Porttikiellon rikkominen rikoksena

Kirjoitan pitkästä aikaa blogikirjoituksen ravintola- ja turva-alaan liittyen tuoreen oikeustapauksen inspiroimana. Oikeustapauksessa porttikiellon rikkominen katsottiin julkisrauhan rikkomiseksi eli rikokseksi. Tässä kirjoituksessa käsittelen, mitä porttikiellolla oikeastaan tarkoitetaan ja miksi sen rikkominen on rangaistavaa rikoksena.


Elinkeinonharjoittajan oikeus valita asiakkaansa

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, miten elinkeinonharjoittajalla on lähtökohtaisesti oikeus valita asiakkaansa:


https://www.kpflaki.com/post/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-v%C3%A4%C3%A4rinymm%C3%A4rretyimpi%C3%A4-lauseita


Kuten linkkaamassani kirjoituksessani totean, elinkeinonharjoittaja rajoittaa tätä oikeuttaan lähtökohtaisesti melko voimakkaasti sillä, että ilmoittaa julkisesti liikkeensä olevan auki. Jos tämän ilmoituksen yhteydessä ei ole rajoitusta siitä, keille palvelua tarjotaan, joutuu yrittäjä ottamaan lähtökohtaisesti kenen tahansa halukkaan asiakkaaksi. Tyypillinen rajaus palveluissa on ikäraja, esimerkiksi yökerhon aukioloaikojen yhteydessä ilmoitetaan paikan olevan esimerkiksi K-20, jolloin kukaan alle 20 vuotias ei voi vaatia yrittäjää ottamaan häntä asiakkaakseen.


Toinen tyypillinen rajaus liittyy palvelun luonteeseen eli siihen, mitä asiakkaaksi haluavan tulisi ymmärtää. Tällainen voi olla esimerkiksi yleiseen siisteyteen tai pukeutumiseen liittyvä asia. Ääriesimerkkinä voitaisiin tarkoittaa hienoon ravintolaan asioimaan haluavaa henkilöä, jolla ei olisi paitaa päällä. Tämän henkilön tulisi yleisen elämänkokemuksensa perusteella ymmärtää, että ravintolan tason ja viihtyisyyden vuoksi myös asiakkailta edellytetään tiettyä pukeutumista, jotta heidät voidaan ottaa asiakkaaksi.

Kolmas tyypillinen rajaus liittyy henkilön käytökseen.


Elinkeinonharjoittajan palveluja käytettäessä asiakkaalta voidaan edellyttää tietynlaista käyttäytymistä, jotta hänet otetaan asiakkaaksi tai jotta hän voi pysyä asiakkaana. Esimerkiksi ravintolassa tapahtuva kova meluaminen tai humalassa esiintyminen lasten leikkipaikassa voivat aiheuttaa sen, että henkilölle ei tarvitse enää tarjota palvelua.


Porttikielto


Porttikieltoa ei pidä sekoittaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain tarkoittamaan pääsyn estoon, jossa asiakkaan pääsy järjestyksenvalvojan toimialueelle voidaan estää asiakkaan aikaisemman käytöksen vuoksi. Tämä pääsynesto ei ole ajallisesti rajoitettu, vaan sen kesto on rajattu siihen, kuinka todennäköisesti vastaavan käytöksen voidaan arvioida toistuvan sillä kertaa, kun sisään taas pyritään. Hokema ”porttikielto on laiton” liittyy tähän pääsyn estoon, jolle ei etukäteen voi asettaa ajallista kestoa, vaan sen edellytyksiä tulee harkita aina uudestaan.


Porttikiellolla tarkoitetaan tässä kohtaa ilmoitusta, että asiakkaalle ei aiemman käytöksen vuoksi tarjota enää palvelua kyseisessä liikkeessä. Tämä voi olla voimassa elinkeinonharjoittajan määrittämän ajan, esimerkiksi ikuisesti. Tämä annetaan tyypillisesti ravintoloihin, joissa tapahtuu usein muiden asiakkaiden ja henkilökunnan häirintää alkoholin vaikutuksen alaisena.


Porttikielto tarkoittaa siis sitä, että henkilölle ei tarjota enää palvelua hänen aiemman käytöksensä perusteella. Palvelu kattaa jo pääsyn sisälle liikehuoneistoon, koska lähtökohtaisesti henkilön tai yrityksen omistama suljettu tai suljettava tila ei ole kaikille avointa tilaa, vaan jo sinne pääsy on osa palvelua. Porttikiellossa henkilölle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, että yleinen tarjous tulla yrityksen asiakkaaksi ei koske häntä hänen aikaisemman toimintansa vuoksi. Seuraavassa kappaleessa käsittelen, mitä porttikiellon rikkomisesta voi seurata.


Julkisrauha


Julkisrauhan rikkomisesta säädetään rikoslain 24-luvun 3 §:ssä. Luvun otsikko on ”yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkauksesta”. Luku sisältää mm. säädökset kotirauhan rikkomisesta. Julkisrauha eroaa kotirauhasta siten, että kotirauhalla suojataan rikoslain 24:11 §:n mukaan ”asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineeneli käytännössä tilat, joissa asuu tai liikkuu ihmisiä siten, että he eivät oleta asiattomien ihmisten olevan siellä.


Julkisrauha taas kattaa seuraavia paikkoja. ”virasto, liikehuoneisto, toimisto, tuotantolaitos, kokoustila taikka muu vastaava huoneisto tai rakennus” eli käytännössä sellaisia paikkoja, joissa ihmisiä työskentelee ja joihin pääsyn he olettavat olevan jollain tavalla rajattua ja kontrolloitua.

Julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistö on rikoslain 24:3 §:ssä. Pykälä kuuluu seuraavasti:


”Joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka

2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,

on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.”


Käytännössä rikoksen täyttyminen edellyttää kolmea seikkaa:

1. Paikka on julkisrauhan suojaama

2. Henkilö

a. Menee alueelle salaa

b. Menee alueelle toista harhauttaen

c. Kätkeytyy alueelle

d. Jää alueelle

3. Teosta aiheutuu vähäistä suurempi haitta jollekin taholle.


Porttikiellon suojaamat paikat ovat aina julkisrauhan suojaamia, koska kyseiset paikat ovat liikehuoneistoja tai muita niihin rinnastuvia paikkoja. Jos henkilölle on annettu porttikielto, hän ei lähtökohtaisesti pääse alueelle siten, että liikkeen henkilökunta on tietoinen asiasta, jolloin alueelle tullaan salaa tai toista harhauttaen. Jos henkilö ei poistu nimenomaisesta käskystä huolimatta, on kyseessä alueelle jääminen, jolloin julkisrauhan rikkominen täyttyy. Tämä tosin edellyttää myös, että teosta aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa.


Tämän edellytyksen on oikeuskäytännössä katsottu täyttyvän mm. sillä, että henkilö on aikaisemmalla käytöksellään aiheuttanut vahinkoa ja henkilön tekemä porttikiellon rikkominen sitoo henkilökuntaa sen estämiseksi, ettei vastaavaa vahinkoa tapahdu uudestaan. Ylipäätään nämä vähäiset tapaukset liittyvät enemmänkin aidatun alueen läpi oikaisemiseen tai muuhun ”harmittomaan toimintaan”, joka ei välttämättä vaadi välitöntä reagointia.


Koska julkisrauhan loukkaamisesta voi seurata vankeutta, saa tätä rikkovan henkilön ottaa kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla pakkokeinolain 2:2 §:n mukaan.


Johtopäätökset


Kansankielellä tunnettu ”porttikielto” tarkoittaa poikkeusta pääsääntöön siitä, että kaikille, jotka voivat havaita liikkeen aukiolon, on tarjottava palvelua. Poikkeus johtuu siitä, että henkilölle on tämän aikaisemman käytöksen vuoksi ilmoitettu, että häntä ei enää oteta asiakkaaksi kyseiseen yritykseen eli että hänelle ei tarjota palvelua eikä hänellä ole pääsyä kyseiseen liikehuoneistoon. Porttikieltoa rikkova ihminen voi syyllistyä rikokseen. Kyseinen rikos on rikoslain 24:3 §:n julkisrauhan loukkaaminen. Rikos syntyy siitä, jos julkisrauhan suojaamalle alueelle eli esimerkiksi liikehuoneistoon mennään tai jäädään luvatta, ja tämä aiheuttaa haittaa, esimerkiksi vaatimalla henkilökunnan huomiota. Rikoksen syyllistyneen saa ottaa kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla.



Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




949 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram