Viikon oikeustapauskommentti liittyy Helsingin Ullanlinnassa tapahtuneeseen kuolemaan, jota poliisi on tutkinut murhana. Murhasta epäillylle psykiatrille määrättiin sakko liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vuonna 2021. Ullanlinnassa asuvan psykiatrin vaimo katosi vuonna 2022 ja myöhemmin hänet löydettiin kuolleena. Tämän blogikirjoituksen aikaan psykiatri on epäiltynä vaimonsa murhasta.
Murhaepäilyn jälkeen on herännyt epäilys, että liikenneturvallisuuden vaarantamista koskeva tapaus olisi ollut murhan yritys. Syyttäjä on vaatinut liikenneturvallisuudesta annetun sakkomääräyksen purkamista, jotta asia voitaisiin käsitellä uudestaan henkirikoksen yrityksenä. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi ne bis in idem -kiellon, ylimääräistä muutoksenhakua koskevat lainkohdat ja korkeimman oikeuden ennakkotapauksen ja sen taustat.
Ne bis in idem -kielto
Ne bis in idem -kielto on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Sen mukaan ketään ei saa tutkia uudelleen tai rangaista rikoksesta, josta hänet on jo lainvoimaisella päätöksellä vapautettu tai tuomittu syylliseksi. Kieltoa sovellettaessa merkitystä ei ole sillä, onko asianomainen tuomittu vai vapautettu lainvoimaisella tuomiolla. Rikesakkoa ja sakkoa pidetään myös rikosoikeudellisena seurauksena, joten jos asiasta on määrätty jo sakkorangaistus, ei samaa asiaa saa käsitellä uudestaan.
Tässä blogikirjoituksessa käsitellään korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa rikoksentekijä A oli saanut poliisilta 6.10.2021 sakkomääräyksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Sakkomääräyksen mukaan A oli 19.8.2021 kuljettanut koeajossa ollutta henkilöautoa, jonka kyydissä oli ollut hänen vaimonsa, neljä lasta ja koira. A oli ajanut auton mereen oman kertomuksensa mukaan vahingossa, koska hänellä oli ollut peruutusvaihteen sijasta vaihde eteenpäin, eikä hän ollut havainnut tätä. Kukaan ei loukkaantunut teossa, mutta poliisi määräsi miehelle sakkomääräyksen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Myöhemmin vuoden 2022 aikana liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkomääräyksen saanutta A:ta alettiin epäillä vaimonsa murhasta. Murhaepäilyn vuoksi heräsi epäily myös siitä, että 19.8.2021 tapahtunut autolla veteen ajaminen olisi ollut tahallinen teko ja psykiatrin tarkoituksena oli hukuttaa koko perhe mukaan lukien perheen koira. Koska sakkomääräys oli tullut lainvoimaiseksi 5.11.2021, oli syyttäjien haettava tuomion purkamista ylimääräisenä muutoksenhakuna, jotta asia voitaisiin ottaa uudestaan tutkittavaksi tahallisena henkirikoksen yrityksenä tai muuna vakavana henkeen tai terveyteen kohdistuneesta rikoksena.
Ylimääräinen muutoksenhaku
Lainvoimaiseen tuomioon voidaan hakea muutosta vain ylimääräisillä muutoksenhakukeinoilla, joita ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista on säännelty oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa.
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan rikosasiassa purkaa syytetyn eduksi,
”1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällöltään totuudenvastainen taikka jos todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.”
Saman luvun 9 §:n mukaan tuomio voidaan purkaa syytetyn vahingoksi:
”1) jos 8 §:n 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava; tai
2) jos kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä.
Tuomiota älköön purettako 1 momentin 2 kohdassa mainitusta syystä, ellei saateta todennäköiseksi, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.”
Lainvoiman saanut tuomio voidaan rikosasiassa purkaa syytetyn vahingoksi, jos kyse on rikoksesta, josta voi seurata enemmän kuin kaksi vuotta vankeutta ja vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen olisi todennäköisesti johtanut syytetyn tuomitsemiseen. Tuomiota ei kuitenkaan voida purkaa, ellei ole todennäköistä, ettei asianosaisen ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen tai hän on jättänyt vetoamatta siihen pätevästä syystä.
Tuomion purkamista koskevan hakemuksen käsittely korkeimmassa oikeudessa
Syyttäjät tekivät hakemuksen tuomion purkua koskevassa asiassa. Syyttäjien mukaan uudet seikat ja todisteet osoittavat, että A oli ajanut auton mereen tahallaan ja että kyse oli henkirikoksen yrityksestä tai muusta vakavasta henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta.
Korkein oikeus katsoi, että koska teot koskevat ajallisesti ja paikallisesti samaa tapahtumaa, oli hakemuksen kohteena ne bis in idem -kiellon tarkoittama sama asia. Merkitystä ei ollut sillä, että liikenneturvallisuuden vaarantaminen ei ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa auton matkustajien lisäksi myös muille tekopaikan lähistöllä liikkuneille. Korkeimman oikeuden mukaan uuden syytteen tutkiminen edellytti siten sakkomääräyksen purkamista.
Ylimääräistä muutoksenhakua koskevien lainkohtien mukaan sakkomääräyksen purkaminen edellyttää sitä, että uusiin seikkoihin tai todisteisiin ei ole voitu vedota aikaisemmassa prosessissa, tai että niihin vetoamatta jättämiseen on ollut pätevä syy. Sakkomääräys oli poliisin antama, joten arviointi on tehtävä poliisin esitutkinnan ja tutkintaa suorittaneen poliisin toiminnan perusteella.
Tuomion purkamista koskevassa hakemuksessa on vedottu auton kyydissä olleen henkilön nyt antamiin kuulustelukertomuksiin, A:n toimintaan tapahtuman jälkeen sekä A:n kuljettaman ajoneuvon hallintalaitteita koskevaan selvitykseen. Lisäksi esitutkinnassa on tehty uusia johtopäätöksiä valvontakameratallenteista, jotka ovat olleet käytettävissä jo sakkoa määrättäessä. Kuulustelukertomus on annettu vasta murhaepäilyn jälkeen, koska sakkomääräyksen yhteydessä autossa ollut henkilö ei ollut halunnut tulla kuulluksi liikennerikosta koskevan esitutkinnan aikana.
Korkein oikeus katsoi, että liikennerikoksen laatu sekä asiassa kuultujen kannanotot huomioon ottaen poliisilla ei ole ollut liikennerikosta koskevan tutkinnan yhteydessä perusteltua aihetta kuulustella kaikkia auton matkustajia. Korkeimman oikeuden mukaan tuomion purkua koskevassa hakemuksessa nimettyyn kuulustelukertomukseen vetoamatta jättämiseen on ollut pätevä syy. Muut asiassa vedotut seikat ja todisteet ovat saaneet syytettä tukevaa merkitystä vasta nyt esitettyjen kuulustelukertomusten jälkeen. Korkein oikeus katsoi, että seikkoihin ja todisteisiin vetoamatta jättämiselle oli ollut pätevä syy.
Korkein oikeus katsoi, että autossa matkustajina olleiden henkilöiden kertomukset ovat olleet ristiriitaisia eivätkä uudet seikat ja todisteet todennäköisesti olisi johtanut siihen, että A:n rikokseen olisi tullut sovellettavaksi olennaisesti ankarammat rangaistussäännökset. Edellä mainituilla perusteilla korkein oikeus hylkäsi syyttäjien hakemuksen lainvoimaisen sakkomääräyksen purkamisesta. Kolme oikeusneuvosta jätti asiassa eriävän mielipiteensä.
Yhteenveto
Lainvoimaiseen tuomioon voidaan hakea muutosta vain ylimääräisillä muutoksenhakukeinoilla, joita ovat kantelu, tuomion purku sekä menetetyn määräajan palauttaminen. Tässä tapauksessa syyttäjät vaativat liikennerikoksen sakkomääräyksen purkua, koska ne bis in idem -kiellon mukaan samaa asiaa ei saa tutkia eikä siitä saa tuomita kahdesti. Tuomion purkua koskevan lainkohdan mukaan tuomion voi purkaa, jos hakemuksessa vedotaan seikkaan tai todisteeseen, johon ei ole aikaisemmin vedottu ja sen esittäminen olisi todennäköisesti johtanut syytetyn tuomitsemiseen ankarammasta teosta. Tässä tapauksessa uudet seikat tai todisteet eivät olisi todennäköisesti johtaneet syytetyn tuomitsemiseen ankarammasta teosta, joten laissa vaaditut tuomion purkamisen edellytykset eivät täyttyneet.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Julia Sieppi
OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, rikosoikeus
Lakitoimisto KPF
Puh: 050 5300 152
Commenti