Viikon blogikirjoituksessa käsittelen tilintarkastusteemaa ja sitä, mitä tilintarkastuksen tekemättä jättämisestä seuraa. Käsittelen aihetta osakeyhtiön näkökulmasta, koska yhdistyksissä, henkilöyhtiöissä ja säätiöissä tämä ongelma on harvinaisempi. Käsittelen aiheessa pääasiassa lainsäädäntöä.
Tilintarkastuslaki
Tilintarkastuslain 2:2 § sisältää yhteisöjen tilintarkastusvelvollisuuden:
”Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:
1) taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;
2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai
3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jolla ei vielä ole 2 momentissa tarkoitettuja tilikausia, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole.”
Tilintarkastuslain sääntely on hyvin selkeää: tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta, jos kahdella viimeisellä tilikaudella kaksi kolmesta edellä mainitusta rajasta ei ole ylittynyt. Nämä luvut seuraavat suoraan tilinpäätöksestä, jolloin ne eivät ole kovin tulkinnanvaraisia. Sääntely on ehdotonta eli vähintään kahden rajan ylittyessä tilintarkastaja on pakko valita.
Pakko ilman sanktioita ei kuitenkaan ole kovin vahva ohjauskeino. Tilintarkastuslain ainoa seuraamus on 2:8 §:ssä, joka kuuluu kokonaisuudessaan:
”Patentti- ja rekisterihallituksen on ilmoituksesta määrättävä yhteisölle tai säätiölle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos:
1) tilintarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai muun lain mukaisesti;
2) tilintarkastajalla ei ole 1 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta tai tilintarkastaja ei ole 4 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton; tai
3) yhtiöjärjestykseen, sääntöihin tai yhtiösopimukseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu.
Patentti- ja rekisterihallituksen on pyydettävä tilintarkastuslautakunnan lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista.
Ilmoituksen saa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus, siihen verrattava toimielin tai yhtiömies on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
Ennen kuin tässä pykälässä tarkoitettu määräys annetaan, on kuultava yhteisön tai säätiön hallitusta, siihen verrattavaa toimielintä tai yhtiömiehiä. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes yhteisölle tai säätiölle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Patentti- ja rekisterihallituksen määräämän tilintarkastajan tilalle. Määräystä ei voida antaa sen jälkeen, kun kyseistä tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu ja sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman.”
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Patentti- ja rekisterihallitus voi määrätä osakeyhtiöön tilintarkastajan, jos tilintarkastajaa ei ole valittu. Tämän jälkeen tilintarkastus ja muu etenee samalla tavalla kuin tilanteessa, jossa tilintarkastaja olisi valittu normaalisti.
Jos tilintarkastaja eroaa tai tämän tehtävä päättyy muusta syystä, sovelletaan tilintarkastuslain 2:9 §:ää:
”Jos tilintarkastajan toimi tulee avoimeksi kesken toimikauden tai jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa ole, tilintarkastajan valintaan osallistuvien yhtiömiesten, hallituksen tai vastaavan toimielimen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.”
Jos tilintarkastaja jätetään tällöin valitsematta, palataan taas 2:8 §:n mukaiseen tilanteeseen, jossa PRH voi määrätä yhtiölle tilintarkastajan.
Osakeyhtiölain velvoitteet ja vahingonkorvaussääntely
Osakeyhtiölain 7-luvussa on tilintarkastusta käsittelevää sääntelyä. Luvun 1 §:n mukaan:
”Osakeyhtiön tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa säädetään.”
Osakeyhtiölain 7:2 §:n mukaan:
”Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa ja tämän luvun 6 §:ssä.
Yhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.”
Näillä säännöksillä on erityistä merkitystä osakeyhtiölain 22-luvun vahingonkorvaussäännösten vuoksi. Jos yllä mainittuja säännöksiä ei noudateta, voi tämä laajentaa johtohenkilön, osakkeenomistajan tai yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvelvollisuutta. Luvun 1 §:n toinen ja kolmas momentti kuuluvat:
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Luvun 2 § kuuluu:
”Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.”
Luvun 3 § kuuluu:
”Yhtiökokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.”
Käytännössä osakeyhtiölain rikkomisella aiheutettu vahinko on erityisasemassa, koska johtohenkilö joutuu korvaamaan sellaiset vahingot myös muille kuin yhtiölle. Osakkeenomistaja ja yhtiökokouksen puheenjohtaja taas eivät voi joutua vastuuseen muutoin, kuin rikkomalla osakeyhtiölakia.
Käytännössä tilintarkastajan valitsematta jättäminen rikkoo osakeyhtiölakia, koska siinä viitataan tilintarkastuslakiin toteamalla, että tilintarkastuksessa tulee noudattaa tilintarkastuslakia. Tämä tarkoittaa, että tilintarkastusvelvollisuuden laiminlyömällä aiheutettu vahinko on korvattava. Ongelmaksi tässä kuitenkin muodostuu, että tilintarkastuksen tekemättä jättäminen aiheuttaa erittäin harvoin suoranaista vahinkoa kenellekään. Tällaisen vahingon näyttäminen toteen on äärimmäisen vaikeaa. Tällöin vahingonkorvausta vaativan olisi pystyttävä todistamaan, että hänen varallisuusasemansa on heikentynyt nimenomaan siksi, että tilintarkastusta ei ole tehty.
Yhteenveto
Tilintarkastuksen tekemättä jättämisellä ei käytännössä ole seuraamuksia. PRH voi kyllä nimittää hakemuksesta tilintarkastajan, mutta tästä ei seuraa laiminlyöjille mitään seurauksia. Laiminlyöjät voivat myös erottaa uuden tilintarkastajan ja ainoa seuraus on, että PRH:lta voidaan taas hakea uuden tilintarkastajan nimittämistä. Käytännössä vastuun puute tarkoittaa, että Suomessa ei ole tilintarkastuspakkoa.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
