Osakeyhtiörikoksesta
- Eelis Paukku
- 28.7.
- 5 min käytetty lukemiseen
Osakeyhtiörikos on heikosti tunnettu rikosnimike. Kyseinen rangaistussäännös on kuitenkin merkittävässä roolissa varmistamassa osakeyhtiölain noudattamista ja suojaamassa muita osakkeenomistajia ja velkojia väärinkäytöksiltä. Tässä blogikirjoituksessa avaan osakeyhtiörikoksen sisältöä.
Yleistä osakeyhtiörikoksesta
Osakeyhtiörikos on hyvin harvinainen rikos. Rikoksesta ei tuomittu ketään rangaistukseen vuosina 2019–2023. Pääasiallisena syynä tähän on, että tyypillisesti osakeyhtiörikokseen syyllistyneet henkilöt syyllistyvät samalla teolla ankarammin rangaistavaan tekoon, esimerkiksi törkeään velallisen epärehellisyyteen, jolloin samasta teosta rangaistaan vain kerran. Osakeyhtiörikoksen tunnusmerkistö on osakeyhtiölain 25:1:ssä:
”Joka tahallaan
1) rikkoo 1 luvun 1 §:n 2 momentin kieltoa yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulle säännellylle markkinalle,
2) rikkoo tilintarkastajan 2 luvun 14 §:n 2 momentissa, 16 luvun 4 §:ssä, 17 luvun 4 §:ssä, 17 a luvun 9 §:ssä tai 19 luvun 2 §:ssä tarkoitetun lausunnon laatimista koskevia säännöksiä,
3) toimii toisen välikätenä äänioikeuden rajoittamista koskevan tämän lain säännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen kiertämiseksi taikka
4) osakkeenomistajan tai velkojien suojaa loukaten jakaa yhtiön varoja tämän lain säännösten vastaisesti,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, osakeyhtiörikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.”
Näistä ensimmäinen kohta viittaa osakeyhtiölain ensimmäiseen pykälään:
”Tätä lakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin, jollei tässä laissa tai muussa laissa säädetä toisin. Osakeyhtiö voi olla yksityinen (yksityinen osakeyhtiö) tai julkinen (julkinen osakeyhtiö).
Yksityisen osakeyhtiön arvopapereita ei saa ottaa kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulle säännellylle markkinalle.”
Pykälä sisältää jaottelun yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin. Julkisen osakeyhtiön sääntely on jossain määrin tiukempaa, ja sisältää mm. 80 000 euron osakepääomavaatimuksen ja tiukempia vähemmistöosakkaiden suojasäännöksiä. Käytännössä pykälän osakeyhtiörikoksen ensimmäinen kohta tarkoittaisi, että joku veisi pörssiin muun kuin julkisen osakeyhtiön arvopapereita. Rangaistussäännös on otettu osakeyhtiölakiin tehostamaan EU-oikeudessa vaadittua rangaistusuhkaa, eikä sitä ole sovellettu koskaan.
Tilintarkastajan rangaistusvastuu
Pykälän toinen kohta viittaa tilintarkastajan antamiin todistuksiin. Näistä 2:14.2:ssa tarkoitettu lausunto on tilintarkastajan todistus tilanteessa, jossa julkinen osakeyhtiö perustamissopimuksensa nojalla hankkii omaisuutta yhtiön perustajalta:
”Jos julkinen osakeyhtiö muuten kuin 6 §:ssä tarkoitetun perustamissopimuksen määräyksen nojalla hankkii omaisuutta perustamissopimuksen allekirjoittajalta kahden vuoden kuluessa yhtiön rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään kymmenesosa hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankinta on saatettava yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Yhtiökokoukselle on esitettävä hankittua omaisuutta ja maksettua vastiketta koskeva 6 §:n 2 momentissa säädettyä vastaava selvitys sekä tilintarkastajan lausunto selvityksestä ja siitä, vastaako hankitun omaisuuden arvo vähintään siitä maksettua vastiketta. Yhtiökokouksen päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä edellä tarkoitettu selvitys ja lausunto.”
Käytännössä tällaiset hankinnat ovat hyvin harvinaisia eikä säännöstä juuri sovelleta.
Pykälässä viitattu 16:4 § taas on huomattavasti yleisempi. Tämä koskee tilintarkastajan lausuntoa sulautumissuunnitelmasta:
”Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko sulautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan osakkeiden vaihtosuhde ja muu sulautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.
Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat tai jos kysymyksessä on tytär- tai sisaryhtiösulautuminen, riittää lausunto siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun.”
Tilintarkastajan tulee pykälän nojalla antaa lausunto sulautumissuunnitelmasta ja erityisesti arvioida, vaarantaako sulautuminen velkojen maksua. Vastaava säännös on jakautumisen osalta osakeyhtiölain 17:4 §:ssä:
”Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden hallitusten on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan jakautumissuunnitelmasta lausunto kullekin jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle. Lausunnossa on arvioitava, onko jakautumissuunnitelmassa annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan osakkeiden vaihtosuhde ja muu jakautumisvastike määrätään, sekä vastikkeen jakamisesta. Vastaanottavalle yhtiölle annettavassa lausunnossa on lisäksi mainittava, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan yhtiön velkojen maksun.
Jos kaikki jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat suostuvat, riittää lausunto siitä, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhtiön velkojen maksun. Lausuntoa ei tarvitse antaa jakautumisessa perustettaviin yhtiöihin, jos jokaisen vastaanottavan yhtiön kaikki osakkeet annetaan jakautumisvastikkeena jakautuvan yhtiön osakkeenomistajille heidän omistustensa suhteessa.
Yhtiöittämällä toteutettavassa jakautumisessa ei edellytetä tilintarkastajan lausuntoa.”
Myös jakautumisessa tilintarkastajan lausunnon keskeinen rooli on arvioida, onko jakautuminen omiaan vaarantamaan velkojen maksua. Vastaavalla tavalla tilintarkastajan on osakeyhtiölain 17:9 §:n mukaan lausuttava kotipaikan siirrosta:
”Siirtyvän yhtiön hallituksen on nimettävä yksi tai useampi tilintarkastaja antamaan siirtosuunnitelmasta ja hallituksen selvityksestä lausunto. Lausunnon antajaksi voidaan nimetä myös kohdevaltion lain mukainen riippumaton asiantuntija.
Lausunnossa on arvioitava, onko siirtosuunnitelmassa ja hallituksen selvityksessä annettu oikeat ja riittävät tiedot perusteista, joiden mukaan lunastushinta tai muu mahdollinen oikeus määrätään. Lausunnossa on lisäksi mainittava, onko kotipaikan siirto omiaan vaarantamaan siirtyvän yhtiön velkojen maksun.
Jos kaikki siirtyvän yhtiön osakkeenomistajat suostuvat, riittää lausunto siitä, onko kotipaikan siirto omiaan vaarantamaan siirtyvän yhtiön velkojen maksun”
Viimeinen tilintarkastajan vastuuta koskeva säännös viittaa julkiseksi osakeyhtiöksi muutetun yksityisen osakeyhtiön tekemiä hankintoja muuttamisen jälkeen:
”Jos julkinen osakeyhtiö hankkii omaisuutta osakkeenomistajalta kahden vuoden kuluessa yhtiömuodon muutoksen rekisteröimisestä vastikkeella, joka on vähintään kymmenesosa hankintahetken osakepääomasta, eikä hankinta kuulu yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai tapahdu arvopapereiden julkisessa kaupankäynnissä, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä 2 luvun 14 §:ssä säädetään.”
Käytännössä tilintarkastaja voi syyllistyä osakeyhtiörikokseen antamalla väärän kertomuksen joistain yllä mainituista seikoista. Erityisen riskialtis on virheellinen johtopäätös siitä, onko tietty yritysjärjestely omiaan vaarantamaan velkojen maksua.
Välikätenä toimiminen
Osakeyhtiörikoksen kolmas kohta viittaa välikätenä toimimiseen äänestysrajoitusten tai muiden vastaavien säännösten kiertämiseksi. Pykälällä pyritään vastaamaan ilmiöön, jossa osakkeita jaetaan keinotekoisesti äänestysrajoitusten kiertämiseksi. Joissain osakeyhtiöissä on äänestysrajoitusmääräyksiä, joiden perusteella yksi osakkeenomistaja voi käyttää esimerkiksi enintään 49 % yhtiökokouksissa annetuista äänistä, vaikka hänellä olisi suurempi osa osakkeista.
Aiemmin ennen rangaistussäännöksen säätämistä havaittiin käytöstä, että tällaisissa osakeyhtiöissä osakkeita jaettiin tietyn intressitahon lähipiirille määräysten kiertämiseksi. Jos osakkeenomistaja omistaa esimerkiksi 70 % yhtiöstä, jossa käytettyjen äänten määrä on rajattu 49 %:iin, voi hän lahjoittaa 2 % osakkeistaan esimerkiksi sukulaiselleen, jolloin he yhdessä voivat käyttää 51 % äänivaltaa.
Sen jälkeen kun menettely on säädetty rangaistavaksi, on se harvinaistunut huomattavasti ja tällaiseen ei juuri enää törmää.
Varojenjako
Osakeyhtiörikoksessa keskeisin kohta lienee pykälän neljäs tekotapa eli yhtiön varojen jakaminen osakkeenomistajien tai velkojien suojaa loukaten. Pykälällä suojataan osakkeenomistajien yhdenvertaista oikeutta voittoon osakeomistustensa suhteessa sekä velkojien oikeutta saada suoritus saatavalleen. Tyypillisin tekotapa lienee jakaa yhtiön varoja yhtiön lähipiirille siten, että yhtiö ajautuu maksukyvyttömyyteen ja yhtiön velkojat eivät saa suoritusta saatavalleen. Tällainen teko on kuitenkin yleensä rangaistava myös perusmuotoisena tai törkeänä velallisen epärehellisyytenä.
Sen sijaan osakkeenomistajien suojaa loukaten tapahtuva varojenjako on huomattavasti harvemmin rangaistava teko. Tekoon syyllistyminen edellyttäisi, että yhtiössä on useita osakkeenomistajia ja että yhtiön varoja jaettaisiin vain osalle näistä osakkeenomistajista. Tyypillisesti tähän syyllistytään yhtiölle epäedullisilla lähipiiritoimilla. Osakeyhtiölain 13:1 §:n mukaan yhtiö ei saa tehdä sellaisia oikeustoimia, jotka vähentävät yhtiön varoja ilman liiketaloudellista perustetta:
”Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2)14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3)3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4)20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.
Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.
Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.
Varoja ei saa jakaa ennen yhtiön rekisteröimistä”
Käytännössä osakeyhtiörikokset ovatkin usein lähipiirin kanssa tehtyjä oikeustoimia, joissa yhtiötä tyhjennetään epäedullisilla oikeustoimilla tiettyjen vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksia loukaten.
Yhteenvetoa
Osakeyhtiörikos on harvinainen rikos ainakin tilastojen perusteella. Käytännössä kuitenkin osakeyhtiörikoksia tehdään usein, mutta tyypillisesti sellaisilla tavoilla, jotka täyttävät ankarammin rangaistavan rikoksen tunnusmerkistön. Tämän vuoksi osakeyhtiörikoksista nostetaan syytteitä harvoin. Vähemmistöosakkeenomistajille tämä on kuitenkin melko hyvä suojakeino, jolla voi painostaa enemmistöosakkeenomistajia, jotka tyhjentävät yhtiötä lähipiiriliiketoimilla.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Juristi, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Kommentit