta, että yrityksille myönnettävän tuen on edistettävä jotain nimettyä yhteisen edun mukaista tavoitetta, jotta kyseisen tuen antaminen olisi sallittua.


Pienille yrityksille tukea voidaan myöntää helpommin, koska niiden kohdalla tavoiteltavana pidetään niiden kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Suuret yritykset taas voivat näiden tukisääntöjen perusteella saada tukea vain, jos ne tuen vastineeksi toteuttavat jotain, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa. Lisäksi tukea ei saa myöntää mihinkään sellaiseen toimintaan, jonka toteuttaminen olisi kannattavaa markkinaehtoisesti. Suurille yrityksille myönnettävällä tuella siis ostetaan jotain yhteistä hyvää edistävää. Toki tähänkin pääsääntöön on joitain (kalliita) poikkeuksia, kuten energiaintensiiviselle eli paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle annettava tuki, jonka on todettu vain kasvattaneen yritysten voittoa vaikuttamatta niiden kannattavuuteen.


Tällaisista koko yhteiskuntaa hyödyttävistä projekteista tunnetuimpana esimerkkinä on uusiutuvan energian käytön lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Suomen valtio on tukenut uusiutuvan energian tuottamista ja tekniikan kehitystä erittäin suurilla summilla. Nykyisellään esimerkiksi tuulivoimasta on tullut jo niin kannattavaa, että valtio huutokauppaa tukia sillä perusteella, kuka toteuttaa tuulivoimaprojekteja pienimmillä tukimäärillä. Tällaisissa huutokaupoissa ollaan esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa toteutettu tuulivoimaa nollatuella. Valtio tukee merkittävästi myös uudenlaisen teknologian kehittämistä, koska sen on katsottu edistävän yrityksen lisäksi koko yhteiskunnan etua.


Suurille yrityksille myönnettävillä tuilla (suurimmalla osalla niistä) edistetään siis koko yhteiskunnan hyvää. Tämä varmistetaan tukiehdoilla ja sillä, että tukihakemuksia tarkasteltaessa arvioidaan, edistääkö hanke yhteistä hyvää ja olisiko hanke kannattava ilman tukea.


3. Yritystuet ovat tukia yritysten omistajille


Pääosin epätosi


Yritystukien myöntämistä rajoittavat useat EU:n asettamat ehdot. Yritystukien käyttökohde on useimmiten rajattu tiettyyn hankittavaan tai itse toteutettavaan tavaraan tai palveluun. Yritykset joutuvat yleensä myös käyttämään omaa rahaansa näihin hankittaviin tavaroihin ja palveluihin, tukimäärä kokonaiskustannuksista eli niin sanottu tuki-intensiteetti vaihtelee tyypillisesti 10-50 % välillä. Yritykset joutuvat siis ottamaan riskiä hankkeiden toteuttamisesta. Tukea ei myöskään saa myöntää sellaiseen toimintaan, joka olisi kannattavaa ilman tukea. Tämä tarkoittaa, että tuilla tehdään kannattamattomista hankkeista kannattavia, koska ne hyödyttävät yhteiskuntaa muilla tavoin.


Toisaalta useita tukia jaetaan vain siksi, että niillä pystyttäisiin ylläpitämään tiettyjä toimintoja ja työpaikkoja Suomessa. Näiden tukien määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti EU-sääntelyn vuoksi. Nämä tuet ovat kuitenkin yhä poliittisesti melko suosittuja johtuen niiden työllisyysvaikutuksista. Tällaisia toimintaa säilyttäviä tukia ei kuitenkaan välttämättä voi pitää tukena yritysten omistajille, vaan esimerkiksi työntekijöille.


Koska tukiohjelmat pyrkivät myös edistämään yhteistä hyvää esimerkiksi lisäämällä uusiutuvaa energiaa, kehittämään teknologiaa, työllistämällä lisää ihmisiä tai kasvattamalla pieniä yrityksiä, ei tukia voida väittää myönnettävän pelkästään yritysten omistajien tuloksi. Yhteiskunta saa vastineeksi korkeampia verotuloja, suuremman työllisyyden tai vähäpäästöisempää toimintaa. Useimmiten tukea saaneet pienyritykset ovatkin maksaneet saamansa tuet moninkertaisena takaisin. Toki yrityksen kasvu ja kehitys hyödyttää pitkällä aikavälillä myös sen omistajia. Tämän vuoksi yrityksen omistajat ovat tuissa viimekätisiä edunsaajia. Toki olennaisempi kysymys on, ylittääkö tukiin käytetty rahamäärä yhteiskunnallisen edun arvon, jos ei ylitä niin kyseessä on ns. win-win -tilanne, jossa yritykset tuottavat rahaa vastaan yhteistä hyvää.


4. Yritystuet ovat hyödyttömiä


Osittain epätosi


Yritystukia moititaan usein myös siitä, että ne ovat hyödytöntä rahan käyttöä. Hyödyttömyyttä voidaan tulkita kahdesta näkökulmasta:


1. Ovatko valtiontuilla tavoiteltavat asiat hyödyllisiä?

2. Vaikuttavatko valtiontuet tavoitteisiin, joita niillä edistetään?


Ensimmäinen kysymys on poliittinen, eikä siihen voida vastata tieteellisesti. Kyse on lähinnä siitä, mitä pidetään tavoiteltavana asiana ja mitä ei. Erityisesti uusiutuvan energian tuista on useita näkemyksiä, koska ilmastonmuutos jakaa ihmisiä ja puolueita voimakkaasti. Koska tässä kysymyksessä kyse on lähinnä politiikasta eikä mitattavissa olevasta asiasta, en ota kantaa siihen tässä kirjoituksessa.


Siitä, että valtiontuet edistävät niillä tavoiteltavia asioita sen sijaan on kiistatonta näyttöä Suomesta, Euroopasta ja maailmalta. Yksi kansallinen tutkimus aiheesta alla:


https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf


Toki tuen tehokkuus vaihtelee tukijärjestelmittäin, ja useita tukijärjestelmiä onkin kritisoitu nimenomaan siitä, että niillä on liikaa tavoitteita eivätkä ne siksi ole tehokkaita edistämään niitä kaikkia. Osaa tuista taas on kritisoitu siitä, että ne edistävät muuta asiaa kuin mitä tavoitellaan. Tuet kuitenkin kiistatta edistävät tavoiteltavia asioita.

Yritystukijärjestelmää voidaan tosin kritisoida siitä, että useita tukia myönnetään tavalla, joka on pitkällä aikavälillä tukien tavoitteiden vastaista. Kuten yllä linkittämästäni selvityksestä käy ilmi, useat yritysten toiminnan jatkamiseen tarkoitetut tuet heikentävät yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä ja siten heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Näin ollen erilaiset säilyttävät tuet ovat pitkällä aikavälillä haitallisia jopa tukien omien tavoitteiden näkökulmasta.


5. Suomi maksaa turhia yritystukia


Tosi


Suomi maksaa useita tukia, jotka eivät ole hyödyllisiä yleisten tavoitteiden tai edes tukien omien tavoitteiden näkökulmasta. Kuten jo yllä kerroin, osa tuista vaikuttaa haitallisesti pitkällä aikavälillä. Jotkut tuet taas eivät vaikuta edes siihen asiaan, johon niillä pyritään vaikuttamaan. Tällainen tuki on esimerkiksi energiaintensiivisen teollisuuden tuki, jolla pyritään estämään paljon sähköä kuluttavan teollisuuden siirtymistä maihin, joissa energian hinnassa ei ole mukana päästökaupan ja energiaverojen kustannuksia. Tästä tutkimuksesta voit lukea lisää esim.


https://vatt.fi/documents/2956369/3011993/vatt_policybrief_22016.pdf


Osa yritystuista onkin epäonnistunut tavoitteessaan. Kuitenkaan tätä ei voida yleistää koskemaan kaikkia tai edes suurta osaa tuista. Monet tuet pyrkivät edistämään hyvinkin tavoiteltavia asioita ja tekevät sitä myös onnistuneesti.



Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group




© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram