Tässä talousdataa ja tilinpäätöksiä käsittelevän blogikirjoitussarjan toisessa osassa selostan, mitä merkitystä talousdatalla on arvioitaessa yrityksen kykyä selviytyä velvoitteistaan eli kyetä maksamaan velkansa tai toimittamaan tuotteet. Aikaisemmassa kirjoituksessa käsittelin sitä, mitä tilinpäätöksistä voidaan ylipäätään saada selville ja mitä ne kertovat yrityksestä:
Tämän kirjoitussarjan tarkoituksena on kertoa, miksi talouslukujen ymmärtäminen on juristille hyödyllistä ja miten myös yritykset voivat hyötyä omien tai sopimuskumppaneidensa talouslukujen ja tilinpäätösten ymmärtämisestä. Kirjoitussarjassa pyrin myös kertomaan, mitä tällainen laskentatoimea osaava juristi, kuten minä itse, kykenee tarjoamaan asiakkailleen tavallista juristia enemmän.
Välitön maksukyky
Vuonna 2018 esitellessäni tilinpäätösanalyysiä eräässä seminaarissa, eräs kokeneempi rahoittaja totesi minulle, että ”nykyaikana maksuvalmiuden tunnusluvut eivät ole olennaisia, koska rahaa saa pankista, kunhan vain yrityksen toiminta on kunnossa”. Tämä lausahdus piti varmasti paikkansa vuonna 2018. Keväällä 2020 tilanne on kuitenkin toinen, ja useiden aiemmin hyvin pärjänneiden yritysten maksuvalmius on todellakin uhattuna johtuen taloutta äkillisesti järkyttäneestä kriisistä. Tämän vuoksi yritykset joutuvat tosissaan miettimään, kykeneekö sopimuskumppani täyttämään velvoitteensa eli maksamaan laskunsa tai toimittamaan tuotteet tai palvelut.
Vaikka vuonna 2019 päättyneen tilikauden lopun maksuvalmiustilanne ei välttämättä kerro paljoa yrityksen tietyn hetken maksukyvystä vuonna 2020, voidaan tilinpäätöksestäkin vetää silti tiettyjä johtopäätöksiä siitä, mihin yrityksen maksuvalmius on todennäköisesti kehittynyt talousongelmien iskiessä. Yritysten maksuvalmiutta tilinpäätöksen perusteella tarkastellaan usein kahdella erilaisella tunnusluvulla: quick ratio ja current ratio. Nämä tunnusluvut kuvaavat yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan.
Quick ratio on kaikkein lyhytaikaisin maksuvalmiuden tunnusluku. Luvun laskukaava on seuraava:
( Lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit ) /
( lyhytaikainen vieras pääoma - lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut )
Käytännössä kaava tarkoittaa sitä, että pian saatavista myyntisaamisista ja muista saamisista sekä rahoista vähennetään lyhytaikaiset eli tilikauden aikana erääntyvät velat. Jos luku on 1, yrityksen senhetkiset varat riittävät eurolleen lyhytaikaisten velkojen maksuun. Lukua 1 on pidetty aiemmin suositusarvona tälle tunnusluvulle. Useilla toimialoilla ja pienillä yrityksillä lukua 1 pienempi arvo kertoo siitä, että yritys elää pitkälti kädestä suuhun eli sillä ei ole juuri ylimääräistä kassaa pahan päivän varalle. Toisaalta jos yrityksen toimiala on sellainen, että vaihto-omaisuuteen (varastoon) kertyy suuria määriä varoja, voi hyvinkin paljon pienempi luku olla vielä mahdollinen terveelläkin yrityksellä.
Lukua arvioitaessa näin talouskriisin uhatessa on myös hyvä huomioida yrityksen toimiala ja paljonko rahaa on sitoutuneena myyntisaamisiin. Huonoina taloudellisina aikoina on todennäköisempää, että laskuja jätetään maksamatta, jolloin myyntisaamisia saa joko odottaa pidempään tai niihin joudutaan tekemään alaskirjauksia. Tällöin yrityksen maksuvalmius saattaa vaarantua, jos sillä ei ole kassassa riittävästi rahaa lyhytaikaisten velkojen maksuun.
Current ratio taas kertoo yrityksen maksuvalmiudesta hieman pidemmällä aikavälillä. Tämän tunnusluvun kaava on:
( vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset + rahoitusomaisuusarvopaperit ) / lyhytaikainen vieras pääoma
Quick ratiosta tämä tunnusluku eroaa siten, että myös vaihto-omaisuus eli yrityksen tavaravarasto huomioidaan maksuvalmiudessa. Current ratio tarkoittaa käytännössä maksuvalmiutta tilanteessa, jossa yritys saa varastossa olevia tavaroita myytyä normaalilla tavalla. Luvun ohjearvona pidetään lukua 2 eli yrityksen rahojen, saamisten ja varaston arvon tulisi olla kaksi kertaa lyhytaikaisten velkojen määrä. Palvelualan yrityksillä varaston arvo on usein pieni tai olematon, jolloin rahoituspuskuri perustuu käytännössä kokonaan saamisiin ja yrityksen rahavaroihin ja niiden olisi hyvä ylittää kaksinkertaisesti lyhytaikaiset velat, tai saatetaan taas olla kädestä suuhun -tilanteessa.
Current ration ohjearvo perustuu siihen olettamaan, että yritys voi myydä varastossaan olevia tuotteita. Talouden joutuessa äkilliseen kriisiin ja useiden palveluiden kysynnän romahtaessa tätäkään ei aina voida pitää varmana. Jos yrityksen toimiala on sellainen, että kriisi vaikuttaa nopeasti sen myyntiin, vaihto-omaisuutta ei kannata ottaa huomioon yrityksen maksuvalmiutta arvioitaessa. Tällöin quick ratioolisi parempi luku yrityksen maksuvalmiuden arviointiin.
Tilinpäätöshetken maksuvalmius ei välttämättä kerro yrityksen maksukyvystä tietyllä hetkellä, mutta jos yritys on maksuvalmiustunnuslukujen perusteella elänyt useana vuonna kädestä suuhun, voidaan sen selviytymistä äkillisessä talouskriisissä pitää vähintäänkin epävarmana. Tällöin kannattaa harkita, kannattaako sen kanssa ryhtyä taloudellisesti arvokkaisiin liiketoimiin tai pitkäaikaisiin sopimuksiin ilman erilaisia sopimukset turvaavia vakuuksia.
Pienet yritykset ja maksuvalmius
Pienillä yrityksillä näihin tunnuslukuihin liittyy tiettyä epävarmuutta. Yrityksiä rahoitetaan usein omistajilta otettavalta velalla, joka kirjataan tyypillisesti lyhytaikaisiin velkoihin. Tällainen velka ei tosiasiassa rasita yrityksen maksuvalmiutta niin paljon kuin ulkopuoliselta velkojalta otettu laina. Tilinpäätöksestä ei voida varmasti sanoa, onko kyseinen velka otettu yrittäjältä, mutta tilinpäätöserän ”muut lyhytaikaiset velat” -osion suuri arvo vuodesta toiseen kertoo tyypillisesti siitä, että kyseessä on omistajilta otettu velka.
Joissain tapauksissa yrityksen omistaja taas on lainannut yritykseltä rahaa. Tämä kirjataan yleensä tilinpäätöksessä erään ”muut lyhytaikaiset saamiset”. Jos yrityksellä on paljon tällaisia saamisia, sen rahoituksellinen tilanne on merkittävästi tosiasiallista huonompi. Ensinnäkin yrityksen tulorahoituksen heikentyessä näitä rahoja on epätodennäköistä saada yrittäjältä takaisin ja toisekseen yrittäjä tuskin pystyy sijoittamaan lisää omia rahojaan yrityksen pelastamiseksi.
Pitkän ajan kannattavuus
Maksuvalmiutta arvioitaessa joudutaan aina myös arvioimaan yrityksen kannattavuutta ja rahoitusasemaa laajemminkin. Jos yrityksen toiminta on muutoin terveellä pohjalla eli kate on kunnossa ja toiminta voitollista, sen rahoitusasema on huomattavasti parempi kuin tappiota tuottavan yrityksen, koska voitollinen yritys saattaa pystyä rahoittamaan toimintaansa kriisin yli velkarahalla. Tässä ratkaisevassa asemassa ovat viimeisen parin tilikauden tulos.
Myös yrityksen tase kokonaisuutena vaikuttaa sen rahoitusasemaan. Jos yritys on rahoittanut toimintaansa pitkälti velalla eikä omalla pääomalla, on sen vaikeampi saada lisää velkaa. Jos yrityksellä on merkittäviä rahamääriä sitoutuneena esimerkiksi rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin, on sen helpompi saada velkaa kuin yrityksen, joilla tällaista ei ole, esimerkiksi palvelualoilla. Jos yritys on rahoittanut kasvuaan pitkälti aikaisempien vuosien voitoilla eikä velalla, on sen kriisinsietokyky kohtuullisen hyvä, koska se luultavasti saa kriisitilanteessa velkarahaa kriisin yli pääsemiseksi.
Yhteenveto
Yrityksen tilinpäätöstä voidaan käyttää yrityksen maksuvalmiuden arvioimiseksi, vaikka se ei kerrokaan tarkasti muun kuin tilinpäätöspäivän maksuvalmiudesta. Tilinpäätökset, erityisesti usealta vuodelta tarkasteltuna, kertovat yrityksen tyypillisestä rahoituspuskurista ja varautumisesta huonoihin aikoihin. Jos maksuvalmiustunnusluvut näyttävät pahalta yrityksen toimiessa normaaleina aikoina, äkillinen talouskriisi voi suistaa yrityksen maksukyvyttömyyteen. Tämä on hyvä huomioida tehtäessä merkittäviä liiketoimia yritysten kanssa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos laskun suuruus on sellainen, että sen saamatta jääminen voisi vaikeuttaa omaa yritystoimintaa, vastapuolen maksukyky tulisi tarkistaa. Kaikki aiemmin käytetyt maksuvalmiuden arviointityökalut eivät myöskään ole käyttökelpoisia nyt, kun talouteen iski äkillinen kriisi, joka on jopa seisahduttanut useita toimialoja.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), TkK (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
Comments