Viikon blogikirjoituksessa käsittelen sitä, milloin poliisin tekee julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen ja milloin ei. Kyseinen rajanveto on merkityksellinen sen kannalta, miten kohdehenkilön rikosvastuu määräytyy. Käsittelen tapausta tuoreen korkeimman oikeuden tapauksen KKO 2022:10 kautta.
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
Virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskeva sääntely on rikoslain 16 luvun 1 §:ssä. Olemme käsitelleet sitä aikaisemmin alta löytyvässä blogikirjoituksessa. Pykälän sisältö kuuluu kokonaisuudessaan:
”Joka
1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen,
2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai
3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen,
on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”
Pykälä kattaa sekä virkatoimen vastustamisen että virkatoimesta mahdollisesti seuraavan koston. Säännöksen tarkoituksena on suojata virkamiehiä heidän suorittaessaan virkatehtävää. Monet virkamiehet joutuvat virkansa vuoksi tehtäviin, joissa heihin voidaan kohdistaa uhkauksia tai väkivaltaa.
Keskeistä pykälässä on nimenomaan virkatoimen käsite. Virkatoimi on sellainen teko, joka kuuluu virkamiehen tehtäviin ja jolla puututaan toisen etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Tällainen voi olla viranomaisen tekemä päätös, tai niin sanottua tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, kuten poliisin voimakeinojen käyttö rikoksen keskeyttämiseksi tai epäillyn kiinniottamiseksi.
Poliisin osalta virkatoimen käsite on haastavampi kuin muilla virkamiehillä. Muut virkamiehet ovat lähtökohtaisesti virkatehtävissä vain työajan, useimmissa tapauksissa kello 8-16 välisen ajan. Poliisilain 15 c §:n mukaan poliisi on kuitenkin velvollinen puuttumaan vakaviin rikoksiin myös vapaa-aikanaan. Poliisilla on vapaa-aikanaan samat toimivaltuudet kuin virkatyössä ollessaan, jos hän puuttuu rikoksiin. Poliisi saa puuttua rikoksiin tämän pykälän nojalla poliisin toimivaltuuksin vapaa-ajallaan kuitenkin vain, jos se on välttämätöntä rikoksen estämiseksi.
Tapauksen KKO 2022:10 taustat
Tapauksessa poliisi B:n alakerran naapuri A oli riehunut asunnossaan, huutanut asunnostaan tappouhkauksia yläkerran naapureilleen ja tullut lopulta poliisi B:n oven taakse uhkailemaan B:tä. Nähtyään A:n oven takana B oli välittömästi kuljettanut hänet alakertaan hallintaotteella ja kutsunut paikalle virkatehtävässä olleen poliisipartion, jolle oli luovuttanut A:n. Tämän painin johdosta B sai mustelmia reiteensä.
Syyttäjä nosti syytteet laittomasta uhkauksesta, kotirauhan häirinnästä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi A:n vuonna 2019 rangaistukseen kaikista kolmesta teosta yhteensä yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistusta kovennettiin tekijän aiemman rikostaustan vuoksi.
Vaasan hovioikeus käsitteli A:n valituksen ja antoi tuomionsa 15.10.2020. Hovioikeuden näkemys oli, että kyseessä ei ollut virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, koska poliisi B ei suorittanut vapaa-ajalla ollessaan virkatointa. Hovioikeuden mukaan A oli B:n asunnon ulkopuolella lukitun oven takana ja B:llä ei siksi ollut laista johtuvaa velvoitetta puuttua rikokseen, jolloin häntä ei myöskään koskenut poliisin korotettu rikosoikeudellinen suoja. Voimakeinojen käyttö oli sinänsä asianmukaista. Hovioikeus ei muuttanut tuomioita kotirauhan häirinnästä ja laittomasta uhkauksesta. Poliisi B valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus totesi, että keskeistä tapauksessa on, käyttikö B julkista valtaa tilanteessa. Poliisin voimakeinot ovat julkisen vallan käyttöä, ja poliisilla on oikeus poistaa häiritsevä henkilö paikalta. Tapauksessa A oli myös tiennyt, että hänen naapurinsa B on ammatiltaan poliisi.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että tapauksessa ei ollut kyse virkatoimesta. Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan kyseessä ei ollut kiireellinen tai välttämätön toimi vakavan rikoksen estämiseksi. Vaikka A oli huudellut tappouhkauksia ja uhannut B:tä aiemmin hänen ammattinsa vuoksi, ei tilanne ollut välittömästi vaarallinen. B:n lukitun oven takana B:tä häiriköinyt ja uhkaillut A ei aiheuttanut välitöntä vaaraa, vaikka hänen toimintansa sinänsä olikin kotirauhan häirintää, mikä ei itsessään ollut vakava rikos. Koska kyseessä ei ollut vakava rikos tai vaara, ei B:llä ollut velvoitetta puuttua siihen. Tämän vuoksi A:n rimpuilu ei ollut virkamiehen väkivaltaista vastustamista.
Yhteenveto
Poliisin täytyy vapaa-ajallaan puuttua vakaviin ja välittömästi uhkaaviin rikoksiin. Jos poliisi toimii tämän velvoitteen nojalla, hänen vastustamisensa on virkamiehen väkivaltaista vastustamista. Tämä korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittaa, että poliisilla on korotettu rikosoikeudellinen suoja myös vapaa-aikanaan, jos hän joutuu puuttumaan rikokseen. Tämä velvoite koskee kuitenkin vain vakavia ja kiireellisiä rikoksia, joten suojaa ei ole muihin rikoksiin puututtaessa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments