Mitä maalituksen kriminalisoiminen tarkoittaa?

Maalituksen kriminalisoinnista uutisoitiin syksyn 2021 aikana useaan otteeseen. Maalitus on ollut viime vuosien merkittävä puheenaihe sosiaalisen median mahdollistettua ennennäkemättömiä henkilöön kohdistuvia vihakampanjoita, joiden tarkoituksena on ollut henkilön uran tuhoaminen tai maalittajien mielestä epämieluisan toiminnan lopettaminen. Eniten puhetta maalituksesta on todennäköisesti herättänyt tapaus, jossa Ilja Janitskin ja Johan Bäckman tuomittiin useista toimittajaan kohdistuneista rikoksista vankeuteen.


Lakimuutos


Maalittamisen kriminalisoinniksi kutsuttu lainmuutos astui voimaan 1.10.2021. Asiaa koskevan lakihankkeen valmistelu alkoi vuoden 2020 alussa. Tätä ennen käräjäoikeuksien laamannit olivat ehdottaneet oikeusministeriölle asian kriminalisointia, minkä lisäksi asiaa olivat nostaneet esiin Poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjä.


Asiasta pyydettiin lausuntoja eri tahoilta kesän 2020 aikana. Jopa 55 tahoa antoivat asiaan lausuntonsa. Näiden tahojen joukossa oli useita tuomioistuimia, oikeushallinnon toimijoita, Poliisihallitus, keskusrikospoliisi sekä useita professoreja ja ammattiliittoja. Suurin osa lausunnonantajista kannatti hanketta, vastustavia lausuntoja ei ollut. Asiaa käsiteltiin laajasti lakivaliokunnassa, joka kuuli 64 eri asiantuntijaa asian käsittelyssä.


Asia esiteltiin eduskunnalle 29.6.2021, jossa se hyväksyttiin. Tasavallan presidentti allekirjoitti lain samana päivänä. Itse lakiehdotuksesta äänestäminen ei herättänyt suuria ristiriitoja, mutta lakiehdotuksen perustelut ja siitä annettu lakivaliokunnan mietintö herättivät enemmän näkemyksiä. Kolme perussuomalaisten kansaedustajaa ja yksi kristillisdemokraattien edustaja antoivat vastalauseen lakivaliokunnan mietinnöstä, koska he näkivät maalituksesta käytävän keskustelun ja sitä kautta myös lakiehdotuksen ongelmallisena sananvapauden kannalta.


Lakimuutoksen sisältö


Vaikka lakimuutoksesta onkin usein uutisoitu maalituksen kriminalisointina, ei siinä tosiasiassa kriminalisoitu mitään. Kriminalisoinnilla tarkoitetaan jonkin käytöksen säätämistä rangaistavaksi. Lakimuutoksessa muutettiin ainoastaan sitä, kuka saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta. Rikoslain muuttamisesta annetussa laissa (398/2021) muutetaan rikoslain 25 luvun 9 §:ää siten, että laiton uhkaus muuttui yleisen syytteen alaiseksi, jos se tehtiin henkilön ollessa työtehtävissään ja työtehtävien vuoksi. Pykälään lisättiin lakimuutoksella uusi kappale:


Syyttäjä saa lisäksi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä ole saman työnantajan palveluksessa. Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.”


Aiemmin laittomasta uhkauksesta aloitettiin esitutkinta ja asiassa nostettiin syyte vain, jos asianomistaja eli rikoksen uhri vaati sitä. Nykyään poliisin on aloitettava esitutkinta ja syyttäjän nostettava syyte, jos rikos on tehty henkilön työtehtävien vuoksi ja rikos tulee poliisin tietoon jollain tavalla. Tämä lisää jossain määrin rikostuomioiden määrää, koska asianomistajan ei tarvitse puolustautua itse näissä asioissa samalla tavalla.


Laiton uhkaus kattaa erilaisia tekoja, joissa toista uhataan rikoksella. Tyypillinen laiton uhkaus on tappouhkaus, mutta se voi kattaa myös muunlaisia uhkauksia tai uhkauksen kohdistaa rikoksia toisiin. Laittoman uhkauksen sisällöstä olemme kirjoittaneet aikaisemmin tarkemmin:


https://www.kpflaki.com/post/rikoslain-25-luku-vapauteen-kohdistuvista-rikoksista


https://www.kpflaki.com/post/milloin-uhkaus-on-laiton


Lakimuutoksen kattamat henkilöt


Lakimuutos koskee sekä julkisia luottamustehtäviä että työntekijöitä. Julkista luottamustehtävää hoitavat henkilöt otettiin lakimuutoksen piiriin, koska esimerkiksi kunnallisvaltuutettuja ja kansanedustajia oli uhkailtu useilla eri tavoilla heidän tehtäviensä vuoksi. Esityksen tavoitteena oli tältä osin suojata poliitikkoja ulkoparlamentaariselta painostukselta. Jopa joka viidettä kunnallisvaltuutettua on uhkailtu sen vuoksi, että hän on mukana kuntapolitiikassa.


Toinen ryhmä ovat työntekijät, joita uhataan heidän työtehtäviensä vuoksi. Tällaisten uhkausten kohteeksi joutuvat erityisesti tuomarit, poliisit, toimittajat ja tutkijat, joita uhkaillaan heidän työnsä tai asemansa vuoksi. Uhkaus voi liittyä joko konkreettiseen työtehtävään, esimerkiksi tuomarin antamaan tuomioon, tai henkilön työhön yleensä, esimerkiksi toimimiseen valtakunnansyyttäjänä. Uhkauksen pitää johtua nimenomaan työstä, eli henkilön uhkailu esimerkiksi parisuhderiidan tai valomerkin aikaan tapahtuvan nakkikoppietuilun vuoksi eivät kuulu pykälän soveltamisalaan.


Rikos ei myöskään koske työpaikan sisäisiä kiistoja, minkä vuoksi toisen työntekijän tekemä uhkaus ei ole yleisen syytteen alainen. Näillä ei nähty olevan samanlaista yhteiskunnallista merkitystä. Näissä uhkauksen kohde voi itse vaatia tekijälle rangaistusta ja syytettä nostettavaksi.


Kyseinen syyteoikeuden rajaus ei ole täysin uusi rikoslaissa. Rikoslain 21 luvun 7 §:n mukainen lievä pahoinpitely on ollut vuodesta 2010 yleisen syytteen alainen teko, jos se tehdään henkilön työtehtävien vuoksi. Tämän säännöksen tarkoituksena oli suojata työntekijöitä työpaikkaväkivallalta. Käytännössä tätä viime vuosikymmenen alusta omaksuttua linjaa vain jatkettiin nyt väkivallan lisäksi uhkauksilla.


Yhteenveto


Maalituksen kriminalisointina uutisoitu lakimuutos ei oikeastaan ollut kriminalisointi. Kyseisellä lakimuutoksella vain muutettiin laittoman uhkauksen syyteoikeutta. Jatkossa laittomasta uhkauksesta voidaan tietyissä tilanteissa nostaa syyte, vaikka rikoksen uhri ei tätä vaatisi. Mitään uutta tekoaei ole säädetty rangaistavaksi. Valtakunnansyyttäjän tai poliitikon tappamisella uhkaaminen on yhtä laitonta kuin ennenkin. Jatkossa syyttäjä voi nostaa näistä teoista syytteen, vaikka rikoksen uhri ei haluaisi tai voisi viedä kaikkia tapauksia eteenpäin omin avuin.


Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikosoikeus


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com





31 katselukertaa0 kommenttia