Kirjoitan tämän viikon blogikirjoituksen vastauksena viime viikolla runsaasti keskustelua herättäneeseen aiheeseen, johon otin itsekin osaa. Vaasan hovioikeus linjasi, että rikottu pullo ei ole teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen esine. Tämä tuomioistuimen ratkaisu, joka uutisoitiin useissa medioissa, aiheutti joissain piireissä paljon keskustelua ja vahvoja näkemyksiä. Tässä kirjoituksessa avaan tarkemmin mitä tapauksessa oikeastaan tarkasteltiin ja miksi tuollaiseen ratkaisuun päädyttiin. Samalla selostan lain tulkintaa ja luokittelua vaarallisista ja hengenvaarallisista esineistä.
Miksi oikeus edes arvioi, onko rikottu pullo hengenvaarallinen esine?
Joissain rikoksissa tekijän varustautuminen vaikuttaa siihen, kuinka rangaistavaksi teko katsotaan. Tämän vuoksi useissa rikosmuodoissa törkeän tekomuodon tunnusmerkistönä on se, että rikoksen tekemisessä on käytetty ”ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa välinettä”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tällaisen esineen käyttäminen muun rikoksen yhteydessä muuttaa rikoksen tavallisesta törkeäksi, mikä koventaa rangaistusta huomattavasti. Tämä toki edellyttää yleisen edellytyksen ”ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä” täyttymistä. Tällaisia rikoksia ovat RL 20:2 § törkeä raiskaus, RL 21:6 § törkeä pahoinpitely ja RL 31:2 § törkeä ryöstö, sekä kahden jälkimmäisen valmistelu.
Näissä rikoksissa edellytetään tiettyjen tunnusmerkistöjen täyttymistä, että ne voidaan luokitella törkeäksi. Tunnusmerkistöjä on kolme: perusrikos, lisäedellytys ja ”kokonaisuutena arvostellen törkeä” Perusrikos tarkoittaa, että henkilö esimerkiksi ryöstää toisen eli ryöstön tunnusmerkistö täyttyy. Lisäedellytykset taas luetellaan tyhjentävästi rikoslaissa. Esimerkiksi ryöstön voi tehdä törkeäksi, jos ryöstössä:
1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai
4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa.
Viimeinen edellytys on, että teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tämä on käytännössä sen arviointia, että jos jokin edellisistä edellytyksistä täyttyy, mutta teko ei tosiasiassa ole kovin vakava, voidaan siitä tuomita ”tavallisena” ryöstönä. Vaikka teko olisi kokonaisuutena arvostellen törkeä, mutta mikään edellä mainituista edellytyksistä ei täyty, ei siitä voida tuomita rangaistusta törkeänä ryöstönä. Tämän vuoksi tuomioistuin voi joutua arvioimaan, mikä on ampuma- tai teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline.
Vaaralliset ja hengenvaaralliset välineet
Terä- ja ampuma-aseisiin rinnastettavissa esineissä keskustelua sotkee usein kaksi asiaa:
1. Kaikki välineet, joilla voi aiheuttaa hengenvaaran, rinnastetaan niihin
2. Muualla laissa määritellyt vaaralliset välineet rinnastetaan niihin
Järjestyslain 10 § määrittelee toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä, joiden hallussapito on rangaistavaa. Näitä ovat esimerkiksi ”teräaseet, rikotut lasiesineet ja muut näihin rinnastettavat viiltämiseen tai pistämiseen soveltuvat esineet, patukat, ketjut, jouset, vaijerit, kaapelit, pesäpallomailat ja muut näihin rinnastettavat lyömiseen soveltuvat esineet”.
Näiden hallussapidosta rangaistaan RL 41:6 §:n mukaisesti toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta, josta tuomitaan enintään 6kk vankeutta. Näitä esineitä on yleensä myös oikeuskäytännössä pidetty yksi yhteen eri rikostunnusmerkistöjen kuvaamina ”ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavina hengenvaarallisina välineinä”. Kuitenkin ratkaisussa KKO 1994:73 korkein oikeus totesi, että vaikka väline sinänsä kuuluisi ampuma- tai teräaseisiin järjestyslain tai ampuma-aselain mukaisesti, välineeltä edellytetään silti riittävää hengenvaarallisuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi kaasusumuttimen käyttö ei tee ryöstöstä automaattisesti törkeää, vaikka kyseessä on sinänsä ampuma-ase. Ratkaisussa KKO 1996:65 korkein oikeus taas totesi, että kumipamppu ei ole tällainen hengenvaarallinen esine, vaikka onkin ihmisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuva esine.
Tästä ratkaisusta päästiin nykyiseen käytäntöön, jossa toisen ihmisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuva esine ei välttämättä ole terä- tai ampuma-aseeseen rinnastuva hengenvaarallinen väline.
Mikä sitten on terä- tai ampuma-aseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline
Kuten useissa tapauksissa, joissa tekijä tuomitaan tavallisesta tekomuodosta törkeän sijaan, joku kommentoija huomauttaa, että kyllä kyseisessä tapauksessa käytetyllä välineellä voi tappaa toisen. Tämä väittämä pitää sinänsä paikkaansa, mutta lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut tehdä tällaisesta rangaistavampaa tekoa. Rikoslain perusteluissa todetaan, että
” mitä moninaisimmat välineet voivat olla hengenvaarallisia. Esimerkiksi kiviä, laudanpätkiä, laukkuja tai useita kodin esineitä voidaan käyttää hengenvaarallisella tavalla. Rajaamalla peruste terä- ja ampuma-aseisiin ja niihin rinnastettaviin hengenvaarallisiin välineisiin halutaan korostaa normia varsinaisten aseiden käytön suuremmasta tuomittavuudesta”.
Tällä tarkoitetaan sitä, että vaikka kyseinen esine sinällään voisi olla hengenvaarallinen, on sen oltava vaarallisuudeltaan riittävän lähellä terä- tai ampuma-asetta. Tämän vuoksi esimerkiksi kumipamppua ja kaasusumutinta ei ole pidetty hengenvaarallisina esineinä. Esineen käytön tuomittavuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka vaarallinen se on ja kuinka lähellä ”asetta” esine on. Mitä harvempia muita käyttötarkoituksia esineellä on, sitä todennäköisemmin se katsotaan aseeksi. Tämä pätee erityisesti useisiin sinällään teräviin tai muuten vaarallisiin kodin esineisiin.
Yhteenveto
Vaasan hovioikeus linjasi, että rikottu pullo ei ole terä- tai ampuma-aseeseen rinnastuva hengenvaarallinen väline. Hovioikeus ei ottanut kantaa siihen, voiko esineellä aiheuttaa hengenvaaran (voi). Hovioikeuden ratkaisussa eroja tulee erityisesti esineiden vaarallisuudesta. Rikottu pullo ei myöskään ole yhtä vaarallinen kuin terä- tai ampuma-ase. Toisaalta eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos osoitti, että rikotulle lasiesineelle ei ole muuta käyttöä kuin toisen vahingoittaminen tai uhkaaminen, minkä vuoksi se pitäisi katsoa aseeksi. Myös tämä näkemys on perusteltu, ja tapauksesta tulee uutta tulkintaa voimassa olevaan oikeutteen, päätyy se korkeimman oikeuden arvioitavaksi tai ei.
Lue lisää kamppailuun, väkivaltaan ja voimakeinoihin liittyviä kirjoituksiamme:
https://www.kpflaki.com/blog/categories/kamppailu-v%C3%A4kivalta-ja-voimakeinot
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
Muita turva-alan kirjoituksiani
Voimankäytöstä varoittaminen ja laiton uhkaus:
https://www.kpflaki.com/blog/voiko-voimakeinoilla-uhkaaminen-olla-laiton-uhkaus
Voimankäyttövälineiden tarpeeton kantaminen: https://www.kpflaki.com/blog/voimank%C3%A4ytt%C3%B6v%C3%A4lineiden-tarpeeton-kantaminen
Mitä ottaa huomioon asiakkaan avustaessa järjestyksenvalvojaa tai vartijaa: https://www.kpflaki.com/blog/osapuolten-oikeudet-ja-velvollisuudet-asiakkaan-auttaessa-järjestyksenvalvojaa-tai-vartijaa
Järjestyksenvalvojan oikeus kuvata töissä:
Työntekijän oikeus poistaa asiakas: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolan-tarjoilijan-oikeus-poistaa-asiakas-ravintolasta
Ravintolan oikeudesta valita asiakkaansa: https://www.kpflaki.com/blog/ravintolalla-on-oikeus-valita-asiakkaansa-yksi-väärinymmärretyimpiä-lauseita ja https://www.kpflaki.com/blog/miksi-asiakas-ei-voi-tulla-ravintolaan-likaisissa-vaatteissa-vaikka-tätä-ei-erikseen-kielletä
Mitä liputtomalle asiakkaalle oikeastaan saa tehdä: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-ilman-lippua-olevan-poistaa-yleisötapahtumasta
Hätävarjelu, voimankäyttö ja kamppailulajit: https://www.kpflaki.com/blog/hätävarjelu-voimankäyttö-ja-kamppailulajit
Järjestyksenvalvojan valtuuksien käyttö mahdollisena ongelmana työsuhteelle: https://www.kpflaki.com/blog/voiko-järjestyksenvalvoja-joutua-ongelmiin-valtuuksiensa-käytöstä
Käsitteiden väkivalta- ja voimakäyttö eroista: https://www.kpflaki.com/blog/väkivalta-voimakäyttö