Kuluvan viikon aikana eräs turva-alan kouluttaja haastoi minua: milloin järjestyksenvalvoja voidaan tuomita virkarikoksesta? Kouluttajat tietävät, että se on teoriassa mahdollista, mutta esimerkkejä tai käytännön tilanteita he eivät keksineet. Järjestyksenvalvojien peruskoulutuksessa he kuitenkin toistelevat, että myös järjestyksenvalvoja voi syyllistyä virkarikokseen. Tässä kirjoituksessa vastaan otsikon kysymykseen ja selostan ohessa hieman juridiikkaa siitä, miten ja milloin järjestyksenvalvoja on julkista valtaa käyttävä henkilö. Saman kysymyksen käsittelen myös vartijan ja samalla PRJV:n osalta.
Virkarikoksista säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikoksia ovat mm. lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen ja virkavelvollisuuden rikkominen. Jokainen rangaistava säädös alkaa tekstinpätkällä ”jos virkamies…<-”. Järjestyksenvalvojat ovat töissä yksityisillä työnantajilla, eivätkä he ole virkamiehiä. Rikoslain 40-luvun lopussa, pykälässä 12 §, kuitenkin säädetään, että kaikkia virkamiehiä koskevia rangaistussäännöksiä sovelletaan myös julkista valtaa käyttävään henkilöön.
Julkisen vallan käyttö
Järjestyksenvalvoja käyttää joissain tilanteissa julkista valtaa. Julkisella vallalla tarkoitetaan jollekulle annettua lakiin perustuvaa oikeutta kohdistaa toiseen oikeustoimia tai rajoittaa tämän perusoikeuksia ilman tämän suostumusta. Jo perustuslain toisessa pykälässä määritellään, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin, tätä kutsutaan oikeusvaltioperiaatteeksi. Perustuslain 124 § säätää, että julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaiselle vain säätämällä siitä lailla.
Järjestyksenvalvojat ja vartijat rajoittavat usein asiakkaidensa perusoikeuksia.
Järjestyksenvalvojat ja vartijat joutuvat työssään puuttumaan usein henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä liikkumisvapauteen. Nämä ovat perustuslain 7 § ja 9 § määriteltyjä perusoikeuksia. Käyttäessään voimakeinoja, poisto- tai kiinniotto-oikeutta järjestyksenvalvoja tai vartija käyttää siis julkista valtaa, joka hänelle on annettu lain nojalla (Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, LYTP). Hallituksen esityksessä laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista hallitus on jopa kuvannut järjestyksenvalvojan toimintaa perusoikeusherkkänä toimintana, koska siinä puututaan niin voimakkaasti perusoikeuksiin julkisen vallan käytöllä.
Virkarikoksista
Virkarikoksia, jotka järjestyksenvalvontaan voisivat soveltua ovat:
Lahjuksen ottaminen
Törkeä lahjuksen ottaminen
Lahjusrikkomus
Virkasalaisuuden rikkominen
Tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Virkavelvollisuuden rikkominen
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Virkarikossäännöksiä voidaan siis soveltaa järjestyksenvalvojaan ja vartijaan. Useimmiten voimakeinojen käyttö LYTP:n säännösten vastaisesti rangaistaan kuitenkin pahoinpitelynä tai vapaudenriistona, jolloin on vaikea tehdä tekoa, joka rikkoisi velvollisuuksia riittävän vakavasti olematta pahoinpitely tai vapaudenriisto. Yksi rikos on kuitenkin helposti sovellettavissa järjestyksenvalvojatoimintaan: lahjuksen ottaminen.
Lahjuksen ottaminen ei järjestyksenvalvojan tai vartijan tapauksessa kuitenkaan koske koko työssäoloaikaa kuten virkamiehillä, koska muutoinhan esimerkiksi tippejä ei voisi ottaa vastaan, vaan tämä säännös soveltuu ainoastaan silloin, jos lahjuksella pyritään vaikuttamaan julkisen vallan käyttöön. Yksi tällainen tilanne on, jos kiinniotettu henkilö yrittää lahjoa järjestyksenvalvojaa vapauttamaan hänet. Vastaanottaessaan tämän lahjuksen järjestyksenvalvoja syyllistyisi rangaistavaan lahjuksen ottamiseen, mistä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta.
Virkasalaisuuden rikkominen ei sovellu järjestyksenvalvojaan, koska samasta teosta on säädetty muualla laissa ankarampi rangaistus. Rikoslain 38 luvun 1-2 § säätävät salassapitorikoksesta ja salassapitorikkomuksesta, joina rangaistaan tilanteet, jossa järjestyksenvalvoja tai vartija oikeudettomasti ilmaisee työtehtävissään saamansa tietoa. (Katso näihin liittyvistä asioista lisää esim. https://www.kpflaki.com/blog/järjestyksenvalvojan-oikeus-kuvata-töissä ).
Virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistö voi täyttyä, jos järjestyksenvalvoja tai vartija rikkoo lakiin perustuvaa velvollisuuttaan ja pyrkii sillä hankkimaan itselleen tai toiselle hyötyä tai aiheuttamaan toiselle haittaa tai vahinkoa. Käytännössä julkisen vallan käytön tilanteita, johon tämä soveltuisi, on todella vähän. usein Järjestyksenvalvojan käyttäessä julkista valtaa hän puuttuu usein niin voimakkaasti perusoikeuksiin, että teko olisi rangaistava pahoinpitelynä tai vapaudenriistona. Jos oikein hakemalla haetaan, voin keksiä yhden tilanteen, mihin virka-aseman väärinkäyttäminen soveltuisi: järjestyksenvalvojalla on oikeus keskeyttää yleisötilaisuus.
Tässä puututaan siinä määrin vapausoikeuksiin ja omaisuudensuojaan, että siitä on säädettävä laissa. Kokoontumislain 21 § säätää järjestyksenvalvojan oikeudesta keskeyttää yleisötilaisuus. Jos tätä oikeutta käytettäisiin väärin aiheuttaakseen toiselle vahinkoa, voisi kyseinen teko tulla rangaistavaksi virka-aseman väärinkäyttämisenä. Järjestyksenvalvoja voi siis ainakin yhdessä tilanteessa syyllistyä virka-aseman väärinkäyttöön julkista valtaa käyttävänä henkilönä.
Virkavelvollisuuden rikkominen tai tuottamuksellinen tekomuoto samasta rikoksesta taas tulevat kyseeseen usein silloin, jos laista johtuvia julkisen vallan käyttöön liittyviä velvollisuuksia rikotaan ilman, että sillä pyritään aiheuttamaan vahinkoa toiselle tai hankkimaan itselle tai toiselle hyötyä. Tällainen tilanne voi tyypillisesti syntyä passiivisuudesta tai huolimattomuudesta.
Järjestyksenvalvojan tehtävänä on LYTP 25 § :n mukaan suorittaa järjestyksenvalvontatehtäviä. Saman lain 29 § säätää tarkemmin, että järjestyksenvalvojan on ylläpidettävä järjestystä ja turvallisuutta. Vielä saman lain 30 § säädetään lisää velvollisuuksista ilmoittaa poliisille jo tapahtuneista törkeistä rikoksista (kun muiden pitää ilmoittaa vain valmisteilla olevista rikoksista) sekä velvollisuudesta ilmoittaa turvallisuutta ilmeisesti vaarantavista seikoista alueen haltijalle tai poliisille. Näiden velvollisuuksien laiminlyönnistä voidaan rangaista virkavelvollisuuden rikkomisena. Jos velvollisuuksien laiminlyönti on vähäinen, rangaistaan teko järjestyksenvalvontarikkomuksena LYTP 103 §:n mukaan.
Summa summarum: järjestyksenvalvoja voi syyllistyä kaikkiin samoihin virkarikoksiin kuin virkamies, vaikkakin järjestyksenvalvojien velvollisuuksien rikkominen tai ylittäminen rangaistaan yleensä pahoinpitelynä tai vapaudenriistona.
Muita turva-alan kirjoituksiani:
Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:
Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta
Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä
Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta
Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit
Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä
Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö
Mitä ongelmia tippien jakamiseen liittyy: https://www.kpflaki.com/blog/tipit-oikeuden-näkökulmasta
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
