top of page

Valituksen täydentämisen määräaika – KHO 2023:117

Miten valituksen määräaika lasketaan hallinto-oikeudelle toimitettavassa valituksessa? Voiko valitusta täydentää? Näitä kysymyksiä käsittelen tässä kirjoituksessa. Lisäksi avaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2023:117, jossa oli kyse valituksen myöhästymisestä.


Valituksen määräaika hallinto-oikeudessa


Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta 30 päivän määräaikaan. Jos päätös on saatu tiedoksi esimerkiksi 1.3., valitus tulee toimittaa hallinto-oikeuteen viimeistään 31.3.


Tämän lisäksi on huomioitava kellonaika, eli valitus tulee toimittaa virka-ajan puitteissa eli ennen kello 16:15. Tätä myöhemmin määräpäivänä toimitettu valitus on myöhästynyt. Kellonaikavaatimus aiheuttaa usein yllätyksiä eli myöhästymisiä muille kuin juristeille. Mikäli viivästymiselle ei ole ollut laillista estettä, valitus jätetään myöhästyneenä tutkimatta, eli seuraus on merkittävä.


Sellainen viranomaisen päätös, jonka vastaanottamisesta alkaa kulua muutoksenhakuaika, on toimitettava todisteellisesti vastaanottajalle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vastaanottotodistuksen liittämistä asiakirjaan. Vastaanottajan tulee lähettää kuitattu vastaanottotodistus takaisin viranomaiselle määräajassa.


Sähköisen viestin katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä (sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 mom., asiointilaki). Riittää, että viesti on saapunut viranomaisen sähköpostiin.


Valituksen täydentäminen hallinto-oikeudessa


Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaan, jos valitus tai muu hallintotuomioistuimelle toimitettu kirjelmä on puutteellinen, hallintotuomioistuimen on varattava kirjelmän laatijalle tilaisuus kohtuullisessa ajassa täydentää sitä, jollei täydentäminen ole käsittelyn kannalta tarpeetonta. Täydennyspyynnössä on samalla ilmoitettava, millä tavoin kirjelmä on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.


Viranomaisen tulee siten tiedustella dokumentin lähettäjältä puuttuvia tietoja. Täydennyspyyntö voi koskea esimerkiksi puuttuvia liitteitä. Lisäksi hallinto-oikeuteen saa määräajan kuluessa lähettää oma-aloitteisesti täydennyksiä, jos huomaa jotain asiaankuuluvaa jääneen lähettämättä.


Jos valittaja ei täydennyspyynnöstä huolimatta anna puuttuvia tietoja, valitus voidaan jättää tutkimatta. Tämä koskee tilanteita, joissa olennaisia tietoja puuttuu.


Tapaus KHO 2023:117


Valittaja oli toimittanut valituksen sähköpostilla hallinto-oikeuteen virka-ajan kuluessa 30.12.2022. Hallinto-oikeus ei ollut saanut sähköpostiviestissä ollutta linkkiä auki. Linkin takana oli muun muassa valituskirjelmä. Sähköpostista oli kuitenkin käynyt ilmi viestin lähettäjä ja mihin asiaan valituskirjelmä liittyi.


Valittaja toimitti uuden sähköpostin hallinto-oikeuteen 4.1.2023 sellaisessa muodossa, jonka hallinto-oikeus sai auki. Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta myöhässä tulleena, koska se katsoi, että valittaja oli toimittanut valituksen perille hallinto-oikeuteen vasta 4.1., jolloin se oli asiointilain 10 § 1 mom. mukaisesti käsiteltävissä.

Valittaja sai valitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Se vetosi valitusajan pidentämiseen valitusajalle osuneiden joulun pyhien ja valituksen toimittajan tekemän laskuvirheen vuoksi.


Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, mutta valittaja ei siitä hyötynyt. Korkein hallinto-oikeus nimittäin totesi, että valitus oli linkkien toimimisesta tai toimimatta jäämisestä huolimatta myöhästynyt, eikä asiointilailla ollut asiassa merkitystä. Valitusajan viimeinen päivä oli nimittäin ollut 29.12., ja valitus oli toimitettu hallinto-oikeuteen vasta seuraavana päivänä.


Sillä, saiko hallinto-oikeus sähköpostiin sisältyneitä linkkejä auki vai ei, oli merkitystä lähinnä sen osalta, miten myöhästynyt kirjelmä saatiin yksilöityä viranomaisen järjestelmässä. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja valitus jätettiin myöhästyneenä tutkimatta.


Yhteenveto


Valitukselle asetetut määräajat ovat tiukat. Myöhästynyt valitus jätetään tutkimatta. Hallinto-oikeuteen tehtävän valituksen määräaika on 30 päivää valituksenalaisen päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Valituksen tulee olla viranomaisen käsiteltävissä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen kello 16:15.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:


OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely)

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF


050 5338 295




35 katselukertaa0 kommenttia

Comentarios


bottom of page