Asiamiehen oikeus oikeusturvavakuutuksesta maksettavaan korvaukseen asiakkaan ajautuessa konkurssiin – KKO 2025:23
- Roope Heinonen
- 3.10.
- 3 min käytetty lukemiseen
Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat lakimiesavun käyttämisestä. Etenkin pienten yritysten toiminnan kannalta on keskeistä, että vakuutus kattaa ainakin osan ajoittain hyvin kalliiden oikeudenkäyntien lakimieskuluista. Liiketoiminnan ennustettavuus on investointien ytimessä ja sitä heikentää vaikeasti ennakoitava riski resursseja sitoville riitaprosesseille. Oikeusturvavakuutus on myös usein hyvin keskeisessä osassa asiamiehen harjoittamaa liiketoimintaa.
Tässä oikeustapauskommentissa käsittelen tapausta, jossa vakuutuksenottajana ja vakuutettuna ollut yritys asetettiin konkurssiin ennen kuin tämän asiamies ehti lähettää vakuutusyhtiölle laskua. Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen konkurssipesälle asiamiehen sijasta. Käsittelen tapauksen taustat, sovellettavat oikeuslähteet sekä korkeimman oikeuden ratkaisun.
Oikeusturvavakuutuksesta ja sovellettavista oikeuslähteistä
Myönteisen korvattavuuspäätöksen myötä vakuutetulle syntyy yleisesti käytettyjen vakuutusehtojen mukaan oikeus saada vakuutusyhtiöltä korvaus oikeusturvaedun piiriin kuuluvista asianajokuluista, kun vakuutettu maksaa asianajolaskun asiamiehelleen. Oikeus vakuutuskorvaukseen kuuluu siis ehtojen mukaan vakuutetulle, ei välittömästi asiamiehelle.
Oikeusturvavakuutuksissa noudatetaan kuitenkin yleisesti käytäntöä, jonka mukaan vakuutuksenottaja ilmoittaa vahinkoilmoituksella halukkuutensa käyttää oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö tekee tämän jälkeen korvattavuusratkaisun, jolla se ilmoittaa, myönnetäänkö oikeusturvaetu eli kattaako se vakuutusmäärän mukaisen osuuden vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista. Kun vakuutuksenottaja hakee oikeusturvaetua ja ilmoittaa samalla vakuutusyhtiölle asiamiehensä, asiamies voi toimeksiannon suoritettuaan lähettää laskunsa suoraan vakuutusyhtiölle, joka maksaa vakuutuksesta korvattavan osan laskusta suoraan asiamiehelle.
Vakuutusyhtiöt sekä tietyt asiamiehet, ja ehkä myös tietyt vakuutuksenottajat käyttävät oikeusturvavakuutusta niin usein, että edellä kuvattu vakiintunut käytäntö sujuvoittaa prosessia kaikkien osapuolten kannalta.
Ennakkopäätöksessä KKO 2000:103 asianajotoimistolla katsottiin olleen oikeusturvaedun myöntämisestä lähtien oikeus saada korvaus jo sitä ennen suorittamistaan toimenpiteistä suoraan vakuutusyhtiöltä. Vakuutettu oli sittemmin hakenut yrityssaneerausta, ja vakuutusyhtiö oli tämän jälkeen suorittanut vakuutuskorvauksen vakuutetulle. Korkein oikeus katsoi, että vakuutettu oli yrityssaneerausmenettelystä riippumatta velvollinen suorittamaan korvauksen määrän asianajotoimistolle. Maksukyvyttömyysmenettelyllä ja sen johdosta annetuilla maksukielloilla ei siis ollut asiassa merkitystä, eikä asianajotoimiston saatavaa tullut ottaa huomioon yrityssaneerauksessa saneerausvelkana.
Saatavan siirrosta säädetään velkakirjalain 31 §:ssä:
” Tavallisen velkakirjan luovutus ei ole luovuttajan velkojia sitova, ellei luovuttaja tai luovutuksen saaja ole siitä ilmoittanut velalliselle; milloin luovutus oli lahja, on sitä koskevia säännöksiä noudatettava.
Jos tavallinen velkakirja luovutetaan useille, on aikaisemmalla luovutuksella etusija myöhemmän edellä; kuitenkin on myöhemmällä etusija, jos siitä edellä mainituin tavoin on aikaisemmin ilmoitettu velalliselle ja saaja tällöin oli vilpittömässä mielessä.
Jos luovutettaessa liikettä, jonka harjoittamiseen liittyy kirjanpitovelvollisuus, samalla luovutetaan liikkeen saamiset, ei 1 momentin säännöksiä ole sovellettava.”
Säännöksen 1 momentti siis käytännössä suojaa vilpittömässä mielessä olevaa luovutuksensaajaa, mutta samalla varmistaa, että velallinen tietää kenelle hän velkansa maksaa.
Tapauksen taustat
Asianajotoimisto teki asiakkaansa A Oy:n puolesta vakuutusyhtiölle oikeusturvavahinkoilmoituksen, jossa pyydettiin vahvistamaan, että kuuluuko tietyn riita-asian hoitaminen A Oy:n oikeusturvavakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiö lähetti 28.8.2020 sekä A Oy:lle että asianajotoimistolle myönteisen korvattavuuspäätöksen, jonka mukaan asianajolasku tulee osoittaa vakuutetulle ja siitä tulee lähettää kopio vakuutusyhtiölle.
A Oy asetettiin konkurssiin 3.8.2021, jonka jälkeen asianajotoimisto lähetti laskunsa vakuutusyhtiölle 17.8.2021 hoitamistaan toimenpiteistä riita-asiassa ajalla 24.8.2020-18.6.2021. Vakuutusyhtiö kuitenkin maksoi A Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan pyynnöstä ja korvauspäätöksensä mukaisesti korvauksen konkurssipesälle.
Onko asianajotoimisto oikeutettu asiakkaan oikeusturvavakuutukseen perustuvaan korvaukseen ja onko konkurssipesä velvollinen suorittamaan vakuutusyhtiöltä saamansa korvauksen asianajotoimistolle?
Satakunnan käräjäoikeus katsoi 19.1.2023, että velkakirjalain 31 §:n 1 momentin mukaista siirtoilmoitusta vakuutusyhtiölle ei ollut tapahtunut, jolloin vakuutusyhtiö ei myöskään tullut tietoiseksi saatavan siirrosta. Näin ollen vakuutuskorvaus kuului konkurssipesälle, eikä se ollut saanut perusteetonta etua.
Vaasan hovioikeus painotti tuomiossaan 17.10.2023 oikeusturvavakuutusasioiden vakiintunutta korvauskäytäntöä. Se siis katsoi vahinkoilmoituksen täyttäneen velkakirjalain 31 §:n 1 momentin mukaiset vaatimukset suhteessa saatavan siirtäneen A Oy:n muihin velkojiin. Täten konkurssipesä oli siis saanut asianajotoimiston kustannuksella hyödyn, ja oli velvollinen suorittamaan asianajotoimistolle perusteettoman edun palautuksena.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus katsoi, että vakuutusyhtiö on antanut asianajotoimistolle luvan laskuttaa suoraan vakuutusyhtiötä eli asianajotoimisto on saanut oikeuden saada korvaus oikeusturvaedun piiriin kuuluvista toimenpiteistä suoraan vakuutusyhtiöltä. Se päätyi tähän päätelmään sen myötä, että vahinkoilmoituksesta on käynyt ilmi, että riita-asia on annettu asianajotoimiston hoidettavaksi. Käsiteltävän tapauksen olosuhteet tai vakuutusyhtiön tekemän korvauspäätöksen sisältö eivät viittaa tarkoitukseen poiketa alalla vakiintuneesta käytännöstä. Tähän ei myöskään siis vaikuta se, että asianajotoimisto on lähettänyt laskun vakuutusyhtiölle vasta A Oy:n konkurssiin asettamisen jälkeen.
Täten asianajotoimistolla on ollut oikeus saada korvaus hoitamastaan toimeksiannosta suoraan vakuutusyhtiöltä, mutta vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen konkurssipesälle. Konkurssipesä on velvollinen suorittamaan korvauksen määrän asianajotoimistolle.
Yhteenveto
Oikeusturvavakuutus on useiden asiamiesten liiketoiminnan kannalta erittäin merkittävä osuus liikevaihdosta. Tällä ratkaisulla vahvistetaan asiamiesten asemaa tilanteissa, joissa asiakas ajautuu maksukyvyttömyysmenettelyyn. Painoarvoa tämän ennakkopäätöksen myötä saa myös oikeusturvavakuutusasioissa vakiintunut käytäntö.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Roope Heinonen
KtK, oikeustieteen ylioppilas
Trainee
Lakitoimisto KPF
050 533 8431
