Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden tuoretta ratkaisua KKO 2021:57, jossa korkein oikeus arvioi, oliko teleskooppipatukka sellainen hengenvaarallinen väline, jonka käyttäminen voi tehdä pahoinpitelystä törkeän. Tässä blogikirjoituksessa selostan oikeustapauksen taustat, miksi tällä pohdinnalla oli oikeudellista merkitystä, millä perusteilla korkein oikeus päätyi ratkaisuunsa ja mitä ratkaisu tarkoittaa tulevaisuudessa. Korkein oikeus on viime aikoina antanut useita hengenvaarallisia välineitä koskevia ennakkoratkaisuja, joista olen myös kirjoittanut oikeustapauskommentteja. Nämä kommentit löytyvät tämän blogikirjoituksen alaosasta.
Hengenvaarallinen väline
Rikoslaissa mainitaan monessa kohdassa kielto pitää hallussaan hengenvaarallisia välineitä. Ensinnäkin rikoslain 16:17 §:ssä on rangaistussäännös vangin varustautumisesta aseella, mikä koskee nimenomaan hengenvaarallisia välineitä. Seuraava maininta on RL 20:2 §:n mukaisen törkeän raiskauksen tunnusmerkistössä, jossa yksi peruste teon muuttumiseksi törkeäksi on hengenvaarallisen välineen käyttäminen. Myös RL 21:6 §:n mukainen törkeä pahoinpitely voi täyttyä tällaisen välineen käyttämisen vuoksi.
Hengenvaarallisen välineen hankkiminen vakavaa väkivaltarikosta varten täyttää myös RL 21:6 a §:n mukaisen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistön. Samalla tavalla voidaan täyttää myös RL 25:4 a §:n mukaisen panttivangin ottamisen valmistelun tunnusmerkistö. Myös RL 31:2 §:n mukainen ryöstö voi muuttua törkeäksi tällä perusteella. RL 31:2 a §:n mukainen törkeän ryöstön valmistelu voi täyttyä jo silloin, kun hengenvaarallinen väline hankitaan.
Viimeisen kerran hengenvaarallinen väline mainitaan yhtenä ankaroittamisperusteena RL 45:12 §:n mukaisessa törkeässä esimiehen väkivaltaisessa vastustamisessa.
Välineen määrittely hengenvaaralliseksi vaikuttaa siis sekä rikostunnusmerkistön täyttymiseen että valintaan perusmuotoisen ja törkeän tekomuodon välillä. Jotta rikos voisi muuttua törkeäksi, sen on täytettävä kaksi edellytystä. Ensinnäkin teon on oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tämä tarkoittaa, että teko on kyseiseksi rikokseksikin erityisen paheksuttava, esimerkiksi pahoinpitely on erityisen raaka tai vakava verrattuna pahoinpitelyihin yleensä. Toinen edellytys on, että jokin rikoslaissa mainittu kvalifiointiperuste täyttyy. Kvalifiointiperusteella tarkoitetaan edellytystä, jonka on täytyttävä, jotta teko voitaisiin luokitella törkeäksi. Rikoslakiin on otettu näitä, jotta kansalaisille ja lainkäyttäjille olisi selvää, millaiset teot lähtökohtaisesti ovat erityisen paheksuttavia ja niistä tullaan todennäköisesti rankaisemaan ankarammin. Esimerkiksi tässä oikeustapauksessa käsitellyn RL 21:6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn tapauksessa näitä on kolme:
”Jos pahoinpitelyssä
1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Jos mikään näistä edellytyksistä ei täyty, tuomitaan henkilö perusmuotoisesta pahoinpitelystä, vaikka teko olisi kuinka paheksuttava. Näistä kohta 3 eli hengenvaarallisen välineen käyttäminen on huomattavasti muita yleisempi peruste sille, että teko muuttuu törkeäksi. Hengenvaarallisista välineistä mainitaan erityisesti terä- ja ampuma-aseet, koska ne ovat tyypillisiä rikoksentekovälineitä. Aikaisemmassa käytännössä esimerkiksi kumipamppu, pesäpallomaila ja metallirunkoinen tuoli eivät ole olleet hengenvaarallisia välineitä, koska ne eivät ole yhtä vaarallisia kuin ampuma- ja teräaseet ja koska niille on olemassa muitakin käyttöä kuin ihmisen vahingoittaminen. Sen sijaan pohjasta rikottu pullo on katsottu tällaiseksi hengenvaaralliseksi välineeksi. Merkittävä arviointikriteeri onkin, kuinka todennäköisesti uhri kuolee tällaista välinettä käytettäessä.
Tapauksen taustat
Tapauksessa rikoksentekijä A oli vuonna 2017 lyönyt uhria (B) teleskooppipatukalla useita kertoja niskaan, päähän ja vartaloon, potkinut B:tä vartaloon ja päähän sekä lyönyt B:tä, myös B:n maatessa maassa. Seuraukset jäivät suhteellisen vähäisiksi, B selviytyi nenäverenvuodolla, nirhaumilla ja ruhjeilla. Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi 10.12.2018 antamassaan tuomiossa, että teko täytti kaksi törkeän pahoinpitelyn kvalifikaatioperustetta: hengenvaarallisen välineen käyttämisen ja rikoksen tekemisen erityisen raa´alla ja julmalla tavalla. Tämän vuoksi Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Tekijä valitti rikoksesta Vaasan hovioikeuteen.
Vaasan hovioikeus katsoi 8.11.2019 antamallaan tuomiolla, että teleskooppipatukka ei ole sellainen hengenvaarallinen väline, että se rinnastuisi ampuma- tai teräaseeseen. Tämän vuoksi Vaasan hovioikeus katsoi teon täyttävän vain pahoinpitelyn tunnusmerkistön ja alensi rangaistusta. Syyttäjä valitti ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen, ja sai valitusluvan ennakkopäätösperusteella.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus toteaa heti ratkaisunsa alussa, että törkeän pahoinpitelyn esineluettelo on tarkoitettu kattamaan vain kaikkein vaarallisimpia tekovälineitä. Kirjoittajan kommenttina voidaan vielä täsmentää, että tekovälineellä tosiasiassa aiheutettu haittahan tulee arvioituna ensimmäisen ankaroittamisperusteen eli vakavan vamman tai hengenvaaran nojalla. Laissa ei sinänsä luetella millaiset esineet voivat olla hengenvaarallisia, ja lain esitöissäkin ne kuvataan melko epätarkoin esimerkein. Lain esitöissä kuitenkin mainitaan, että useita kodin tavanomaisia esineitä voidaan halutessaan käyttää hengenvaarallisin tavoin, ja siksi vain se, että esineellä voidaan halutessaan aiheuttaa hengenvaara ei tee rikoksesta törkeää. Tämän vuoksi varsinaiset aseiksi tarkoitettavat esineet ovat erityisasemassa, kuten myös kaikkein vaarallisimmat esineet.
Korkein oikeus on katsonut aiemmassa ratkaisukäytännössään, että myös tylppä esine voi olla hengenvaarallinen väline. Korkein oikeus toteaa teleskooppipatukan olevan viranomaistoimintaan ja turvallisuusalan tehtäviin tarkoitettu väline, jolla voidaan aiheuttaa voimakasta kipua. Teleskooppipatukkaa voidaan kuvat ohueksi metalliputkeksi. Korkein oikeus toteaa, että tällaisella esineellä tehty lyönti voi aiheuttaa hengenvaaraa, mikä tosin ei eroa monesta muusta yhtä painavasta esineestä. Riski kuolemasta ei korkeimman oikeuden arvion mukaan ole yhtä ilmeinen kuin terä- tai ampuma-asetta käytettäessä. Korkein oikeus katsoikin, että teleskooppipatukka rinnastuu vaarallisuudeltaan enemmän kumipamppuun kuin terä- tai ampuma-aseeseen.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että kyseessä oleva teleskooppipatukka ei ollut hengenvaarallinen väline, jolloin törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistö ei täyttynyt. Hovioikeuden tuomiota ei muutettu. Tuomio oli äänestysratkaisu, mutta eri mieltä ollut oikeusneuvos oli eri mieltä ainoastaan perusteluista. Hänen näkemyksensä oli, että teleskooppipatukka on sinänsä esine, joka voi aiheuttaa hengenvaaraa. Hänen näkemyksensä mukaan teleskooppipatukka ei kuitenkaan ole esine, jolla voidaan aiheuttaa samanlaista vaaraa kuin terä- tai ampuma-aseella, vaan sen vaarapotentiaali rinnastuu enemmänkin pesäpallomailaan, kumipamppuun tai vasaraan. Näistä syistä sitä ei voida rinnastaa ampuma- tai teräaseeseen.
Yhteenveto
Ratkaisu on sinänsä hyvä viranomaisten ja turva-alan toimijoiden kannalta. Jos teleskooppipatukkaa pidettäisiin hengenvaarallisena välineenä, johtaisi tämä merkittäviin muutoksiin rikostutkinnassa. Tällöin kaikkia teleskooppipatukan käyttöjä, jotka aiheuttavat rikosepäilyn, tutkittaisiin lähtökohtaisesti törkeänä pahoinpitelynä. Toki useat näistä teoista muuttuisivat epäillyiksi pahoinpitelyiksi siinä kohtaa, kun on selvää, että rikoslaissa edellytetty kohta ”ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä” ei täyty. Rikosepäily törkeästä pahoinpitelystä taas on vakava rikosepäily, mikä voisi johtaa herkemmin virasta pidättämiseen tai yksityisen turva-alan lupien väliaikaiseen peruuttamiseen.
Muilta osin ratkaisu vahvistaa korkeimman oikeuden aiempaa linjaa. Terä- ja ampuma-aseeseen rinnastuvan esineen raja on kohtuullisen korkealla, ja näihin rinnastuvat pitkälti vain aseeksi tarkoitetut ja usein hengenvaaralliset esineet.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
