top of page

Oikeustapauskommentti KHO:2024:35

Oleskeluluvan haltijan oleskelulupa oli peruutettu Maahanmuuttoviraston aloitteesta, koska hän oli irtisanoutunut työssään. Työntekijä oli kuitenkin kertonut työoloistaan ja työnantajansa toiminnasta seikkoja, jotka antoivat vahvoja viitteitä siitä, että työnantaja oli merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai syyllistynyt hyväksikäyttöön.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että työnantajan moitittava menettely on  huomioitava arvioitaessa arviointiin jatko-oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä.


Oleskeluluvista


Muutoin kuin tilapäisesti Suomessa oleva ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan. Ulkomaalaislain 3 §:n 1 momentin määritelmien mukaan laissa tarkoitetaan:


“5) oleskeluluvalla ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lupaa toistuvasti saapua maahan ja oleskella maassa;”


“6) työntekijän oleskeluluvalla ulkomaalaiselle ansiotyötä varten myönnettävää oleskelulupaa, joka myönnetään kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että työ- ja elinkeinotoimisto tekee asiassa osapäätöksen ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä;”


ja 


“6 b) työnteko-oikeudella ulkomaalaisen tämän lain mukaista oikeutta tehdä Suomessa tai suomalaisessa aluksessa ansiotyötä oleskeluluvan, 10 luvun mukaisen oleskeluoikeuden, viisumin tai viisumivapauden nojalla taikka muulla tässä laissa säädetyllä perusteella”.


Ulkomaalaiselta työntekijältä edellytetään siis paitsi oleskelulupaa, myös työnteko-oikeutta. Jonkin tietyn perusteen nojalla myönnetty määräaikainen oleskelulupa, kuten vaikkapa avioliiton tai työnteon, on pääsääntöisesti riippuvainen kyseisen perusteen olemassaolosta. Ulkomaalaislain 58 §:n 5 momentin mukaan määräaikainen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei enää ole olemassa. Näin ollen avioliiton perusteella myönnetty oleskelulupa voidaan pääsääntöisesti peruuttaa, jos avioliitto päättyy eroon ja vastaavasti työperusteinen oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos oleskeluluvan haltija jää työttömäksi.


Työolojen polkeminen


Korkein hallinto-oikeus linjasi vuosikirjapäätöksessään KHO:2024:35, että painoarvoa voidaan antaa sille, mikä on johtanut työn päättymiseen. Kyseisen ratkaisun tausta-aineistosta käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto oli 3.6.2022 peruuttanut muutoksenhakijalle ajalle 30.10.2021–1.11.2023 myönnetyn työntekijän jatko-oleskeluluvan, koska niitä edellytyksiä, joiden perusteella oleskelulupa myönnettiin, ei ole enää ollut olemassa. Maahanmuuttovirasto oli päättänyt karkottaa muutoksenhakijan kotimaahansa Vietnamiin.


Maahanmuuttovirasto oli pannut vireille peruuttamisharkinnan työnantajan ilmoitettua muutoksenhakijan irtisanoutuneen työstään. Muutoksenhakija on Maahanmuuttovirastolle antamassaan vastineessa kertonut lopettaneensa työskentelyn, koska työkuormitus oli suuri ja ylitöitä oli 11 tuntia vuorokaudessa. Hän oli vastustanut oleskeluluvan peruuttamista ja kertonut haluavansa jäädä Suomeen työskentelemään.


Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut työntekoon perustuneen oleskeluluvan, koska muutoksenhakijan oleskeluluvalle ja maassa oleskelulle ei enää ollut edellytyksiä hänen päätettyään työskentelyn omasta aloitteestaan. Turun hallinto-oikeus oli hylännyt muutoksenhakijan valituksen 15.


Työntekijä oli pyytänyt pyytänyt asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja esittänyt vaatimustensa tueksi muun muassa, että työsuhteen päättyminen ei ollut johtunut hänestä, vaan siitä, että työehdot eivät olleet vastanneet sovittua. Osapuolet olivat sopineet työajan olevan 112,5 tuntia kolmessa viikossa (37,5 tuntia viikossa), mutta työntekijä joutui työskentelemään päivittäin jopa 10–12 tuntia ilman lisäkorvausta ja toisinaan myös lomapäivinään. Kun hän oli vastustanut työolojensa polkemista, oli työnantaja pakottanut hänet tekemään ihmisarvoa alentavia tehtäviä. Työnantaja oli myös allekirjoituttanut työntekijällä suomenkielisen paperin, jonka sisältöä hän ei ymmärtänyt. Myöhemmin hänelle oli selvinnyt, että kysymyksessä oli irtisanomisilmoitus.


Ulkomaalaislain 54 b §:ssä säädetään työnantajan moitittavan menettelyn takia myönnettävästä jatkoluvasta. Pykälän 1 ja 2 momenttien mukaan


“Ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa uuden työn hakemista tai yritystoimintaa varten, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hänen työnantajansa on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan hänen työnantajanaan tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä.


Oleskelulupa myönnetään jatkuvaluonteisena yhdeksi vuodeksi edellisen oleskeluluvan päättymisestä. Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Oleskelulupa voidaan myöntää yhden kerran kutakin 1 momentissa tarkoitettua laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä kohden.”


Kyseistä lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä HE 253/2020 vp säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että 


säännöksen tarkoituksena on paitsi suojata työperäisen hyväksikäytön uhria, myös edistää hyväksikäytön ilmituloa. Säännös merkitsisi sitä, että työnantajan tai toimeksiantajan ei-hyväksyttävästä toiminnasta johtuva työnteon päättyminen ei koituisi hyväksikäytetyn työntekijän vahingoksi. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana. Merkittäviä laiminlyöntejä voivat olla muun muassa kohtuuttoman pitkät työajat ja työtunnit, vapaiden ja lomien puuttuminen, palkan maksamatta jättäminen tai huomattava alipalkkaus, palkan takaisinmaksu eli se, että palkka maksetaan tilille, mutta nostatetaan tilipäivänä takaisin työnantajalle.”


Maahanmuuttovirasto ei ollut valituksenalaisessa päätöksessä ottanut kantaa edellä mainittuihin jatko-oleskeluluvan myöntämisedellytyksiin.


Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu


Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa oli arvioitava, mikä merkitys oleskeluluvan peruuttamista koskevassa harkinnassa on annettava sille, mitä työntekijä oli esittänyt tosiasiallisista työehdoista ja hyväksikäytöstä työsuhteensa aikana.


Maahanmuuttoviraston kanta asiassa oli, että työntekijä oli päättänyt työskentelyn omasta aloitteestaan. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että työntekijän työoloistaan ja työsuhteensa päättymisestä kertoma huomioiden asiaa ei olisi voinut arvioida yksin tästä lähtökohdasta. Työntekijän kertomus  oli antanut vahvoja viitteitä siitä, että työnantaja oli merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan tai syyllistynyt hyväksikäyttöön. Oleskelulupaa ei olisi tullut peruuttaa selvittämättä, täyttyivätkö työntekijän kohdalla ne edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnetään jatkolupa työnantajan moitittavan menettelyn takia ulkomaalaislain 54 b §:n perusteella. Maahanmuuttoviraston ei siten olisi tullut mainitsemillaan perusteilla peruuttaa työntekijän oleskelulupaa. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset.


Aiempi vuosikirjapäätös KHO 2023:107


Myös avioliiton perusteella myönnetyn oleskeluluvan peruuttamiseen perusteen lakkaamisen vuoksi liittyy poikkeus. Ulkomaalaislain 54 §:n 7 momentin mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää oleskelulupa perhesiteen päätyttyä sillä perusteella, että henkilöllä on kiinteät siteet Suomeen tai että hänen henkilökohtainen tilanteensa on erityisen vaikea puolison häneen tai hänen lapseensa perhesiteen voimassaolon aikana kohdistaman tai hyväksymän väkivallan tai hyväksikäytön vuoksi ja luvan epääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.


Tapauksessa KHO 2023:107 taustalla oleskeluluvan haltija oli esittänyt perhesiteen päättymisen syyksi puolison häneen kohdistaman väkivallan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että Maahanmuuttoviraston ei ollut tullut päätöksentekohetkellä peruuttaa oleskelulupaa. KHO:n perustelujen mukaan ottaen huomioon erityisesti perhesiteen katkeamisen syystä saatu selvitys sekä muutoksenhakijan kokonaistilanne Suomessa, oleskeluluvan peruuttamisen on katsottava rajoittavan muutoksenhakijan oikeuksia enemmän kuin on välttämätöntä sen edistämiseksi, että maahanmuutto pysyy hallittuna.


Yhteenvetoa


Korkein hallinto-oikeus on kyseisillä ratkaisuilla korostanut sitä, että oleskeluluvan peruuttamisen edellytysten arvioinnissa huomiota on kiinnitettävä myös siihen, mitkä seikat ovat johtaneet oleskelulupaperusteen, kuten työsuhteen tai avioliiton, lakkaamiseen. Ulkomaalaislain 5 §:n mukaan lakia sovellettaessa ei ulkomaalaisen oikeuksia saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Molemmissa tapauksissa oli ilmeistä, että oleskeluluvan haltijaa voidaan pitää moitittavan ja jopa lainvastaisen menettelyn uhrina ja oikeusjärjestykseemme istuisi huonosti se, että tällaisissa tilanteissa näihin henkilöihin kohdistuisi vielä maasta poistaminen, mitä voidaan yksilöllisesti arvioiden pitää usein hyvin raskaana seuraamuksena.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme



OTM, VT, Medianomi

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies

Lakitoimisto KPF


040 5103 479




15 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page