Voiko voimakeinoilla uhkaaminen olla laiton uhkaus?

Minulta kysyttiin melko vastikään, voiko voimakeinojen käytöllä uhkailu olla laiton uhkaus. Tässä kirjoituksessa tarkastelen voimakeinojen käytöstä varoittamista ja mihin varoittaminen perustuu ja mitä oikeusvaikutuksia sillä on, sekä vertaan tätä myös laittoman uhkauksen tunnusmerkistöön. Kirjoitus perustuu pitkälti lain tulkintaan, koska aiheesta ei ole aiempaa ratkaisukäytäntöä ylemmistä tuomioistuimista.


Laiton uhkaus


Laiton uhkaus on rangaistavaksi säädetty teko eli rikos. Sitä koskeva sääntely on rikoslain 25:7 §:ssä. Laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, joten se voi olla peruste yleisen kiinniotto-oikeuden käyttämiselle. Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö kuuluu:


”Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.”


Tässä kirjoituksessa en tarkastele ”nostaa aseen toista vastaan” -kohtaa. Käytännössä laittoman uhkauksen täyttymisessä arvioidaan kahta asiaa:


- Onko esitetty uhkaus rikoksen tekemisestä?

- Onko uhkaus niin perusteltu, että sen perusteella kohde voi kokea olevansa vaarassa?


Uhkauksen esittäminen voi olla joko sanallinen tai toimintaa. Pelkkä uhkaava käytös ei kuitenkaan useimmissa tapauksissa riitä uhkauksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Sanallinen uhkaus on sinällään helppo tulkinta, siinä arvioidaan vain sitä, onko esitetty uhkaus eli: onko esitetty jokin väittämä tulevasta toiminnasta, joka aiheuttaisi vaaraa terveydelle, turvallisuudelle tai omaisuudelle sekä täyttää rikoksen tunnusmerkistön.


Uhkaus voi olla myös sanaton, jos toiminnasta käy selkeästi ilmi aie tai mahdollisuus rikoksen tekemiseen. Tyypillisesti tällaisia toimintoja ovat toisen osoittelu terä- tai ampuma-aseella. Tämä täyttää kuitenkin myös ”aseen nostaminen” -kohdan tunnusmerkistöstä, joten pääasiassa käytöksen perusteella tapahtuvan rikoksella uhkauksen johdosta laittoman uhkauksen täyttyminen on harvinaista. Käytöksen perusteella tapahtunutta laitonta uhkausta sovelletaan kuitenkin esimerkiksi silloin, jos joku tavoittelee ampuma- tai teräasetta ehtimättä sitä vetää esiin.


Voimakeinojen käytöstä varoittaminen


Voimakeinojen käytön pääsääntö on rikoslain 4:6 §:ssä. Tässä pykälässä säädetään perussääntö siitä, että vain tarpeellisia voimakeinoja saa käyttää ja että niiden on oltava puolustettavia ottaen huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin. Pykälässä myös säädetään, että voimakeinojen käytöstä säädetään erikseen lailla. Yksityisen turva-alan osalta tämä laki on laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP) ja poliisin osalta poliisilaki. Näissä säädetään käytännössä siitä, milloin voimakeinoja saa käyttää. Järjestyksenvalvojan osalta voimakeinoja saa käyttää esimerkiksi pääsyn estämiseen, paikalta poistamiseen, kiinniottamiseen, tarkastuksen suorittamiseen sekä esineen ja aineen poisottamiseen. (LYTP 48 §)


Voimakeinojen käyttöä koulutettaessa ohjeistetaan aina, että voimakeinoista tulisi mahdollisuuksien mukaan varoittaa ennen niiden käyttämistä. Joillain voimakeinoja käyttävillä tahoilla velvollisuus varoittaa voimakeinojen käytöstä on otettu lakiin. Yksi tällainen taho on poliisi. Poliisilain 2:18 §:ssä säädetään, että voimakeinojen käytöstä on varoitettava niiden kohdetta, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Tämän kiellon noudattamatta jättämistä ei ole kuitenkaan erikseen säädetty rangaistavaksi, mutta siitä voitaisiin luultavasti pitää virkarikoksena, jos laiminlyönti olisi tarpeeksi vakava.


Muiden tahojen osalta voimakeinojen käytöstä varoittaminen taas johtuu siitä vaatimuksesta, että voimakeinojen käytön on oltava tarpeellista ja puolustettavaa. Jos voimakeinojen käytöstä ei varoiteta, laskee varmuus siitä, että ovatko ne tarpeellisia. Vastarintahan olisi voinut päättyä voimakeinojen käytöllä uhkaamiseen. Varoittaminen liittyy myös voimakeinojen puolusteltavuuteen.


Jos voimakeinojen käytöstä ei ole varoitettu, niiden käytön kohteella ei ole ollut tilaisuutta luopua vastarinnasta tai muutoin muuttaa toimintaansa. Jos tätä mahdollisuutta ei anneta, on voimakeinojen käyttö vähemmän puolusteltavaa. Voimakeinojen käyttö voi toki olla tarpeellista ja puolustettavaa ilman varoitustakin, mutta se on tällaista todennäköisemmin varoituksen jälkeen.


Milloin voimakeinojen käytöstä varoittaminen voisi olla laiton uhkaus?


Jotta voimakeinojen käytöstä varoittaminen olisi laiton uhkaus, tulisi sen täyttää kaksi laittoman uhkauksen edellytystä:


- Uhataan rikoksella.

- Uhkauksen kohteen on otettava uhkaus vakavasti.


Jos jälkimmäinen edellytys ei täyty, on voimakeinojen käytöstä varoittaminen luultavasti epäonnistunut. En käsittelekään tätä vaihtoehtoa, koska jos vastapuoli ei ole pelännyt joutuvansa voimakeinojen käytön kohteeksi, ei edes jouduta arvioimaan, onko kyseessä laiton uhkaus. Voimakeinojen käytöllä uhkailu on siis laiton uhkaus, jos siinä uhataan rikoksella.


Useimmat voimakeinot täyttävät rikostunnusmerkistön. Pampulla lyöminen jalkaan täyttää selkeästi pahoinpitelyn tunnusmerkistön, samoin kaasusumuttimen käyttö. Näiden kohdalla saattaisi täyttyä jopa törkeä pahoinpitely. Käsirautojen käyttäminen taas täyttää vapaudenriiston tunnusmerkistön. Vaikka rikostunnusmerkistö täyttyy, näistä ei kuitenkaan rangaista. Tämä johtuu siitä, että rikoslain 4 luvussa mainitaan vastuuvapausperusteita, joista yksi on voimakeinojen käyttö.


Käytännössä laiton uhkaus voisi täyttyä, jos uhatut toimenpiteet olisivat niin selkeästi epäsuhdassa tilanteeseen, että niiden käyttö olisi voimakeinojen liioittelua, josta rangaistaisiin pahoinpitelynä. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi uhata lyödä pampulla henkilöä, joka pitää kaiteesta kiinni kun häntä yritetään poistaa anniskeluravintolasta. Laiton uhkaus voisi täyttyä myös, jos voimakeinoilla uhattaisiin, vaikka niiden käyttöön ei olisi perustetta.


Jotta laiton uhkaus täyttyisi, vastapuolen tulee myös voida käsittää, että kyseessä on rangaistava teko. Tämän vuoksi kaasusumuttimen käytöllä uhkaaminen silloin, kun järjestyksenvalvojan tai vartijan kaasusumuttimen kantolupa ei ole voimassa, ei mielestäni täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä, jos kaasusumuttimen käytölle olisi peruste. Kohdehenkilö ei voi tietää, onko uhkaajan kaasulupa voimassa, joten häntä ei tulkintani mukaan ole uhattu rikoksella, jota hänen olisi syytä pelätä. Tämä tulkinta tosin ratkeaisi vasta oikeuskäytännön kautta, joten en tästä tulkinnasta huolimatta siihen suosittele.


Johtopäätökset


Voimakeinojen käytöllä uhkailu voi joissain tilanteessa täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Helpoiten tämä täyttyy silloin, jos voimakeinojen käytöllä uhataan ilman perustetta. Peruste voi puuttua esimerkiksi vastarinnan puuttumisen vuoksi tai kohteen ollessa toimialueensa ulkopuolella. Laiton uhkaus voi täyttyä myös silloin, jos voimakeinot, joiden käytöllä uhataan, ovat selkeästi epäsuhdassa vastarinnan määrään.


Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala


Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy



















Muita turva-alan kirjoituksiani

Voimankäyttövälineiden tarpeeton kantaminen: https://www.kpflaki.com/blog/voimank%C3%A4ytt%C3%B6v%C3%A4lineiden-tarpeeton-kantaminen

Mitä ottaa huomioon asiakkaan avustaessa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa: https://www.kpflaki.com/blog/osapuolten-oikeudet-ja-velvollisuudet-asiakkaan-auttaessa-järjestyksenvalvojaa-tai-vartijaa

Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:

https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä

Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta

Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä

Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta

Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit

Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä

Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon