Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tapausta, jossa arvioitiin, oliko asianajajan tarpeen käyttää hallintotuomion purkuhakemuksessa avustajaa. Yksi lakimiehistämme, Essi Puhakainen, on käsitellyt avustajantarvitsemiskysymystä aikaisemmassa oikeustapauskommentissa KHO 2021:119, jonka löydät tämän kirjoituksen alaosasta. Tässä kirjoituksessa käsittelen tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa kysymystä tarkasteltiin avustajan palkkion näkökulmasta. Käyn läpi tapauksen taustat ja aiheeseen liittyvän lainsäädännön.
Ylimääräinen muutoksenhaku
Käsittelemässäni tapauksessa kysymyksessä oli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 117 ja 118 §:n mukainen lainvoimaisen päätöksen purkaminen. Myös lainvoimaisen hallintopäätöksen purkaminen on mahdollista tietyissä tilanteissa. Tilanteet luetellaan 117 §:ssä:
“Korkein hallinto-oikeus voi purkaa lainvoimaisen hallintopäätöksen tai hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos:
1) asianosaiselle ei ole annettu oikeutta tulla kuulluksi tai asian käsittelyssä on tapahtunut muu menettelyvirhe;
2) päätös perustuu sellaiseen ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen;
3) asiaan on tullut uutta selvitystä, joka olisi voinut olennaisesti vaikuttaa asiaan, eikä johdu hakijasta, että selvitystä ei ole aikanaan esitetty;
4) päätös on niin epäselvä tai puutteellinen, ettei siitä käy ilmi, miten asia on ratkaistu.
Päätöksen saa purkaa vain, jos päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai jos yleinen etu vaatii päätöksen purkamista.”
Päätöksen purkaminen on hyvin poikkeuksellinen muutoksenhakukeino, ja sen käyttäminen on hyvin harvinaista. Purkuhakemuksia kuitenkin jätetään suhteellisen paljon, koska juttunsa hävinneet osapuolet voivat jatkaa muutoksenhakua loputtomiin. Tästä syystä purkuhakemuksen jättämistä on rajoitettu useilla tavoilla. Hakemuksesta on ensinnäkin maksettava oikeudenkäyntimaksu. Tämän lisäksi hakemuksen saa jättää lähtökohtaisesti vain kerran. Purkuhakemuksissa on myös niin sanottu asiamiespakko, jota koskeva säännös on 118 §:n viidennessä momentissa:
“Muun hakijan kuin viranomaisen ja hallintotuomioistuimen on päätöksen purkamista koskevassa asiassa käytettävä asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettua luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa.”
Asiamiespakon on tarkoitus ehkäistä turhia valituksia. Asiamiespakkoa on tulkittu hyvin tiukasti ja myös asianajajan on välttämätöntä käyttää avustajaa omassa asiassaan. Asiamiespakosta ei siis myönnetä lähes koskaan poikkeuksia.
Tapauksen KHO 2022:85 taustat ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus antoi asiassa ratkaisun 17.9.2020. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ulkomaalaisasiaa koskevan valituslupahakemuksen ja määräsi avustajalle maksettavan palkkiota oikeusapulain nojalla. Ratkaisussa korkein hallinto-oikeus ei maksanut avustajan palkkion arvonlisäveroa, koska alkuperäisen asian muutoksenhakijan kotimaa oli EU:n ulkopuolella. Maksamatta jääneen arvonlisäveron määrä oli yhteensä 48 euroa. Asianajaja A haki päätöksen purkamista, koska A:n päämiehen kotipaikka oli Kreikassa, jolloin A oli velvollinen maksamaan palkkiostaan arvonlisäveroa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska aiempi päätös oli saanut lainvoiman, voitiin ratkaisua muuttaa ainoastaan hakemalla aiemman palkkiopäätöksen purkamista. Purkuhakemus oli kuitenkin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 118 §:n mukaan mahdollinen vain, jos hakija käytti asiamiestä. Aiemmassa tapauksessa KHO 2021:119 myös asianajajaa oli velvoitettu käyttämään asiamiestä omassa asiassaan purkuhakemuksen tekemiseen. Myös toinen ylin tuomioistuin, korkein oikeus, oli velvoittanut asianajajan käyttämään asiamiestä omassa asiassaan tapauksessa KKO 2014:77.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että tässä tapauksessa purkuhakemus koski asianajajan päämiehen oikeusavun määrittämistä asianajajan taloudellisten etujen sijasta. Korkein hallinto-oikeus myös katsoi, että koska oikeusapupäätöksiä tehdään ylimmissäkin tuomioistuimissa satoja vuodessa, myös virheitä sattui todennäköisesti ainakin joskus. Tällaista päätöstä koskeva ainoa muutoksenhakukeino oli kuitenkin päätöksen purkamisen hakeminen.
Asia ratkesi lopulta teleologisen eli tarkoitushakuisen harkinnan avulla. Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeusapuasioissa oli tarpeen mahdollistaa muutoksenhaku päätösten virheiden korjaamiseksi, mutta asiamiespakkoa ei ollut syytä soveltaa näihin hakemuksiin, koska turhien hakemusten riski oli pieni. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus ratkaisi asian niin, että asianajajan ei tarvinnut käyttää asiamiestä tällaisessa asiassa. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi purkuhakemuksen ja maksoi avustajalle 48 euroa. Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos olisi kuitenkin edellyttänyt asiamiehen käyttämistä, koska lain sanamuodon tiukka tulkinta ei mahdollista muuta ratkaisua.
Yhteenveto
Ylimmät tuomioistuimet arvioivat usein ratkaisujensa seurauksia. Tässäkin tapauksessa lain sanamuodosta ei pidetty tiukasti kiinni, jotta lain tavoitteet saavutettaisiin. Asiamiespakon tarkoituksena on ehkäistä turhia valituksia. Asiamiespakon edellyttäminen silloin, kun purkuhakemus koskee ilmeistä virhettä oikeusapupalkkiossa, ei ole kenenkään osapuolen etu. Ennakkopäätöksellä KHO 2022:85 korkein hallinto-oikeus vältti tällaisen tarpeettoman työlään tilanteen syntymistä.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
HT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
