Voiko asiakkaalta edellyttää huumetestin tekemistä?

Aina silloin tällöin minulta kysytään sitä, että saisiko asiakkaalle tehdä huumetestin hänen pyrkiessään sisään ravintolaan tai muuhun liikkeeseen. Olen usein joutunut vastaamaan kysymykseen melko epävarmasti, koska se on moniulotteinen ja siihen on mahdotonta vastata lyhyesti. Tässä blogikirjoituksessa pyrin avaamaan asiaan liittyviä seikkoja sillä tarkkuudella, että mahdollisia huumausainetestejä haluavat voivat tehdä päätöksiä.


Henkilöön kohdistuvien toimenpiteiden oikeutus


Ihmiseen kohdistuvien toimenpiteiden on aina perustuttava lakiin. Perustuslain 7 § takaa jokaiselle henkilökohtaisen koskemattomuuden:

”Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.


Yksi tällainen toimenpide, joka kajoaa henkilöön, on koe alkoholin tai muun huumausaineen testaamiseksi eli kansankielellä puhallutus ja pikahuumetesti. Tämän vuoksi mm. poliisilain 9:2 §:ssä todetaan, milloin tällaisen tutkimuksen saa tehdä. Testaamista ei kuitenkaan voida tehdä väkisin, vaan testauksesta kieltäytyessä joudutaan tekemään henkilökatsaus onko termi varma vai muistanko itse väärin, jossa selvitetään henkilön käyttämät päihteet. Henkilökatsauksen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen puhallutuksen tai huumausainetestin.


Järjestyksenvalvojille tai vartijoille ei ole annettu mitään samanlaista oikeutta. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 16 ja 46 § mahdollistavat turvallisuustarkastuksen järjestyksenvalvojille ja vartijoille. Tämä kattaa kuitenkin vain esineen tai aineen etsimisen. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ei kuitenkaan oikeuta tarkastamaan henkilön kehoa, mahdollista näytteen ottamista tai muitakaan henkilön kehoon kohdistuvia tutkimuksia. Tämän vuoksi järjestyksenvalvoja tai vartija ei voi vaatia ketään puhaltamaan tai tekemään huumausainetestiä.


Henkilöllä on itsellään oikeus luopua henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi jääkiekon pelaajaa saadaan taklata kaukalossa tai nyrkkeilijää lyödä kehässä, koska he ovat luopuneet joiltain osin henkilökohtaisesta koskemattomuudestaan. Samalla tavalla henkilö saa puhaltaa alkometriin halutessaan. Järjestyksenvalvoja, vartija tai muu yksityishenkilö voi siis tarjota henkilölle puhallusta tai huumetestiä ja katsoa sen tuloksen.


Sopimusperusteinen huumausainetesti


Huumausainetesti tai puhallutus voi periaatteessa olla sopimuksen ehtona. Asiakkaalta voidaan esimerkiksi edellyttää, että saapuakseen tapahtuma-alueelle hänen on puhallettava nollat tai huumetestin on oltava negatiivinen. Samaa voidaan edellyttää myös esimerkiksi ravintoloihin tai muihin liikkeisiin asiakkaaksi haluavilta. Sopimusehto on sinänsä pätevä, koska asiakasta ei pakoteta mihinkään, vaan hän suostuu itse puhallutukseen päästäkseen sopimusosapuoleksi.


Tätä ei kuitenkaan voida soveltaa joka tilanteessa. Jos asiakas on jo tehnyt sopimuksen esimerkiksi ostamalla pääsylipun, ei häneltä voida edellyttää sisäänpääsyn yhteydessä huumetestiä, jos hänelle ei ole tästä kerrottu lippua myytäessä. Sama koskee myös tiloissa jo olevaa maksanutta asiakasta: häneltä testiä ei saa ottaa, jos hän ei ole hyväksynyt sitä tullessaan palvelun asiakkaaksi. On myös kyseenalaista, voiko tällaiseen testiin aiemmin suostuneen henkilön poistaa tapahtumasta tai tilasta, jos hän ei suostu testiin uudestaan. Tästä voit lukea tarkemmin aiemmasta kirjoituksestani:


https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleis%C3%B6tapahtumasta


Sopimusperusteisessa testissä olennaista on, että asiakasta tai asiakkaaksi haluavaa ei voida pakottaa mihinkään. Hän voi kuitenkin tehdä testin, jos hän haluaa saada siitä vastikkeen, esimerkiksi oikeuden käyttää palvelua. Testin voi sinänsä suorittaa kuka tahansa henkilö, mutta tarvittaessa voimakeinoin tapahtuvan pääsyn estämisen mahdollistamiseksi henkilöllä kannattaisi olla tähän soveltuvat oikeudet, kuten järjestyksenvalvojan oikeudet.


Millä perusteella ihmisiltä voi edellyttää testiä


Testin edellyttämisessä on myös yksi haastava seikka: syrjinnän kielto. Syrjinnän kielto yhdenvertaisuuslaissa kuuluu seuraavasti:


Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.


Tämä muu henkilöön liittyvä syy voi tarkoittaa esimerkiksi niin sanottua pärstäkerrointa. Syrjintä taas määritellään yhdenvertaisuuslaissa seuraavasti:


Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.


Epäsuotuisampaa kohtelua on mm. se, että henkilöön kohdistetaan erilaisia ehtoja kuin muihin. Tällainen ehtojen erilainen soveltaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osalta asiakkaiksi haluavista edellytetään huumausainetestiä ja osalta ei. Myös sellainen ehto kuin ”asiakkaaksi pyrkivältä voidaan edellyttää huumausainetestiä” voi olla syrjivä, jos sitä sovelletaan asiakkaisiin jonkin kielletyn seikan perusteella.


Tällaista satunnaista ehtoa voidaan kuitenkin soveltaa yksittäisiin asiakkaisiin, jos siihen on hyväksyttävä syy. Tällainen hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi asiakkaaksi haluavan aikaisempi huumausaineiden käyttö tai asiakkaaksi haluavan sekavuus. Nämä seikat on kuitenkin tarpeen tunnistaa ja kyetä mahdollisesti selittämään jälkeenpäin riittävällä tarkkuudella.


Syrjinnästä rangaistaan rikoslain 11:11 §:n mukaan. Syrjintätuomion voi saada mm. jos ”ilman hyväksyttävää syytä ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla”, eli käytännössä jos joiltain tahoilta edellytetään testausta ja joiltain ei.

Syrjinnän kiellon soveltumisesta asiakkaaksi ottoon voit lukea lisää:

https://www.kpflaki.com/blog/mit%C3%A4-pit%C3%A4%C3%A4-muistaa-estett%C3%A4ess%C3%A4-hankalan-asiakkaan-sis%C3%A4%C3%A4np%C3%A4%C3%A4sy-syrjint%C3%A4-palveluammateissa-osa-iii

ja

https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-v%C3%A4%C3%A4rinymm%C3%A4rretyimpi%C3%A4-lauseita


Johtopäätökset

Asiakasta ei voida pakottaa huumausainetestiin yksityisessä toiminnassa. Ainoastaan poliisi voi tehdä huumausainetestin henkilölle vastoin tämän tahtoa. Muut tahot voivat sen sijaan asettaa huumausainetestin tekemisen sopimusehdoksi. Sopimus voi koskea esimerkiksi oikeutta käyttää tiettyä palvelua, jota liikkeessä tarjotaan. Asiakas voi hyväksyä sopimusehdon ja antaa huumausainetestin. Jos asiakas on kuitenkin aiemmin otettu asiakkaaksi, ei häneltä voida edellyttää huumausainetestiä ellei tästä ole kerrottu ennen asiakkaaksi tulemista.


Huumausainetestiä tehdessä on myös varottava syrjintään syyllistymistä. Koska käytännössä kaikilta asiakkailta ei testiä voida ottaa, on testaaminen keskitettävä lähinnä selkeästi sekaviin asiakkaisiin, joiden voidaan olettaa käyttäneen huumausaineita. Tämän lisäksi kaikille asiakkaille on annettava tiedoksi esimerkiksi kyltillä, että sisäänpääsyn yhteydessä voidaan tehdä huumausainetesti. Tieto on annettava ennen kuin asiakas maksaa sisäänpääsystä tai muutoin ryhtyy palvelun käyttäjäksi.



Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:

https://www.kpflaki.com/blog/categories/turva-ala



Eelis Paukku

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group Oy





0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram