Viikon blogikirjoituksessa kirjoitan vaihtelun vuoksi vähän kevyemmästä aiheesta, osallistumisestani Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposiumiin 2023. Tässä blogikirjoituksessa esittelen tapahtumaa ja omia kokemuksiani siitä. Tapahtuma oli luonteeltaan akateemista ja käytännön työn näkökulmia yhdistävä.
Tapahtumasta
Tapahtuma on Tampereen yliopiston vuosittain järjestämä tapahtuma. Tapahtuma ajoittui 17.-18.8.2023. Kaksipäiväinen tapahtuma sisälsi useita esityksiä sekä akateemisen taustan omaavilta henkilöiltä, että alan merkittävien toimijoiden, kuten Tilintarkastusvalvonnan, Suomen tilintarkastajien ja VTV:n edustajia. Puheenvuorot käsittelivät toimialan kannalta merkittäviä ajankohtaisia kysymyksiä, sekä jossain määrin myös akateemista tutkimusta.
Puheenvuoroista
Ensimmäinen puheenvuoro torstaina oli IFRS Foundation-säätiön Trustees valvontakomitean puheenjohtaja, Suomen Pankin entisen pääjohtaja Erkki Liikasen puheenvuoro, joka käsitteli IFRS Foundation Trusteen roolia globaaleissa kestävyysstandardeissa. Puheenvuorossa käytiin läpi vuonna 2019 alkanutta kehitystä, jolloin IFRS Foundationilta alettiin pyytämään globaalien kestävyysstandardien luomista. Vuoden 2020 globaalin kyselyn perusteella juuri IFRS Foundationia pidettiin luotettavana tahona luomaan tällainen.
Glasgowin vuoden 2021 ilmastokokouksessa tehtiin päätöksiä IFRS Foundationin alaisen ISSB:n eli International Sustainability Standards Boardin luomista. Vuonna 2023 julkaistiin ensimmäiset kestävyysstandardit: IFRS S1 ja IFRS S2. Näitä standardeja ollaan ottamassa globaalisti käyttöön rahoitusmarkkinoilla. Standardien on arvioitu olevan sopivia globaalien pääomamarkkinoiden käyttöön. Standardit käsittelevät kestävyysnäkökulmien raportointia, eli käytännössä pörssiyhtiöiden tekemää vastuu- ja kestävyysraportointia. Standardit eivät ole vielä käytössä missään sellaisenaan, mutta merkittävä osa maista selvittää niiden käyttöönottoa eri tavoin. Arvio on, että ensimmäiset yritykset tekevät standardien mukaisen raportin jo vuodelta 2024, vaikka se ei olisi vielä pakollista.
Seuraavan puheenvuoron pitäjä oli VTV:n eli Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Sami Yläoutinen. Puheenvuoro käsitteli valtiontalouden haasteita sekä viraston valvonta- ja tarkastustoimintaa. Valtiontalouden haasteita käsitellyt osa käsitteli valtionhallinnon alijäämää sekä sen kehityksen ennusteita. Puheenvuorossa korostettiin sitä, että viimeksi valtiontalouden tulot ovat olleet menoja suuremmat vuonna 2008, ja miten velkasuhteen osuus BKT:stä on kehittynyt pitkällä aikavälillä (1980-luvulta eteenpäin).
Puheenvuorossa korostettiin myös, että valtiontalous kohtaa säännöllisen epäsäännöllisesti kriisejä, ja niihin tulisi varautua normaaliaikoina valtiontaloutta sopeuttamalla. Toinen pääkohta oli, että velan suhde BKT:hen kasvaa nykyhetkestä tulevaisuuteen, jos asialle ei tehdä mitään. Puheenvuorossa korostettiin, että velkasuhde ei ole itseisarvo, mutta vakaa julkinen talous mahdollistaa julkisten palveluiden parantamisen.
Kolmas puheenvuoro oli Valtiovarainministeriön päällikön, finanssineuvos Pasi Leppäsen pitämä. Puheenvuoron aiheena oli hyvinvointialueiden ja kuntien talouden ohjausta sekä tarkastuksen kehittämissuuntia. Puheenvuoro alkoi hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituksen kuvaamisella: hyvinvointialueiden kohdalla valtion rahoituksen rooli on suurempi, koska niillä ei ole verotusoikeutta. Tästä syystä ministeriöt ohjaavat hyvinvointialueiden toimintaa huomattavasti enemmän.
Esimerkki tästä on, että ministeriöt hyväksyvät hyvinvointialueiden
investointisuunnitelmat. Vuonna 2024 vain Pohjois-Karjala saa ottaa uutta lainaa. Koska vuoden 2023 talousarvio oli hyvin heikko, kymmenen aluetta eli puolet on hakenut muutosta tähän päätökseen. Hyvinvointialueilla myös alijäämän kattamissäännöt ovat kuntia tiukempia: alijäämä on katettava kahdessa vuodessa ja talous tasapainotettava kolmessa vuodessa. Myös arviointimenettely, joka kuntien puolella tunnetaan kriisikuntamenettelynä, aloitetaan hyvinvointialueilla matalammin kriteerein. Nimeä tälle ei vielä ole vahvistunut, mutta puheenvuoron pitäjä spekuloi, että nimi saattaisi olla ”kriisialuemenettely”.
Puheenvuoron seuraava osa käsitteli kuntien valtionosuusuudistusta. Uudistuksessa muutetaan kuntien valtionosuusjärjestelmää vastaamaan tilannetta, jossa sote-tehtävät siirtyvät kunnilta pois, ja TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Samalla kuntien taloudenpitoa pakotetaan julkisemmaksi, muun muassa julkaisemaan kunnan ostolaskut. Myös kriisikuntamenettelyä uudistetaan. Hyvinvointialueiden rahoitusmalleihin tehdään myös muutoksia, joilla hillitään kustannuskehitystä.
Päivän neljäs puheenvuoro oli Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Pajamon. Hänen puheenvuoronsa käsitteli tilintarkastuksen roolia yhteiskunnassa ja Tilintarkastuslautakunnan tehtäviä. Puheenvuoron pitäjän näkemys on, että tilintarkastajan pääasiallinen raportointikohde on osakkeenomistajat. Myös osakemarkkinat, luotonantajat, valtio, kunta, henkilökunta, yritysjohto, asiakkaat ja tavarantoimittajat ovat sidosryhmiä, jotka käyttävät tilinpäätöstä.
Puheenvuoron jälkimmäinen osa käsitteli myös Tilintarkastuslautakunnan käytäntöjä tilintarkastajille annettavista sanktioista. Puheenvuorossa painotettiin kantavana periaatteena sitä, että tilintarkastuskertomuksen tulee olla oikein. Tämän lisäksi sanktioita tulee usein tilintarkastusdokumentaatiosta ja sen puuttumisesta.
Viides puheenvuoro oli Tampereen yliopiston yritysoikeuden professori Veikko Vahteran pitämä puheenvuoro kuntayhtiöistä. Puheenvuoron alkuosa käsitteli kuntien omistajaohjausta ja sitä, kuinka läheisesti kuntien tulisi ohjata kuntayhtiöitä.
Puheenvuoro käsitteli myös, mikä kuntien tarkastuslautakuntien rooli kuntayhtiöiden tarkastuksessa tulisi olla. Perushaaste tässä on, että osa kuntien toiminnoista on eriytetty kilpailullisille markkinoille yhtiöittämällä, mutta niiden tulisi yhä olla kunnan valvonnassa.
Puheenvuorossa todettiin, että kuntien tarkastuslautakuntien toimivalta ja velvollisuudet kuntakonsernien osalta eivät ole kovin selkeitä. Tarkastuslautakunta on myös alisteinen valtuustopäätöksille; valtuusto voi tehdä huonoja päätöksiä, mutta lautakunnan tulee valvoa, saavutetaanko näitä tavoitteita tarkoituksenmukaisesti. Ongelmana on myös, miten voitontuottamistarkoitusta tulisi tarkastella kunnissa. Tarkastuslautakunnalla ei myöskään ole oikeutta saada konserniyhtiöiltä asiakirjoja, toki yleensä omistajaohjaus johtaa siihen, että kuntayhtiöt toimittavat niille materiaaleja pyynnöstä.
Päivän viimeinen puheenvuoro oli Suomen Tilintarkastajat ry.:n tilintarkastusasiantuntija Riitta Laineen pitämä. Puheenvuoro käsitteli ISA for LCE -standardia eli tilintarkastusstandardien soveltamisesta pienyhteisöön annettua standardia. Puheenvuorossa korostettiin, että tilintarkastusalan ISA-standardit on laadittu suurien kansainvälisten konsernien tilintarkastukseen, ei pienten yhtiöiden tarkastukseen. Tämän vuoksi standardit ovat hyvin laajoja.
Tämän vuoksi on laadittu kansainväliset LCE-standardit yksinkertaisen yhtiön tarkastamiseen, joita voidaan käyttää pienyhtiöiden tarkastukseen. Standardit hyväksyttäneen ja julkaistaan vuoden 2023 joulukuuhun mennessä, ja niitä aletaan soveltaa tämän jälkeen, jos näitä halutaan käyttää. Standardien käyttö on vaihtoehtoista ISA-standardeille.
Lopuksi
Seminaari oli hyvä tilaisuus oppia uutta alan yleissivistävistä aiheista. Vaikka tällaisiin osallistuminen ei suoranaisesti hyödyttäisi käytännön työtä, on tilintarkastajan ja juristin hyödyllistä pysyä ajan tasalla. Puheenvuorojen pitävät olivat hyvin ammattimaisia ja kokeneita toimijoita, joiden puheenvuoroissa välittyi merkittävä määrä hiljaista tietoa. Myös muiden alan toimijoiden kanssa keskustelu siirtää huomattavasti hiljaista tietoa alalla.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
