top of page

Huumausaineet ovat irtainta omaisuutta - KKO 2024:13

Korkein oikeus linjasi 14.2.2024 antamallaan ratkaisulla KKO 2024:13, että laittomat huumausaineet voivat olla anastusrikoksen kohteena ja tuomitsi vastaaja A:n ryöstön yrityksestä.


Tapauksessa oli kysymys siitä, että A oli kirvestä ja puukkoa välineenä käyttäen väkivallalla ja sillä välittömästi uhkaamalla yrittänyt anastaa kahden asianomistajan hallusta kannabista ja kannabiskasveja.


Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että asianomistajien hallussa laittomasti olleet kannabiskasvit ja huumausaineet olivat ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitettua toisen irtainta omaisuutta. A:n syyksi luettiin törkeän ryöstön yritys.


Ryöstörikoksen kohde


Keskeistä korkeimman oikeuden ratkaisussa oli se, että ratkaisussa katsottiin, että laittomat huumausaineet eivät voi laillisen omaisuuden tapaan nauttia omaisuuden suojaa. Ne voivat kuitenkin olla jonkun omistamaa irtainta omaisuutta, joka voi olla ryöstörikoksen kohteena.


Ryöstön tunnusmerkistö (RL 31:1 §) on seuraava:


“Joka


1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta taikka


2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,


on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.


Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten ottamansa omaisuuden.



Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.”


Ryöstöstä törkeän tekevät kyseisessä pykälässä mainitut ankaroittamisperusteet, jotka ovat pitkälti yhdenmukaisia pahoinpitelyn ankaroittamisperusteiden kanssa.Törkeän ryöstön (RL 31:2)  tunnusmerkistö on seuraava:


“Jos ryöstössä


1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,


2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,


3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai


4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa,


ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.”


Voivatko huumausaineet nauttia omaisuuden suojaa?


Tässä tapauksessa ankaroittamisperusteen täyttyminen ei ollut epäselvää, sillä syytetty oli varustautunut puukolla ja kirveellä, mikä vastaa edellä mainittua kohtaa kolme. Lisäksi edellytetään kuitenkin, että teko on myös kokonaisuutena arvioiden törkeä. Teko jäi yritykseksi asianomistajien vastarinnan vuoksi. Keski-Suomen käräjäoikeus  oli 20.10.2021 antamallaan tuomiolla katsonut teon kokonaistörkeyden täyttyvän, koska ryöstön yrityksessä oli käytetty teräasetta ja teko oli sen suunnitelmallisuuden, käytetyn väkivallan, teon vaarallisuuden vuoksi sekä sen vuoksi, että anastusyritys oli kohdistunut huumausaineisiin. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeän ryöstön yrityksestä, huumausainerikoksesta sekä eräistä muista hänen syykseen luetuista rikoksista yhteiseen 2 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistukseen.


Hovioikeus oli 21.10.2022 antamallaan tuomiolla katsonut A:n menetelleen käräjäoikeuden tuomiossa kuvatulla tavalla. Teon rikosoikeudellisen arvioinnin osalta hovioikeus oli kuitenkin katsonut, että koska ryöstön yrityksen kohteena olivat olleet laittomat huumausaineet, ne eivät voineet omaisuutena nauttia oikeusjärjestyksen suojaa. 


Hovioikeus katsoi, että koska huumausaineiden haltijalla ei voinut olla niihin laillista omistusoikeutta, eivät huumausaineet myöskään voineet olla anastusrikoksen kohteena. Tästä syystä ryöstörikosta koskevia säännöksiä ei hovioikeuden näkemyksen mukaan ollut perusteltua soveltaa tilanteessa, jossa kysymys oli laittomien huumausaineiden anastamisesta. Hovioikeus hylkäsi syytteen törkeän ryöstön yrityksestä ja tuomitsi A:n sen sijaan kahdesta törkeästä pahoinpitelystä ja kahdesta laittomasta uhkauksesta sekä alensi A:lle tuomittua rangaistusta  kahdeksi vuodeksi vankeutta. Hovioikeus siis katsoi, että ryöstön tai törkeän ryöstön tunnusmerkistö ei täyty, koska laiton huumausaine ei voi olla teonkuvauksessa mainittua “toisen irtainta omaisuutta”.


Kysymys oli irtaimesta omaisuudesta


Syyttäjä valitti hovioikeuden tuomiostakorkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan hovioikeuden arvioinnista poikkeavaan lopputulokseen ja katsoi, että kysymys oli ryöstöä koskevan rangaistussäännöksen tarkoittamasta irtaimesta omaisuudesta.


Ratkaisussaan korkein oikeus toi esille, että jo aiemmin korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että varastetun tavaran anastaminen voi täyttää varkauden tunnusmerkistön (KKO 1949 II 343). 


Korkein oikeus pohjusti ratkaisuaan varkauden tunnusmerkistöä koskevilla esitöillä, joissa on todettu, että varkauden kohteena on toisen omistama irtain omaisuus. Irtaimeen omaisuuteen ei kuitenkaan luettaisi aineetonta omaisuutta, esimerkiksi immateriaalioikeuksia ja yrityssalaisuuksia, eikä saamisoikeuksia ja tilillä olevia varoja (HE 66/1988 vp s. 34). Varkaussäännöksen soveltaminen ei edellytä, että teosta on aiheutunut jollekulle taloudellista vahinkoa. Rikoksen kohteella ei näin ollen välttämättä tarvitse olla taloudellista arvoa (HE 66/1988 vp s. 36).


Korkeimman oikeuden mukaan laittomien huumausaineiden omistaminen ei ole suoraan rinnastettavissa esimerkiksi muutoin laillisen mutta anastamalla saadun omaisuuden hallussapitoon. Korkein oikeus katsoi, että vaikka huumausaineet eivät saa omaisuutena samanlaista suojaa kuin laillinen omaisuus, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kysymys ei olisi jonkun hallussa ja omistuksessa olevasta irtaimesta omaisuudesta. Myöskään sillä seikalla, että laittomilla huumausaineilla ei ole taloudellista arvoa laillisilla markkinoilla, ei ollut korkeimman oikeuden  mukaan merkitystä, sillä ryöstörikoksen kohteena olevalta omaisuudelta ei voida edellyttää taloudellista arvoa. 


Korkein oikeus katsoi johtopäätöksenään, että ryöstöä koskevassa rangaistussäännöksessä tarkoitettuna anastuksen kohteena olevana irtaimena omaisuutena voivat olla toisen omistamat ja laittomasti hallussa pitämät huumausaineet. Korkein oikeus tuomitsi A:n törkeän ryöstön yrityksestä sekä muista hänen syykseen luetuista rikoksista yhteiseen 2 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen.



Lue lisää oikeustapauskommenttejamme



OTM, VT, Medianomi

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies

Lakitoimisto KPF


040 5103 479





21 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page