top of page

Hiilitullit ja hiilivuoto  - CBAM

Kesällä 2023 EU:n parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen 2023/956, jolla perustettiin niin sanottu hiilidioksidipäästöjen säätömekanismi, joka tunnetaan myös nimellä EU:n hiilirajamekanismi. Mekanismi on voimassa  vuodesta 2023 vuoteen 2027 siten, että vuonna 2027 tiettyjä tuotteita EU:hun tuovien tulee maksaa näiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjen mukaisesti. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi mistä järjestelmässä on kyse, ja sen poliittisia taustoja sekä järjestelmän tulevia vaikutuksia EU:n päästökauppajärjestelmään.


Hiilivuoto ja hiilitulli


Poliittisesti hiilen hinnoittelussa yksi vaikeimpia kysymyksiä on kansainvälinen kilpailukyky. Merkittävä osa maailman maista ei ole ottanut käyttöön hinnoittelua hiilidioksidipäästöille, ja käytännössä missään hiilidioksidipäästöjen hinta ei ole niin korkea kuin EU-alueella. Tämä on herättänyt teollisuuden piirissä pelkoa siitä, että hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa toimintaa siirtyy pois EU:sta sellaisiin maihin, joissa hiilidioksidipäästöt eivät maksa. Tästä käytetään usein termiä ”hiilivuoto”.


Tästä syystä EU:n vuonna 2005 käyttöön otetussa päästökauppajärjestelmässä otettiin käyttöön tiettyjä helpotuksia sellaisille toimialoille, jotka katsottiin alttiiksi hiilivuodolle. Näitä toimialoja ovat esimerkiksi kivihiilen, raakaöljyn, maakaasuun ja rautamalmien tuotanto, kalanjalostus, paperinvalmistus, muovinvalmistus ja sementinvalmistus. Näille toimialoille on sallittua jakaa ilmaiseksi päästöoikeuksia, ja esimerkiksi suomessa näitä oikeuksia jaetaan eri yrityksille maksutta satojen miljoonien eurojen edestä.


Koko 2010-luvun hiilivuodon riskiä käytettiin perusteluna, jotta näiden toimialojen yrityksiä voitiin tukea. Tällöin myös katsottiin, että jos EU:ssa saataisiin käyttöön hiilitullit, voitaisiin tukitoimia leikata ja ne voitaisiin lopulta poistaa. Tällöin näiden toimialojen hiilidioksidipäästöjen hinta siirtyisi tuotteisiin siten, että vähähiilisempi toiminta olisi kannattavampaa. Hiilitulli tarkoittaa käytännössä sitä, että EU:n ulkopuolelta tuotavaan tuotteeseen lisätään EU:n tasoa vastaava hiilidioksidipäästön hinta. Jos tuotteen lähtömaassa hiilidioksidille on jo hinta, veron tai päästökaupan muodossa, lisätään ainoastaan tämän hinnan ja EU-tason hinnan erotus.


Hiilirajamekanismi


Hiilitullit etenivät viimein 2020-luvulla, ja vuonna 2023 annettiin asetus hiilidioksidipäästöjen säätörajamekanismin perustamisesta. Tästä käytetään yleisesti lyhennettä CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism). Mekanismilla luotiin uusi tavaratuontivelvoite CBAM-ilmoittajista. Asetuksen artiklan 4 mukaan: ”Unionin tullialueelle saa tuoda tavaroita ainoastaan valtuutettu CBAM-ilmoittaja”. Maahantuojan on erikseen haettava tätä CBAM-ilmoittajan statusta jäsenvaltion viranomaisilta.

Asetusta tosin sovelletaan vain CBAM-tavaroihin, ja vain näitä tavaroita maahantuovien on hakeuduttava CBAM-ilmoittajiksi. CBAM-tavaroita ja -tuotteita ovat seuraavat:


1) Sementti

2) Sähkö

3) Lannoitteet

4) Rauta ja teräs

5) Alumiini

6) Vety


CBAM-todistus


Vuodesta 2027 alkaen CBAM-ilmoittajien on ilmoitettava EU-alueelle tuomansa tavaroiden määrä ja niiden tuotesidonnaiset kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Lähtökohtaisesti näissä käytetään todistettuja päästöjä, mutta jos tästä ei saada luotettavaa tietoa, voidaan käyttää myös vertailuarvoja. Tästä vähennetään se hiilen hinta, mikä näihin tuotteisiin liittyen on jo maksettu toisessa maassa.


Asetuksen artiklan 22 mukaan jokaisen ilmoittajan on palautettava CABM-todistuksia sellainen määrä, joka vastaa hänen EU-alueelle tuomiensa CBAM-tuotteiden hiilidioksidiekvivalenttitonneja. Yksi todistus vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Todistuksia voi ostaa EU:n jäsenvaltioilta. Jäsenvaltioiden on asetuksen artiklan 20 mukaan myytävä CBAM-todistuksia ilmoittajille, jotka haluavat ostaa niitä. Todistuksen hinta vastaa EU:n päästöoikeuden hintaa siten, että todistuksen hinta on päästöoikeuksien huutokaupan edellisen viikon keskiarvo. Näiltä osin EU:n sisällä tuotetut ja ulkopuolella tuotetut hinnoitellaan samalla perusteella.


Jos maahantuoja laiminlyö velvoitteen, on sen maksettava niin sanottu liikapäästösakko. Liikapäästösakko on samansuuruinen kuin päästökaupassa. Päästökaupassa liikapäästösakko on tällä hetkellä sata euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Tämä tosin tulee nousemaan tulevaisuudessa, kun päästöoikeuden hinta nousee kohti sataa euroa.


Vaikutukset päästökauppaan


Toistaiseksi monet toimialat ovat olleet hiilen hinnoittelun ulkopuolella kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Hiilitullimekanismi poistaa tämän suojelun tarpeen, jolloin hiilen hinta siirretään tuotteiden hintoihin laskemalla päästöoikeuksien ilmaisjakoa nykyarviolla vuosina 2026-2034. Tämä tarkoittaa, että useissa tuoteryhmissä hiilen hinta siirtyy kuluttajille ja yrityksille myytäviin tuotteisiin tänä aikana. Koska ilmaisjaon piirissä olevat toimialat tuottavat merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, vaikuttaa tämä hintoihin merkittävästi, jos tekninen kehitys ei vähennä päästöjä merkittävästi.


Tämä tarkoittaa useiden kuluttajahintojen nousua, mutta myös suuria investointeja ja suuria taloudellisia voittoja niille toimijoille, jotka investoivat vähäpäästöiseen tekniikkaan. Monella toimialalla tarkastellaankin jo nyt investointeja pitkälle 2030-luvulle asti, jolloin vähähiilisyys on viimein kilpailuetu. Nämä investoinnit ovat vielä toistaiseksi riskialttiita, koska päästöoikeuden hintaa ja hiilitullimekanismin tehokkuutta on vaikea ennustaa pitkälle. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että vähähiilisyyteen tehtävät investoinnit tulevat maksamaan itseään tehokkaasti takaisin jo kilpailuetuna, joka johtuu hiilidioksidipäästöjen hinnoittelusta.


Yhteenveto


Hiilitullijärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa hyviä uutisia monille yrityksille. Vähähiilisyyteen investoineet yritykset tullaan palkitsemaan paremman kilpailukyvyn muodossa, ja uutta tekniikkaa kehittävät voivat saada merkittäviä tuottoja paremman kilpailukyvyn muodossa. Investointeja suunnittelevien onkin hyvä katsoa jo pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle ja laskea, millaisia hyötyjä vähähiilisyydestä tullaan saamaan.


Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:


OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)

KHT-tilintarkastaja

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF


044 9755 196



 

4 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page