Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden tuoretta ratkaisua, jossa Oulusta kotoisin olevan poliitikon todettiin syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ratkaisussa otettiin kantaa mahdollisiin tapoihin syyllistyä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, ja todettiin, että muiden puheista otettujen videoiden levittämisellä voi syyllistyä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Avaan tässä oikeustapauskommentissa tapauksen taustat sekä siihen sovelletun lainsäädännön.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikoslain 11 luvussa, sotarikoksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan. Rikoslain 11:10 §:n mukaan:
”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Olemme avanneet pykälän sisältöä laajemmin aiemmissa blogikirjoituksissamme, jotka löydät tämän kirjoituksen alaosasta. Pykälä on siitä jännitteinen, että se rajoittaa perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta. Tämän vuoksi sitä ei voida soveltaa kovin laajasti, eikä viestintää saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä muiden oikeuksien turvaamiseksi. Lainkohtaa ei myöskään saa tulkita niin, että se rajoittaisi yhteiskunnallisesti merkittävää keskustelua.
Tapauksen taustat
Tapauksessa henkilö A oli julkaissut YouTube-kanavallaan 6.8.-27.11.2016 välisenä aikana videoita Helsingissä 5.8.2016 pidetystä maahanmuuttoa vastustavasta mielenosoituksista ja siellä pidetystä englanninkielisestä puheesta. Puheessa kehotettiin heittämään islaminuskoiset ulos maasta ja heidän väitettiin olevan ”raakoja, ylimielisiä, typeriä, arvottomia ja sairaita”. Tämän lisäksi puhuja käytti seuraavia ilmaisuja:
”Ovatko muslimit typeriä vai mistä on kyse?”
”Te olette tappaneet tarpeeksi kristittyjä.”
”Te tuhositte kirkkoja.”
”Nyt me heitämme teidät ulos, halusitte sitä tai ette. Emme ole varautuneet käyttämään väkivaltaa. Mutta jos painostatte meitä. Jos todella vaaditte. Tavalla tai toisella. Menette takaisin sinne, mistä olette tulleet.”
”Teillä ei ole valinnanvaraa. Te lähdette täältä.”
A lisäsi videoihin tekstityksen englanniksi, ranskaksi, italiaksi, arabiaksi ja suomeksi. A jakoi videoita useissa eri kanavissa.
Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja nostettiin syyte. Oulun käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 5.2.2020 ja tuomitsi A:n rangaistukseen kahdesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan yhteensä 70 päiväsakkoon. Käräjäoikeus katsoi, että videoissa oli loukattu muslimien ihmisarvoa ja uskonnonvapautta sekä uhkailtu epäsuorasti muslimeita. Käräjäoikeus katsoi, että vaikka lausumien esittäjä kutsui itseään poliitikoksi, ei videoiden jakamiselle ollut journalistista tai muuta syytä, videot olivat vihapuhetta, joka ei kuulunut sananvapauden piiriin. Käräjäoikeuden mukaan A:n tarkoituksena ei ollut vilpitön tiedonlevittäminen vaan rasistisen materiaalin levittäminen.
A valitti hovioikeuteen ja vaati syyteen hylkäämistä. Rovaniemen hovioikeus antoi asiassa tuomion 30.12.2020. Hovioikeus katsoi, että videoista sai käsityksen, että puhuja kutsui kaikkia islaminuskoisia murhaajiksi ja terroristeiksi, sekä että islaminuskoiset olivat ihmisarvonsa vähäisempiä. Hovioikeus katsoi, että videoiden tarkoitus oli panetella ja solvata islaminuskoisia kansanryhmänä.
Hovioikeus ei antanut painoarvoa sille, että A kutsui itseään toimittajaksi ja katsoi, että hänen työtään oli jakaa videoita. Hovioikeus katsoi, että A:n tarkoitus oli levittää vihaa videoilla. Hovioikeus katsoi, että kyseessä ei ollut sanavapauden rajoissa tehty poliittinen kannanotto, vaan ainoastaan vähemmistön loukkaaminen. Näillä perustein hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
A haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja antoi asiassa tuomion 15.11.2022.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus katsoi, että videoilla esitettyjen ilmaisujen tarkoitus oli lietsoa vihaa kansanryhmää kohtaan. Videoilla näkyvät ilmaisut olivat panettelevia ja solvaavia. Videoilla näkyvät ilmaisut myös kannattavansa väkivaltaa islaminuskoisia kohtaan. Näillä perusteilla korkein oikeus totesi videoiden sisältävän vihapuhetta.
Korkein oikeus katsoi, että vaikka videot oli esitetty poliittisluonteisessa mielenosoituksessa, se ei poista ilmaisujen rangaistavuutta. Sananvapauden rajoitus oli hyväksyttävää ottaen huomioon ilmaisujen vakavuus niiden kohdistaminen tiettyä ihmisryhmää vastaan. Korkein oikeus ei myöskään hyväksynyt A:n väitettä journalistisesta toiminnasta. Koska A oli julkaissut videot sellaisenaan, pois lukien tekstittäminen, ilman journalistista kannanottoa tai muutosta videoihin, katsoi korkein oikeus, että videoiden julkaisu ei ollut journalistiseen toimintaan rinnastuva.
Korkein oikeus katsoi, että A on ymmärtänyt videoiden olevan panettelevia. Korkein oikeus myös katsoi, että A oli vastuussa yleisön saataville saattamistaan materiaalista. Näillä perusteilla korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota, vaan A:lle tuomittu rangaistus 70 päiväsakosta jäi voimaan.
Yhteenveto
Itse tuottamansa materiaalin jakamisen lisäksi myös muiden tuottaman materiaalin jakaminen voi johtaa tuomioon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä on kuitenkin rajattu kaikkein äärimmäisimpiin tapauksiin, joissa materiaaleja jaetaan runsaasti ja jakajan tarkoitus on nostattaa vihaa tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Käytännössä materiaaleja on myös jaettava julkisesti suurille ihmisryhmille. Muiden tuottaman materiaalin on myös sisällettävä suhteellisen selvää ja kovaa vihapuhetta jotain ihmisryhmää kohtaan, jotta henkilö voitaisiin tuomita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
HT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
