Kunnanjohtajaa ei saanut irtisanoa ilman painavaa syytä – KHO 2023:72
- Eelis Paukku
- 4 tuntia sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Kunnanjohtaja on viranhaltijana tietynlaisessa erityisasemassa. Hänen on nautittava kunnanvaltuuston luottamusta, jotta hän voi jatkaa tehtävässään. Hän on kuitenkin myös virkamies, johon sovelletaan useita virkamiesoikeudellisia säännöksiä. Tässä oikeustapauskommentissa käsittelen tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden tapausta, jossa arvioitiin kunnanjohtajan irtisanomista virkatehtävien hoitoon liittyvällä perusteella.
Kunnanjohtajasta
Kunnanjohtajan irtisanomisen osalta pääsääntö on kuntalain 43 §:ssä:
”Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.
Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai vähintään neljäsosan valtuutetuista tehtyä sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Päätös voidaan panna heti täytäntöön. Samalla kunnanjohtaja voidaan vapauttaa tehtäviensä hoidosta.”
Taustalla on kunnan itsehallinnon ja demokraattisen päätöksenteon perusperiaate, johtavassa asemassa olevat henkilöt vastaavat viime kädessä kuntalaisille. Tästä syystä valtuusto voi erottaa kunnanjohtajan vain sillä perusteella, että hän ei nauti enää valtuuston luottamusta. Luottamuksen menetyksen syytä ei tarvitse erikseen perustella.
Kunnanjohtaja on tämän lisäksi myös virkamies. Tästä syystä häneen sovelletaan kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettua lakia (viranhaltijalaki). Lain 35 § sisältää säännökset siitä, milloin viranhaltija voidaan irtisanoa henkilöön liittyvällä perusteella:
”Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä, ellei tämä syy ole asiallinen ja painava. Tällaisena syynä voidaan pitää virkasuhteesta, laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään tehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.”
Pykälä asettaa suhteellisen korkean kynnyksen viranhaltijan irtisanomiselle. Asiallista ja painavaa syytä on käsitelty runsaasti oikeuskäytännössä. Työnantajan on kyettävä luottamaan viranhaltijan kykyyn hoitaa virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviään sekä siihen, että hän käyttäytyy virassaan asiallisesti.
Tapauksen taustat
Tapauksessa käsiteltiin Kolarin kunnanjohtajan 30.9.2020 tehtyä irtisanomista. Kunnanvaltuustossa oli 6.4.2020 äänestetty kunnanjohtajan luottamuksesta, ja äänestys oli päättynyt siihen, että kunnanjohtaja nauttii valtuuston luottamusta. Kunnanhallitus päätti tämän jälkeen aloittaa viranhaltijalain 35 §:n mukaisen irtisanomismenettelyn, ja antoi 11.6.2020 kunnanjohtajalle kirjallisen varoituksen. Kunnanjohtaja irtisanottiin 30.9.2020. Syynä oli kunnan mukaan epäasiallinen käytös sivistysjohtajaa kohtaan 30.6.2020 sekä erillisen, hallintojohtajaa kritisoivan kirjelmän toimittaminen kunnanvaltuustolle. Kirjelmää ei pidetty asianmukaisena.
Entinen kunnanjohtaja valitti ratkaisusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa päätöksen 28.3.2022. Hallinto-oikeus järjesti asiassa myös suullisen käsittelyn. Hallinto-oikeus katsoi, että kunta pystyi todistamaan asiassa epäasiallisen käytöksen johtoryhmän jäseniä kohtaan, ja katsoi kirjallisen varoituksen perustelluksi. Hallinto-oikeus katsoi myös, että kunta oli pystynyt todistamaan, että entinen kunnanjohtaja oli käyttäytynyt epäasianmukaisesti sivistysjohtajaa ja hallintojohtajaa kohtaan.
Hallinto-oikeus katsoi edellä mainitut perusteet niin painaviksi, että kunnalla oli asianmukainen ja painava syy irtisanoa kunnanjohtaja. Hallinto-oikeus antoi ratkaisussaan painoarvoa sille, että teot oli tehty esimiesasemassa. Lisäksi painoarvoa annettiin sille, että epäasiallista käytöstä oli jatkettu heti varoituksen jälkeen.
Entinen kunnanjohtaja valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus tarkasteli asiassa sitä, oliko tapauksessa käsillä asiallinen ja painava syy. Tämän lisäksi korkein hallinto-oikeus arvioi sitä, vaikuttiko kuntalain erityissäännös siitä, että kunnanjohtajan on nautittava kunnanvaltuuston luottamusta, irtisanomissuojaan. Korkein hallinto-oikeus arvioi ensin oikeudellista kysymystä.
Korkein hallinto-oikeus tarkasteli viranhaltijalain ja kuntalain suhdetta siitä näkökulmasta, että kunnanjohtajan irtisanomissuoja on tarkoituksella heikompi kuin kunnan muiden viranhaltijoiden. Hallituksen esityksessä viitataan siihen, että kunnanhaltija voitaisiin tämän lisäksi irtisanoa myös viranhaltijalain mukaisilla perusteilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntalain säännös luottamuspulan mukaisesta irtisanomisesta ei ole ainoa sovellettava säännös, vaan myös viranhaltijalakia on sovellettava. Tämä tarkoittaa, että vaikka valtuuston kahden kolmasosan enemmistö ei ole menettänyt luottamustaan, kunnanhaltija voidaan silti irtisanoa henkilöön liittyvillä syillä.
Tämän jälkeen korkein hallinto-oikeus tarkasteli, oliko irtisanomiseen asialliset ja painavat syyt. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnanjohtaja oli käyttäytynyt siinä määrin epäasiallisesti muita kunnan virkamiehiä kohtaan, että asiassa tulivat jo sovellettavaksi työturvallisuuslain säännökset epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemisestä työpaikalla. Näistä syistä kunnalla oli peruste antaa kunnanjohtajalle kirjallinen varoitus.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kunta ei ole kyennyt näyttämään epäasiallista käyttäytymistä sivistysjohtajaa kohtaan, koska kyseinen keskustelu oli kahdenkeskinen ilman todistajia. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin kunnanjohtajan käyttäytyneen epäasiallisesti hallintojohtajaa kohtaan. Kunnanjohtaja oli lähettänyt sävyltään epäasianmukaisen kirjelmän kunnanhallitukselle 30.6.2020. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kirjelmä ei ollut sävyltään kunnanjohtajan asemaan ja tehtävään soveltuva.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että yllä mainitut perusteet eivät itsessään olisi riittäviä irtisanomisperusteeksi. Menettely oli kokonaisuutena suhteellisen vähäinen, eikä itsessään sellainen, että kunnanjohtaja voitaisiin sillä perusteella irtisanoa, vaikka häntä oli varoitettu aikaisemmin asiasta. Korkein hallinto-oikeus tuomitsi Kolarin kunnan maksamaan entisen kunnanjohtajan oikeudenkäyntikulut. Entinen kunnanjohtaja sai palata työhönsä ja kunnan oli maksettava hänelle takautuvasti palkkaa koko ajalta.
Johtopäätökset
Kunnanjohtaja voidaan irtisanoa luottamuspulan lisäksi myös henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella. Tältä osin hän on samanlaisessa asemassa kuin muut kunnan esimiesasemassa olevat virkamiehet. Tällä perusteella irtisanottaessa edellytetään kuitenkin asiallista ja painavaa syytä, jotka kunnan tulee pystyä todistamaan. Luottamuspulan osalta ei ole tarpeen erikseen todistaa mitään tiettyä seikkaa, mutta tällä perusteella irtisanottaessa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö kunnanvaltuustossa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Juristi, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
