Onko salaa kuvaavan henkilön kiinniottaminen sallittua?

Päivitetty: 18o tammi 2019

Jouduin aikanaan vastaamaan nopealla aikataululla tällaiseen kysymykseen: voisiko hameiden alta kuvaavan henkilön ottaa kiinni tai poistaa tapahtuma-alueelta jollain perusteella? Käsittelen tässä kirjoituksessa erikseen kiinniotto-oikeutta sekä poisto-oikeutta siviilihenkilön ja järjestyksenvalvojan/vartijan näkökulmasta.


Arkikielen termi ”salakuvaaminen” eroaa usealla tavalla rikoslain tarkoittamasta salakuvaamisesta. Suurin osa ihmisistä voi mieltää esimerkiksi uimarannalla olevien ihmisten kuvaamisen salakuvaamiseksi. Vielä suurempi osa ihmisistä mieltäisi hameen alta kuvaamisen salakuvaamiseksi. Rikoslaissa salaa kuvaamisesta rangaistaan nimikkeellä salakatselu, joka sisältyy rikoslain 24 luvun 6 pykälään. Jotta salakatselun määritelmä täyttyisi, olisi henkilön kuvattava teknisellä laitteella toista henkilöä kotirauhan suojaamassa paikassa tai käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa tai yleisöltä suljetussa julkisrauhan suojaamassa paikassa olevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten. Laitteen sijoittaminen salakatselua varten on myös rangaistavaa 24 luvun 7 pykälän mukaisena salakuuntelun ja salakatselun valmisteluna.


Salaa kuvaavan henkilön kiinniotto yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla


Siviilihenkilön tai järjestyksenvalvojan suorittama Salaa kuvaavan henkilön kiinniottaminen voisi perustua käytännössä pakkokeinolain 2:2 §:n yleiseen kiinniotto-oikeuteen tai sisällöltään samanlaisiin järjestyksenvalvojan ja vartijan rikosperäiseen kiinniotto-oikeuteen. Kiinniotto-oikeus voisi perustua järjestyksenvalvojilla myös LYTP:n 42 §:n järjestyksenvalvojan kiinniotto-oikeuteen.


Yleinen kiinniotto-oikeus edellyttää, että henkilö on syyllistynyt rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta. Salakatselun ja sen valmistelun enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta. Tällöin kiinniotto-oikeus olisi olemassa. Arkikielen mukainen salakatselu ei kuitenkaan täyty kovinkaan monessa paikassa tai tilanteessa: tämä edellyttäisi yksityishenkilöiden tapauksessa käytännössä sitä, että jotakuta on kuvattu tai yritetty kuvata kotonaan, pukuhuoneessa, käymälässä tai muussa vastaavassa paikassa, jossa riisutaan tai vaihdetaan vaatteita, esimerkiksi sovituskopissa. Esimerkiksi kuvaaminen yleisellä paikalla ei voi täyttää tätä määritelmää, vaikka kuvattaisiin selkeästi tiettyä henkilöä ilman tämän lupaa. Jopa hameen alta kuvaaminen ei täytä salakatselun tunnusmerkistöä.


Tällainen hameen alta kuvaaminen tuntuu useimpien mielestä myös ahdistelulta. Rikoslain mukainen seksuaalinen ahdistelu ei kuitenkaan täyty tässä tilanteessa. Rikoslain 20:5a pykälä määrittelee seksuaaliseksi ahdisteluksi koskettelemalla tapahtuneen teon. Hameen alta kuvaaminen ei täytä tätä määritelmää, ellei hametta nosteta tai vaatetta muuten siirretä, jolloin seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistö täyttyisi.


Kiinniotteperuste voisi olla myös rikoslain 17:21 §:n mukainen sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen. Tämän rikoksen edellytyksenä on, että teko aiheuttaa pahennusta. Tätä rikoslain kohtaa on yleensä käytetty julkisella paikalla tapahtuvasta seksistä tai itsensä paljastelusta sakottamiseen. Tätä voitaisiin käyttää myös kuvaamiseen, jos kuvaaminen aiheuttaisi pahennusta. Pahennusta on vaikea määritellä, joten yleisen kiinniotto-oikeuden käyttäminen tämän perusteella on vähintäänkin riskialtista, joten itse en tätä suosittelisi.


Neljäs mahdollinen kiinniottoperuste on rikoslain 17:19 §:n säädös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Tämä voi täyttyä henkilön ottaessa lapsesta kuvan, koska tällaisen kuvan hallussapito täyttyy heti, kun se on otettu ja teko muuttuu rangaistavaksi. Tällainen ei kuitenkaan täyty kuvatessa esimerkiksi lapsia uimarannalla, ellei kuvata esimerkiksi alastomia lapsia. Jos taas lapsen hameen alta kuvattaisiin, täyttyisi tämä määritelmä. Lapsena pidetään alle 18-vuotiasta henkilöä, tai sellaista henkilöä, jonka ikää ei tiedetä, mutta on perusteltua syytä olettaa henkilön olevan alle 18-vuotias. Yleinen kiinniotto-oikeus voisi tällä perusteella syntyä henkilön kuvatessa kaikenikäisille avoimessa yleisötapahtumassa hameiden alta tai muulla vastaavalla tavalla, jos on perusteltua olettaa, että kuvaamisen kohteena on ollut hyvin nuoria/teinejä tai sitten kuvaamista on jatkunut pidemmän aikaa.


Kiinniotto kuvaamisen perusteella voi siis olla mahdollinen, mutta tämän tapahtuessa kotirauhan suojaaman paikan ulkopuolella tai pukuhuoneen tms. ulkopuolella harvoja mahdollisuuksia kiinniottoon yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella voivat olla vaatteiden siirtely tai lasten kuvaaminen.


Salaa kuvaavan henkilön kiinniottaminen LYTP:n perusteella


Edellä käsitellyn rikosperusteisen kiinnioton lisäksi järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa kiinni henkilö, jonka aiheuttamaa vaaraa tai häiriötä ei voida poistaa muulla tavalla ja kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. LYTP ei suoraan määrittele vaaraa, joka tosin mainitaan rikoslaissa useita kertoja. LYTP ei anna ymmärtää, tarkoitetaanko hengen ja terveyden vaaraa, vai kattaako tämä muitakin suojeltuja perusoikeuksia kuten vapaus, kunnia jne.


Rikoslaissa henkilöön kohdistuva vaara määritellään aina hengen tai terveyden vaaraksi.

Rikoslain vaara-termiä käyttäen esimerkiksi kunnian vaarantaminen tuskin täyttäisi tätä henkilölle aiheutuvaa vakavaa vaaraa. Toki henkilön toiminta voisi provosoida ihmisiä, mikä voisi aiheuttaa väkivaltaa, mikä taas olisi henkilöille aiheutuva vakava vaara. Tämän perusteella katsoisin, että järjestyksenvalvoja voisi ottaa kiinni hameiden alta tai muulla vastaavalla tavalla vähäpukeisia ihmisiä kuvaavan henkilön, jos hän ei lopettaisi toimintaa kehotuksesta tai käskystä.


Salaa kuvaavan henkilön poistaminen


Järjestyksenvalvojan poisto-oikeus voi syntyä neljällä tavalla:

1. Päihtyneenä häiritseminen

2. Turvallisuuden vaarantaminen

3. Järjestyksen häiritseminen käyttäytymisellään

4. Yleisöltä suljetulta alueella oleskelu


Näistä edellä käsitelty salaa kuvaaminen voisi täyttää turvallisuuden tai järjestyksen vaarantamisen. Salaa kuvaaminen voi vaarantaa järjestystä jos se havaitaan, koska se aiheuttaa provosoitumista. Samalla tavalla se voi vaarantaa turvallisuutta, jos provokaatio voisi muuttua väkivallaksi. Näillä perusteella järjestyksenvalvoja saisi käytännössä aina poistaa muita henkilöitä häiritsevästi kuvaavan henkilön.


Johtopäätökset


Siviilihenkilö ei voi tehdä juuri mitään salaa kuvaavalle henkilölle, elleivät rikoslain melko tiukat määreet täyty. Käytännössä tämä vaatii kuvaamista tietyissä paikoissa, vaatteiden riisumista tai siirtelyä tai sitten lapsien kuvaamista seksuaaliseksi epäiltävään tarkoitukseen. Järjestyksenvalvojan ja vartijan osalta kiinniotto-oikeuden syntyminen on hyvin epätodennäköistä. Tämä edellyttäisi käytännössä, että henkilöä pyrittäisiin ensin kehottamaan lopettamaan kuvaaminen, johon hän ei reagoisi tai pyrittäisiin poistamaan hänet suoraan alueelta, jota hän vastustelisi. Henkilön poistaminen kuvaamisen perusteella sen sijaan on melko yksinkertaista.



Muita turva-alan kirjoituksiani:

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Milloin järjestyksenvalvoja voidaan tuomita virkarikoksesta:

https://www.kpflaki.com/blog/milloin-järjestyksenvalvoja-voidaan-tuomita-virkarikoksesta

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram