Koeaikaan liittyy mielenkiintoisia tilanteita erityisesti työntekijän näkökulmasta. Tässä kirjoituksessa käsittelen kahta tilannetta:
1) Voiko työntekijä purkaa työsuhteen koeaikana, jos hänelle tarjotaan parempaa työtä muualta?
2) Jos työntekijä purkaa työsuhteen ja jää työttömäksi, millä perusteilla hän joutuu karenssiin?
Koeajasta säädetään työsopimuslaissa. Koeajan tarkoituksena on selvittää, onko työntekijä soveltuva työhön ja sopiiko työ työntekijälle. Koeajan aikana molemmat osapuolet voivat päättää työsuhteen helpommin eli työstä tai tekijästä pääsee eroon käytännössä heti, jos työ ei sovellu tekijälle tai toisinpäin. Koeajan pituus saa olla enintään 6kk, mutta määräaikaisissa sopimuksissa se ei saa ylittää puolta työsuhteen kestosta. Koeajan aikana työsopimus voidaan purkaa, mikä eroaa irtisanomisesta siten, että purkamisessa molempien osapuolten velvoitteet päättyvät välittömästi. Tällöin työntekijän ei tarvitse tulla töihin, ja työnantajan ei tarvitse enää maksaa palkkaa.
Koeaikapurkuun ei vaadita mitään erityistä perustelua, mikä yleensä vaaditaan irtisanomiseen tai purkamiseen. Ainoa vaatimus työnantajan suorittamalle koeaikapurulle on, että se on syrjimätön ja se tapahtuu asiallisin perustein. Syrjinnän näyttökynnys on korkea, ja syrjinnän tulee liittyä nimenomaisesti syntyperään, uskontoon, ikään, poliittiseen vakaumukseen tai muuhun näihin verrattavaan seikkaan. Työntekijä on myös velvollinen näyttämään, että syrjintää on tapahtunut, mikä voi olla hyvin haastavaa. Asiallinen purkuperuste on mikä tahansa työhön liittyvä peruste, tyypillisesti se, että työn suorittaminen ei ole vastannut työnantajan odotuksia. Asiallisen perusteen olemassaoloa on hyvin vaikea kiistää, jos työnantajan peruste vain jollain tapaa liittyy työhön.
Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, että myös työntekijän purkaessa työsuhteen koeajan perusteella, siihen on oltava asiallinen syy. Oikeuskäytännössä ainoita tapauksia, joissa työntekijän syy on katsottu työhön liittymättömäksi eli asiattomaksi, on tilanne, jossa työntekijä purkaa työsuhteen, koska saa parempaa palkkaa muualta. Ratkaisussa KKO 1993:42, joka on ennakkopäätös tällaisesta tilanteesta, tämä syy katsottiin asiattomaksi ja työntekijä joutui korvaamaan purkamisesta työnantajalle aiheutuneet vahingot. Työntekijän perusteeksi riittävät esimerkiksi toteamukset ”en viihdy työssä” tai ”työ ei sovi minulle”, mutta muualta saatavaan parempaan palkkaan vetoaminen johtaa ongelmiin.
Koeaikapurku ja karenssi
Koeaikapurkua harkitessa kannattaa kuitenkin muistaa, että purun syy voi vaikuttaa työntekijän myös muutoin. Työttömyysturvalaki säätelee henkilön oikeudesta saada työttömyyskorvausta. Jos työntekijä on lain mukaan syyllistynyt työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, menettää hän oikeutensa työttömyysetuuteen määräajaksi tai toistaiseksi. Eli arkitermein henkilö joutuu karenssiin, eikä ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.
Yksi tällainen työvoimapoliittisesti moitittava menettely liittyy työstä eroamiseen. Eroaminen ilman pätevää syytä johtaa lähtökohtaisesti 90 päivän karenssiin. Pätevät syyt, eli työsuhteen purkuun oikeuttavat syyt, määritellään lain 2a:2 §:ssä. Pätevä syy edellyttää tilannetta, jossa työnantaja on rikkonut työnantajavelvollisuuksiaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida vaatia työn jatkamista. Perusteen tulee olla niin vakava, ettei työn jatkamista voida edellyttää edes irtisanomisajan verran. Tällaisia ovat oikeuskäytännön mukaan esimerkiksi palkan maksamatta jättäminen tai työntekijän uhkaaminen väkivallalla. Purkuperusteet eivät siis todellakaan ole lieviä. Muita työttömyysturvalain näkökulmasta päteviä syitä erota työstä eli purkaa työsuhde
koeajalla ovat:
- Työtä ei voida pitää työntekijän työkykyyn sopivana. Tämä edellyttää käytännössä sitä, että työ vaarantaa työntekijän terveyden.
- Nollasopimuksessa työtä on ollut 12 viikon aikana ollut alle 18 tuntia viikossa.
- Työstä maksetaan alle 1134 euroa kuukaudessa ja työaika on yli 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisesta työstä tai 80 % työaikalain mukaisesta viikkotyöstä eli 80 % 40 tunnista eli 32 tuntia.
- Puolison kokopäivätyön perässä muuttaminen, jos työmatka ylittäisi tämän jälkeen kokoaikatyössä 3h päivässä ja osa-aikatyössä 2h.
- Työntekopaikka muuttuu niin, että edellä mainitut työmatkarajat ylittyvät.
Koeajalla työntekijä voi erota ensimmäisen kolmen kuukauden aikana ilman karenssia, jos työmatka ylittää edellä mainitut rajat työssä. Tämän jälkeen tämä ei ole työvoimapoliittisesti pätevä syy erota työstä.
Koeaikana työsuhteen voi siis purkaa melko kevein perustein, kunhan syy on työhön liittyvä. Tästä voi kuitenkin olla työntekijälle työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia, joten koeaikapurkua harkitessa tulisi ottaa huomioon myös tämä puoli. Koeaikapurun käyttäminen työpaikan vaihtamiseen on harvoja syitä, joka ei ole asiallinen syy koeaikapurkuun. Tässä tapauksessa kannattaa joko irtisanoa työsuhde, tai purkaa työsuhde muulla perusteella, kuten sillä, että ei viihdy työssä.