Viikon blogikirjoituksessa käsittelen rikoslain 25:7 §:ää eli laitonta uhkausta. Blogikirjoituksessa avaan tarkemmin rikoksen tunnusmerkistöä ja kerron, milloin laittoman uhkauksen tunnusmerkistö täyttyy ja milloin uhkaus on laillinen. Yleisemmin rikoslakia avaavia kirjoituksiamme löytyy seuraavan linkin takaa:
Laiton uhkaus on melko yleinen rikos, siitä tuomitaan satoja rangaistuksia vuosittain. Käytännössä kyseessä on hyvin usein tappouhkaus. Usein uhrille tuomitaan vahingonkorvauksia kärsimyksestä, tyypilliset korvaukset ovat joissain sadoissa euroissa.
Rikoksen tunnusmerkistöstä
Laiton uhkaus on rikos, joka on rikoslain 25-luvussa. Rikoslain 25-luvun otsikko on ”vapauteen kohdistuvista rikoksista”. Laiton uhkaus on sijoitettu näiden rikosten joukkoon, koska se ei ennen uhkauksen täyttämistä varsinaisesti loukkaa uhrin henkeä tai terveyttä, vaan hänen valinnanvapauttaan. Rikos on luvun 7 §:ssä ja kuuluu kokonaisuudessaan:
”Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Rikoksen tunnusmerkistöstä voidaan löytää kolme kohtaa, joiden on täytyttävä, jotta kyseessä olisi rikos:
- Aseen nosto tai muu rikoksella uhkaus
- Perusteltu syy pelätä
- Vakava vaara
Ensimmäinen osa on niin sanottu tekotapa eli miten teko on tehtävä. Toinen taas on teon seuraus eli minkä seurauksen teosta on aiheuduttava, jotta teko olisi rangaistava. Molempien on täytyttävä, jotta kyseisestä teosta voitaisiin rangaista laittomana uhkauksena. Tämän lisäksi teolta edellytetään yleistä oikeudenvastaisuutta, eli kyseessä voi joissain tapauksissa olla niin sanottu laillinen uhkaus, johon on laista johtuva peruste.
Aseen nosto
Ensimmäinen kriteeri on aseen nostaminen. Aseen käsitettä ei määritellä rikoslaissa. Aseen käsitettä tulkitaan kuitenkin laajasti ja se voi tarkoittaa erilaisia ampuma-, terä- ja lyömäaseita. Käytännössä aseen käsite määräytyy sen mukaan, onko kohteella perusteltu syy pelätä aseen käytön aiheuttavan hänelle vaaraa. Ase on nostettava toista vastaan eli aseen nostaminen toista kohti ei aina riitä, jos kontekstista on selvää, että henkilöä ei uhata aseella. Yhtenä esimerkkinä tästä voisi olla veitsen ojentaminen huonon tavan mukaisesti terä edellä. Sen sijaan täysin sama liike uhkaustarkoituksessa on aseen nostaminen toista vastaan, mikä voi täyttää tunnusmerkistön.
Rikoksella uhkaaminen
Tässä kriteerissä on oikeastaan kaksi osaa: rikos ja uhkaus. Uhkaus on hieman eri kuin varoitus, koska varoituksessa tapahtuman toteutuminen ei riipu varoituksesta. Tällaisesta olisi kysymys esimerkiksi siitä, että A kertoo B:lle saaneensa tietää, että C aikoo pahoinpidellä B:n, jos B ei maksa velkaansa C:lle. Uhkaus sen sijaan sellainen teko, jonka uhkaaja voi itse tehdä tai tehdä jonkun välityksellä.
Uhkaus voi kohdistua sen kohteeseen tai muuhun henkilöön, esimerkiksi uhkailun kohteen puolisoon tai lapseen. Näissä tapauksissa on yleistä, että uhkaus ei edes tule sen henkilön tietoon, johon uhataan kohdistaa rikos. Kyseessä ei kuitenkaan ole uhkaus, jos teosta puuttuu riittävä konkretia uhkauksen kohteelle. Esimerkiksi jos henkilö kertoo aikovansa toteuttaa joukkoampumisen, ei sen kertominen jollekulle ole vielä laiton uhkaus, koska se ei kohdistu uhkauksen kuulijaan tai tämän tuntemaan henkilöön. Jos sen sijaan tämä joukkoampuminen uhattaisiin toteuttaa esimerkiksi koulussa, jota uhkauksen kohteen lapsi käy, voisi laittoman uhkauksen tunnusmerkistö täyttyä.
Uhkaus voidaan esittää sanallisesti, sanattomasti tai viestintävälineen välityksellä. Sanallisessa uhkauksessa kyse on puheesta. Sanaton uhkaus on kulttuurisidonnainen teko, kuten kurkunleikkausele. Viestintävälineen välityksellä esitetty uhkaus on esimerkiksi tekstiviestillä esitetty uhkaus tai uhkauksen välittäminen toisen henkilön välityksellä.
Uhkauksen tulee sisältää rikoksen uhan. Tämän rikoksen on kohdistuttava uhrin omaisuuteen tai henkilökohtaiseen turvallisuuteen eli käytännössä kyseeseen tulisivat erityisesti rikoslain 21-luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä rikoslain 35 luvun rikokset vahingonteosta. Jos uhataan tehdä muu kuin turvallisuuteen tai omaisuuteen kohdistuva rikos, ei kyseessä ole rangaistava laiton uhkaus. Toki tällöin kyseeseen voi tulla rikoslain 25-luvun 8 §:n mukainen pakottaminen, joka on rikoslaissa heti laittoman uhkauksen jälkeen.
Perusteltu syy pelätä
Jotta rikoksen tunnusmerkistö täyttyisi, on uhkauksen kohteella oltava perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa. Perustellun syyn vaatimus tarkoittaa, että teoriassa ei arvioida, onko uhri tuntenut oloaan oikeasti uhatuksi. Käytännössä kuitenkin yksi merkittävä todiste teosta on, että uhri on kokenut olevansa vaarassa. Kuitenkin laiton uhkaus voi olla kyseessä vaikka uhri ei olisi tuntenut olevansa vaarassa. Toisaalta kaikki teot, joita uhri pelkää, eivät ole laittomia uhkauksia.
Perusteltua syytä arvioidaan, miten uhrin olisi voinut olettaa suhtautuvan uhkaukseen.
Esimerkiksi kumiveitsellä tai leikkiaseella uhkaaminen voi olla laiton uhkaus, jos uhri on voinut olettaa kyseessä olevan oikean aseen. Sanallisessa laittomassa uhkauksessa voidaan esimerkiksi uhata tappaa toinen tai käyttää kiertoilmaisua. Jopa ilmaisut ”sulle käy huonosti” tai ”kannattaa pitää ovea lukossa” voivat täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, jos olosuhteet ovat sellaiset, että uhkauksen kohteen tulee ymmärtää hänen henkeään tai terveyttään uhattavan. Tällaisista kiertoilmaisuista myös tuomitaan usein tuomioistuimissa, joissa ei arvioida vain sanottua vaan arvioidaan myös kontekstia.
Perusteltu syy voi täyttyä vain, jos uhkaajalla on kyky toteuttaa uhkauksensa. Jos uhkaaja on täysin kyvytön toteuttamaan uhkauksensa ja uhan kohde tietää tämän, ei uhkaajaa tuomita. Uhkaajaa ei tuomita myöskään, jos uhkauksen kohde on varma, että uhkausta ei tulla toteuttamaan.
Vakava vaara
Uhkauksen perusteella uhrilla tulee olla perusteltu syy pelätä, että henkilökohtainen turvallisuus tai omaisuus on vakavassa vaarassa. Vakava vaara riippuu sekä uhasta että uhkauksen todennäköisyydestä. Jos kyseessä on uhka esimerkiksi omaisuuden varastamisesta, vaaditaan melko korkeaa todennäköisyyttä uhan toteuttamisesta. Jos taas kyseessä uhataan henkeä, riittää huomattavasti lievempikin todennäköisyys.
Oikeudenvastaisuus – laillinen uhkaus
Uhkaus voi olla myös laillinen. Tällöin kyseessä on tosin usein varoitus. Esimerkiksi voimakeinojen käyttöön oikeutettu taho, kuten poliisi, voi uhata voimakeinojen käytöllä, jos varoituksen kohde ei menettele halutulla tavalla. Myös esimerkiksi ulosottoviranomainen tai verottaja voi uhata omaisuuden viemisellä, jos näillä on siihen laista johtuva oikeus. Nämä uhkaukset tai varoitukset ovat laillisia ja uhkauksen kohteen tulee ne sietää eli on sallittua uhata teolla, joka olisi sen tekijälle laillinen.
Ankarampi rangaistus ja tekojen yhteneminen
Laiton uhkaus voi sisältyä toiseen tekoon. Esimerkiksi ryöstöön tai kiristykseen sisältyy myös henkeen tai terveyteen kohdistuva uhkaus. Aseen nostamine ja sen käyttäminen suoraan on myöskin rangaistava pahoinpitelynä tai törkeänä sellaisena eikä laittomana uhkauksena. Samaten fyysisin voimakeinoin tehdyn pahoinpitelyn tapauksessa laitonta uhkausta ei tapahdu, jos uhkaus esitetään heti ennen pahoinpitelyä.
Yhteenveto
Laiton uhkaus on periaatteessa melko selkeä tunnusmerkistö siitä, että laittomat uhkaukset on yleensä helppo tunnistaa. Jos uhkaus kohdistuu turvallisuuteen tai omaisuuteen ja se on vakavasti otettava, kyseessä on yleensä laiton uhkaus. Vakavuus määritellään lähinnä sen perusteella, kuinka suuri riski uhkauksen toteutumiselle on ja kuinka vakavalla rikoksella uhataan. Usein laiton uhkaus on nimenomaan henkeen kohdistuva sanallinen uhkaus, mutta erilaisten kriminalisoitujen uhkausten kirjo on laaja, ja ne voivat täyttyä hyvin erilaisilla teoilla.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI(Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
Comentarios