”Ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa” – Yksi väärinymmärretyimpiä lauseita

Joka ikinen kerta kun sosiaaliseen mediaan päätyy video, jossa ravintola ei joko myy tai päästä sisään henkilöä sen takia että hän on romani/tummaihoinen/tai jotain muuta, törmää joko videossa tai viimeistään asiaa koskevassa keskustelussa lauseeseen ”Ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa.” Usein muut keskustelijat oikovat, että syrjintä on silti kiellettyä. Mitä tämä oikeus sitten tarkoittaa? Miten asiakkaat saa valita? Mikä on kiellettyä?

Lähtökohta perustuslaissa


Jokaisella on oikeus käyttää omaisuuttaan haluamallaan tavalla. Tämä oikeus on jo perustuslaissa, tarkalleen ottaen pykälässä 16. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti kenenkään ei tarvitse antaa toisten käyttää omaa omaisuuttaan, tai luovuttaa omaa omaisuuttaan toisille ilman lain säännöstä. Omaisuudensuoja suojaa myös ravintolanpitäjää: kenenkään ei tarvitse antaa tulla ravintolaan milloin vain, tai tehdä siellä mitä tahansa. Tästä seuraa myös sopimusvapaus, jokainen voi päättää, tuleeko osalliseksi sopimukseen, joka asettaa hänelle oikeuksia ja velvollisuuksia. Elinkeinonvapaus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan elinkeinolla. Perustuslain 18 §. Tämä tarkoittaa, että jokainen voi halutessaan pitää ravintolaa, täyttäen toki lain vaatimukset. Elinkeinovapauteen kuuluu myös se, missä ja miten elinkeinoa harjoittaa. Tähän kuuluu myös se, että elinkeinoharjoittaja saa päättää, mitä myy, millaisilla ehdoilla ja kenelle. Kukaan ei siis voi tulla vaatimaan, että yrittäjä myy hänelle jotain, vaan yrittäjä päättää, mitä myy ja keille.


Sopimuksen synty ravintolaliiketoiminnassa


Edellä mainituin perustein kenet tahansa saisi käännyttää ravintolan ovella sillä perusteella, että yrittäjä ei tahdo tehdä sopimusta palveluiden tekemisestä hänen kanssaan. Kuitenkin yrittäjä on jo tarjoutunut tekemään sopimuksen hänen kanssaan. Koska jokaisen asiakkaan kanssa ei tehdä kirjallista sopimusta ravintolan asiakkaaksi tulemisesta, syntyy sopimus muulla tavoin. Oikeustoimilain 1 § mukaan tarjous sitoo antajaansa ja vastaus sitoo vastaajaa. Ravintolaliiketoiminnassa tarjoukseksi tulla ravintolaan asiakkaaksi riittää esimerkiksi led-kyltti, jossa lukee ”OPEN”. Myös ovessa olevat aukioloajat ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa olevat aukioloajat ja hinnat ovat myös tarjous tulla ravintolaan. Seinällä näkyvä juomahinnasto taas on tarjous ostaa alkoholia mainitulla hinnalla.

Koska yrittäjä on tehnyt tarjouksen, hyväksymällä tarjouksen syntyy sopimus. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän on myytävä tuotteita mainittuun hintaan asiakkaalle. Toki yrittäjällä on oikeus kieltäytyä, jos laki siihen velvoittaa, esimerkiksi anniskeluun liittyvä ikärajasääntely. Yrittäjä voi myös rajoittaa sitä, kenen kanssa on valmis tekemään sopimuksen, esimerkiksi ilmoittamalla, että ikäraja anniskeluravintolaan on lauantaisin 24 vuotta. Tällöin tarjous tulla ravintolan asiakkaaksi on tehty vain 24 vuotta ylittäneille henkilöille. Tätä tarkoittaa se, että yrittäjä saa valita asiakkaansa.

Milloin kyseessä on syrjintä?


Perustuslain yhdenvertaisuussäädös kuudennessa pykälässä tiivistää hyvin syrjinnän kiellon:

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Eri asemaan asettaminen tarkoittaa mm. sitä, että sopimuksia tarjotaan vain tietyille henkilöille. Toki tälle voi olla hyväksyttävä syy, esimerkiksi anniskelun ikärajat estävät myynnin alle 18-vuotiaille. Yhdenvertaisuuslain 10 § määrittää, millainen toiminta on syrjintää:

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.”

Tällainen tilanne on kyseessä, jos jollekulle tarjotaan sopimusta ja toiselle ei. Tai jos jotakuta ei päästetä ravintolaan henkilöön liittyvän syyn perusteella ilman hyväksyttävää perustetta esimerkiksi aikaisempaa käytöstä. Tietyn ihmisryhmän aiempi käytös ei myöskään ole peruste olla ottamatta tähän ryhmään kuuluvia myöhemmin asiakkaaksi. Eikä se, että tähän ryhmään kuuluvat henkilöt joutuvat todennäköisesti hankaluuksiin ravintolassa.

Mitä syrjinnästä voi seurata?


Rangaistavaa syrjinnästä tulee silloin kun ”Elinkeinotoiminnassa ilman hyväksyttävää syytä ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla tai asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin … tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella” Rikoslaki 11:11 §

Jos toiminta on tällaista, syyllistyy rikokseen, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kannattaa myös muistaa, että tähän rikokseen syyllistyy aina se henkilö, joka konkreettisesti ei tarjoa palvelua tai asettaa huonompaan asemaan. Eli ravintolatoiminnassa järjestyksenvalvoja tai myyjä, joka ei päästä henkilöä sisään tai ei suostu tarjoilemaan tälle. Toki jos takana on esimiehen käsky, voidaan yrittäjä ja esimies tuomita samaan rangaistukseen yllyttämisestä rikoslain 5:5 § nojalla.

Tämän sakkorangaistuksen nojalla syrjinnän uhrille voi joutua maksamaan myös korvauksia. Vahingonkorvauslaki mahdollistaa pykälässään 5:6 kärsimyskorvauksen saamisen sellaisella henkilölle, jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty. Kärsimyskorvaus perustuu henkilölle aiheutuneeseen henkiseen kärsimykseen syrjinnästä. Tämän lisäksi yhdenvertaisuuslain 23 § mahdollistaa hyvityksen vaatimisen tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta. Nämä ovat siis kaksi erillistä korvausta, joita syrjinnän kohteelle voi joutua maksamaan. Näiden yhteissumma vaihtelee satojen ja tuhansien eurojen välillä, riippuen teon vakavuudesta ja jossain määrin myös aiheuttajan asemasta. Tämän lisäksi päälle voivat tulla vielä rikoslain mukaiset päiväsakot, jotka riippuvat aiheuttajan tuloista. Ravintolan tarjoilijalle/myyjälle tämä voi tarkoittaa keskimääräisillä alan tuloilla noin 1000-2000 euron sakkoja.

1,356 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon