Miten ylimääräisen henkilön saa poistaa keikkalavalta?

Kirjoitan mielelläni aiheista, joista blogin lukijat tai muut sidosryhmät pyytävät kirjoittamaan. Tämä on yksi näistä ”yleisön pyynnöstä” -kirjoituksista.


Näin kesäisin järjestetään useita erilaisia tapahtumia, joihin ihmiset menevät kuuntelemaan musiikkia. Musiikkitapahtumissa on usein jopa pääsääntönä poikkeuksen sijaan, että joku ”sankari” pyrkii kiipeämään lavalle, toisinaan siinä onnistuenkin. Pääsääntöisesti heidät myös poistetaan lavalta nopeasti ja tehokkaasti.


Monilla kotimaisilla ja erityisesti ulkomaisilla artisteilla on usein keikoilla mukana omia turvamiehiään. Lavalta poiston toteuttavat pääsääntöisesti tapahtuman järjestyksenvalvojat, mutta tänäkin kesänä on nähty muidenkin henkilöiden poistavan asiattomia hyppelijöitä lavalta. Tässä kirjoituksessa käsittelen sitä, milloin ja millä keinoin henkilö, jolla ei ole lain suomia erityisoikeuksia, voi esiintymistä tai henkilön rauhaa suojellakseen viedä henkilön pois paikalta.


Lähtökohtana aina perustuslaki


Olen aiemminkin kirjoittanut eri tahojen oikeudesta puuttua henkilön koskemattomuuteen:

https://www.kpflaki.com/post/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta


Myös tässä kirjoituksessa perusidea on sama: perustuslain 7 §:n mukaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Fyysiseen koskemattomuuteen puuttuminen on väkivaltaa, lain suojan kanssa tapahtuva fyysiseen koskemattomuuteen puuttuminen taas on voimakeinojen käyttöä. Alla olevassa kirjoituksessa selvitän termien väkivalta ja voimakeinot eroja.


https://www.kpflaki.com/post/v%C3%A4kivalta-voimak%C3%A4ytt%C3%B6


Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumisesta ilman lain suojaa rangaistaan rikoslain mukaan. Suurin osa tällaisista rikoksista on rikoslain 21-luvussa eli henkeen ja terveen kohdistuvia rikoksia käsittelevässä luvussa, tyypillisesti luvun 5-7 §:ssä, joissa säädetään rangaistavaksi erilaiset pahoinpitelyrikokset. Myös vapauteen kohdistuvia rikoksia käsittelevässä 25-luvussa on muutama asiaan liittyvä säännös: 1 §:n vapaudenriisto ja 8 §:n pakottaminen.


Henkilökohtainen koskemattomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen henkilö voi valita, kosketaanko häneen fyysisesti vai ei. Valinnanvapaus ei kuitenkaan ole täydellistä ja voimassa kaikkialla. Esimerkiksi yökerhon tanssilattialle tai ahtaaseen joukkoliikennevälineeseen menevä henkilö ei voi valita, osuuko hän toiseen ihmiseen. Näissä tapauksissa henkilö on tehnyt valintansa jo mennessään tiettyihin paikkoihin. Sama koskee urheilua: jääkiekko-otteluun osallistuva henkilö on jo kaukaloon mennessään luopunut valinnanvapaudesta siihen, taklataanko häntä vai ei. Sama logiikka koskee myös esimerkiksi kamppailulajeja.


Joissain tapauksissa ihmisen voidaan siis omalla toiminnallaan katsoa hyväksyneen itsensä kohdistuvan fyysisen koskemattomuuden loukkauksen. Ääriesimerkki tästä on ammattilaisvapaaottelu, jossa otteluhäkkiin menevä ottelija hyväksyy itseensä kohdistuvan varsin vakavankin vahingoittamisen lajin sääntöjen puitteissa. Ihmisen hyväksynnän tulee kuitenkin olla hyvin selkeä ja yksiselitteinen, jotta teko ei olisi fyysisen koskemattomuuden loukkaus. Yökerhon tanssilattialle meneminen ei tarkoita, että ihminen hyväksyisi itseensä kohdistuvan seksuaalisen ahdistelun. Stadin derbyn katselu ei tarkoita, että ihminen saataisiin pahoinpidellä osana joukkotappelua.


Erilaisten turvamiesten asema

Turvamiehet voidaan jakaa melko selkeästi kahteen ryhmään: niihin, joille laki antaa suojaa, ja niihin, joille laki ei anna suojaa. Ensimmäinen ryhmä kattaa yksityiseltä puolelta käytännössä vain vartijat, joille on annettu henkilösuojaustehtävä. Tällöin henkilön toimivaltuudet johdetaan pääasiassa laista yksityisistä turvallisuuspalveluista (jatkossa LYTP) ja toimivaltuudet vastaavat pitkälti vartijan toimivaltuuksia, ottaen huomioon vartioimiskohteen ja tehtävän luonteen.


Kiinnostavampaa onkin kaikkien muiden turvamiesten asema ja oikeudet. Heitä koskevaa erityissääntelyä ei ole, joten asiassa toimitaan yleisten rikosoikeudellisten normien mukaisesti. Kun henkilöä viedään pois paikalta, pakotetaan hänet toimimaan vastoin tahtoaan väkivallalla. Tämä voi täyttää rikoslain 25:8 §:n mukaisen pakottamisen tunnusmerkistön, koska henkilö pakotetaan väkivallalla sietämään jotain tai tekemään jotain, tässä tapauksessa jotain tarkoittaa paikalta poistumista. Henkilön vieminen pois paikalta vastoin hänen tahtoaan sisältää yleensä ainakin vähäistä ruumiillista väkivaltaa, kuten vaatteista tai raajoista vetämistä. Tämä täyttää rikoslain 7 §:n mukaisen lievän pahoinpitelyn tai rikoslain 5 §:n mukaisen pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Jos siis näillä turvamiehillä ei ole laissa annettua suojaa, syyllistyvät he lähtökohtaisesti rikokseen.


Poistamiseen mahdollisesti oikeuttavat syyt


Rikoslain 4-luku sisältää tapaukset, jossa muutoin rangaistavaan tekoon syyllistynyt henkilö voi saada vastuuvapauden. Yksityisen turvamiehen tai muun ”siviilihenkilön” toimiin voivat käytännössä soveltua luvun 4-6 §:t. Pykälät sisältävät säännökset hätävarjelusta, pakkotilasta ja voimakeinojen käytöstä.


Rikoslain 4:4 §:n mukaisessa hätävarjelussa puolustaudutaan oikeudettomalta hyökkäykseltä. Vastoin yleistä luuloa, hätävarjeluperusteilla voidaan puolustautua muutakin kuin ruumiillista hyökkäystä vastaan. Mitä tahansa oikeushyvää voidaan suojata hätävarjeluperusteella. Ruumiilliseen koskemattomuuteen ei voi vedota poistettaessa henkilöä lavalta, koska vaikka henkilö olisi mahdollinen turvallisuusuhka, ei hän välttämättä ole aloittanut tai välittömästi aloittamassa hyökkäystä ketään henkilöä kohtaan.


Lavalla asiattomasti oleskeleva henkilö aiheuttaa vahinkoa erityisesti tapahtuman järjestäjälle negatiivisen julkisuuden muodossa. Useat artistit saattavat keskeyttää keikkansa turvatoimien epäonnistuessa. Myös aikataulujen viivästyminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa tapahtumalle. Näiden lisäksi keikan livetallenteet voivat muuttua myyntikelvottomaksi. Nämä seikat puoltaisivat, että joissain tapauksissa tapahtumanjärjestäjän omaisuudensuojan hätävarjelu voisi sallia henkilön poistamisen lavalta myös muun henkilön toimesta.


Tilanne on toki täysin eri silloin, jos henkilö vaikuttaa aikovan hajottaa paikkoja tai loukata esiintyjän fyysistä koskemattomuutta. Tällöin kuka tahansa saa poistaa henkilön lavalta tämän vahingon ehkäisemiseksi. Poistokeinoissa on huomioitava normaalit rajoitteet hätävarjelulle ja se, että nämä aikomukset ovat selkeästi ja riittävän yksiselitteisesti havaittavissa.


Rikoslain 4:5 §:n mukaisessa pakkotilassa kyseessä ei ole oikeudeton hyökkäys vaan muu vaara jollekin oikeudelle. Kuten edellisessä kappaleessa totesin, kyseinen henkilö saattaa aiheuttaa vaaraa omaisuudelle ainakin, jos kykenee estämään esiintyjiä esiintymistä sekoilullaan. Toisaalta tätä tulisi ehkä käsitellä oikeudettomana hyökkäyksenä ja henkilöön kohdistuvat toimet tällä perusteella oikeuttaa hätävarjeluna.


Vaikka asiaa tulkittaisiin pakkotilana, olisi teon puolustettavuus silti kyseenalaista, jos lavalla sekoillut henkilö ei vahingoittaisi tai aikoisi vahingoittaa omaisuutta tai loukata artistin fyysistä koskemattomuutta. Tässäkin tapauksessa olisin melko pidättyväinen puoltamaan yksityisen turvamiehen suorittamaa henkilön poistamista lavalta.


Rikoslain 4:6 § mukainen voimakeinojen käyttö taas edellyttää, että laki sallii yksiselitteisesti voimakeinojen käytön. Muiden siviilihenkilöiden kuin vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohdalla tällaisia ovat lähinnä pakkokeinolain sallimat keinot. Tällainen on lähinnä yleinen kiinniotto-oikeus, josta säädetään pakkokeinolain 2:2 §:ssä. Yleisen kiinniotto-oikeuden käyttö edellyttää kuitenkin riittävän vakavaa rikosta tai pykälässä erikseen säädettyä rikosta. Jos henkilö ei aiheuta vahinkoa omaisuudelle tai henkilölle, on tällaista rikosta melko vaikea löytää.


Yksi mahdollinen rikos olisi rikoslain 28:7 §:n mukainen luvaton käyttö, jossa toisen henkilön irtainta omaisuutta käytetään luvatta. Koska lava ei ole maapohjaa, on se irtainta omaisuutta vastoin yleistä kielenkäyttöä. Lavaa käytetään esiintymiseen ja näkyvillä olemiseen. Tässä tapauksessa lavalle tunkeutuva henkilö käyttää toisen irtainta omaisuutta luvatta. Luvattomasta käytöstä enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta eli henkilön saisi ottaa kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla.


Johtopäätökset ja yhteenveto


Lähtökohtaisesti muilla kuin laissa erikseen nimetyillä henkilöillä ei ole oikeutta kohdistaa voimakeinoja tai väkivaltaa muihin henkilöihin. Lavalta tai muulta paikalta poistaminen taas sisältää usein ainakin lievää väkivaltaa, jos poistettava henkilö ei tahdo poistua. Tämä taas voisi täyttää tiettyjen rikosten tunnusmerkistön. Teko voidaan kuitenkin sallia tiettyjen rikoslain oikeuttamisperusteiden nojalla. Yksi mahdollinen peruste voisi olla tapahtumanjärjestäjän omaisuuden suojelu eli hätävarjelu. Tätä voidaan perustella sillä, että keikan häiriintyminen tai keskeytyminen voi aiheuttaa melko mittaviakin rahallisia vahinkoja järjestäjälle.


Lavalle mennyt henkilö voitaisiin mahdollisesti ottaa myös kiinni yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla, koska hän saattaa syyllistyä luvattomaan käyttöön. Näillä perusteilla katsoisin, että myös muu henkilö kuin järjestyksenvalvoja tai vartija voisivat poistaa henkilön lavalta, jos tilanne edellyttää jostain syystä henkilön välitöntä poistamista eikä järjestyksenvalvojien odottamista. Kannattaa varmistaa myös omassa työsopimuksessa, kuka korvaa tällaisesta toiminnasta mahdollisesti seuraavat sakot.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy




© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram