Viikon blogikirjoituksessa tarkastelen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (LYTP) 26 ja 28 §:ssä mainittua välittömän läheisyyden käsitettä. Käsite on hyvin merkittävä järjestyksenvalvojan toimivaltuuksien kannalta ja käsitteen sisällöstä keskustellaan usein oikeussalissa. Tämä blogikirjoitus perustuu vastikään julkaistuun artikkeliini ”Mitä tarkoittaa "välitön läheisyys" – Tutkimus järjestyksenvalvojien toimialueesta”. Artikkeli on julkaistu Edilex-palvelussa numerolla 2020/43 ja on saatavilla:
Artikkeli on vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli eli toinen alallaan arvostettu oikeustieteilijä on todennut tekstin olevan tieteellisesti pätevä. Muuhun tieteelliseen tuotantooni voi tutustua seuraavan linkin takaa:
Tässä blogikirjoituksessa avaan, miten välittömän läheisyyden käsitettä tulisi arvioida tutkimustulosteni perusteella. Tutkimuksessa kävin läpi lainsäädäntöä, esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä perustuslaki- ja lakivaliokunnan lausuntoja. Artikkeli on oikeuskirjallisuutta eli sallittu oikeuslähde tuomioistuimissa silloin, kun tulkitaan lain sisältöä.
Toimialueen merkityksestä
Järjestyksenvalvoja voidaan LYTP 26 §:n mukaan asettaa:
”1) yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjä kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitettuun yleiseen kokoukseen tai yleisötilaisuuteen;
2) yksityistilaisuuden järjestäjä yksityistilaisuuteen;
3) leirintäalueen pitäjä ulkoilulaissa tarkoitetulle leirintäalueelle;
4) aluksen päällikkö merilain 15 luvussa tarkoitetulle matkustajien kuljettamista suorittavalle alukselle;
5) majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittaja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen; sekä
6) yliopisto ja ammattikorkeakoulu yliopistolaissa tarkoitetun yliopiston ja ammattikorkeakoululaissa tarkoitetun ammattikorkeakoulun toimipaikkaan.
Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa myös 1 momentissa tarkoitetun yleisötilaisuuden, leirintäalueen, aluksen ja majoitus- ja ravitsemisliikkeen välittömään läheisyyteen sekä yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämiseksi tarvittaville paikoitusalueille ja niille johtaville tiealueille sekä muille vastaaville tilaisuuden järjestämiseen liittyville alueille. Järjestyksenvalvojan toimialuetta ei tule kuitenkaan asettaa laajemmaksi kuin se järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä.”
Järjestyksenvalvoja voidaan asettaa siis tiettyjen alueiden välittömään läheisyyteen. Järjestyksenvalvojan tehtävä on sidottu hänen toimialueeseensa: LYTP 25 §:n mukaan järjestyksenvalvojan tehtävänä on suorittaa järjestyksenvalvontatehtävää toimialueellaan. LYTP 2 §:n mukaan järjestyksenvalvontatehtävällä tarkoitetaan ”järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä sekä rikosten ja onnettomuuksien estämistä järjestyksenvalvojan toimialueella”.
Vaikka tätä ei LYTP:ssa sanota yksiselitteisesti, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on vakiintunut kanta, jonka mukaan järjestyksenvalvojan toimivaltuudet ovat sidottuja hänen toimialueeseensa. Järjestyksenvalvojan keskeisimmät siviilihenkilöstä poikkeavat toimivaltuudet ovat oikeus henkilön poistamiseen toimialueelta ja pääsyn estäminen toimialueelle. Häiriöperusteinen kiinniotto-oikeus on osin sidottu poisto-oikeuteen, kun taas rikosperusteinen kiinniotto-oikeus vastaa siviilihenkilön kiinniotto-oikeutta.
Jopa järjestyksenvalvojalle sallitut voimakeinot ovat pitkälti samat kuin mitä siviilihenkilö voi käyttää joko itseapuna, hätävarjeluna tai rikosperusteisen kiinnioton toteuttamiseksi. Tämä on yksi syistä, miksi LYTP on ylipäätään voitu säätää tavallisen lain eikä perustuslain säätämisjärjestyksessä; yksityisen turva-alan toimijoille ei ole annettu voimakkaasti siviilihenkilöistä poikkeavia oikeuksia.
Tulkinnan lähtökohtana perustuslaki
Järjestyksenvalvojalla on oikeus puuttua ihmisten perusoikeuksiin toimialueellaan. Järjestyksenvalvojalla on oikeus rajoittaa henkilöiden liikkumisvapautta sekä joissain tapauksissa puuttua henkilöiden koskemattomuuteen. Perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen todennut, että järjestyksenvalvojan tehtävä on aina toissijainen poliisin suorittamaan yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon. Tästä syystä perustuslakivaliokunnan mukaan järjestyksenvalvoja toimialuetta on aina tulkittava suppeasti eikä sitä saa laajentaa tulkinnalla.
Aikaisemmin yksityisen turva-alan toimijoiden oli jopa rikostuomion uhalla kiellettyä huolehtia yleisen järjestyksen turvaamisesta. Yleisen järjestyksen käsite on epäselvä, mutta oikeuskirjallisuudessa sen on katsottu tarkoittavan eräänlaisen normaalitilan säilyttämistä yleisillä alueilla ja yksilöiden perusoikeuksien suojaamista ja kattavan esimerkiksi katurauhatyyppisen järjestyksen. Koska yksityinen turva-ala on nimensä mukaisesti yksityistä toimintaa, ei sille saa perustuslain 124 §:n mukaan luovuttaa merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, mihin yleisen järjestyksen pitämisen on katsottu kuuluvan.
Välittömän läheisyyden käsite
Välittömän läheisyyden käsitettä ei ole määritelty laissa mitenkään. Välittömän läheisyyden käsitettä ei ole määritelty myöskään LYTP:sta edeltävissä laeissa, kuten laissa majoitus- ja ravitsemustoiminnasta tai kokoontumislaissa. Järjestyksenvalvojien toimialuetta ei ylipäätään lakia säädettäessä haluttu laajentaa yhtään laajemmaksi, kuin mitä pystytään tarkasti määrittelemään.
Tämä ei kuitenkaan ollut käytännössä mahdollista johtuen tehokkuusperiaatteesta. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen toimialueella edellyttää useissa tapauksissa puuttumista toimialueen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Esimerkiksi yökerhon jonossa alkava tappelu vaikuttaa kiistatta sekä ravintolan omaisuuden että asiakkaiden turvallisuuteen. Samoin ikkunoihin ulkopuolelta kiviä heittelevä henkilö vaarantaa turvallisuutta toimialueella.
Välitön läheisyys on siis tilanteen mukaan elävä käsite riippuen siitä, mistä voidaan aiheuttaa vaaraa tai järjestyshäiriöitä toimialueelle. Välitön läheisyys ei kuitenkaan laajene ulospäin sen mukaan, miten toimialueelta voidaan aiheuttaa vaaraa tai häiriöitä ulkopuolelle: ravintolan edustalla alkava tappelu, joka ei vaikuta edes teoriassa toimialueeseen, ei kuulu välittömään läheisyyteen.
Välitön läheisyys laajentaa järjestyksenvalvojien oikeuksia puuttua ihmisten perusoikeuksiin. Tämän vuoksi myös toimivaltuuksia on tulkittava suppeasti, mikä tarkoittaa, että epäselvässä tilanteessa järjestyksenvalvojan ei katsota olleen toimialueellaan. Epäselvällä tarkoitetaan tilannetta, jossa asioista perillä oleva henkilö ei voi varmuudella sanoa, aiheutuuko alueelta vaaraa tai häiriötä toimialueelle. Oikeuskäytännössä onkin todettu, että välittömän läheisyyden käsitettä ei voida ikinä määrittää metrimääräisesti, vaan kyseessä on tapauskohtainen määre, jonka merkitystä arvioidaan viime kädessä tuomioistuimissa. Perustuslakivaliokunta on puhunut vain muutamasta metristä ravintoloiden yhteydessä, mutta on toisaalta hyväksynyt, että välitöntä läheisyyttä voidaan tulkita laajemmin, jos suojattava intressi on tärkeämpi. Tällaista pohdintaa käytiin esimerkiksi eduskunnan turvallisuustoimien rajaamisen kohdalla.
Johtopäätökset
Välitön läheisyys on olennainen käsite yksityisen turva-alan kannalta. Toisaalta käsitteellä ei ole juuri merkitystä. Aiheen merkitys johtuu järjestyksenvalvojien toimivaltuuksista poistaa henkilö toimialueelta tai estää hänen pääsynsä toimialueelle. Toisaalta aihe on samalla merkityksetön, koska järjestyksenvalvojan oikeus käyttää voimakeinoja esimerkiksi rikosperusteisen kiinnioton suorittamiseksi ei juuri eroa jokamiehenoikeuksista. Käsitteellä on kuitenkin merkitystä järjestyksenvalvojan oikeusturvan kannalta.
Valitettavasti käsitteelle ei ole voitu antaa selkeää määritelmää. Tämä johtuu lainsäätäjän tahdosta, jonka mukaan välittömän läheisyyden on oltava niin laaja, että järjestyksenvalvoja voi menestyksekkäästi turvata järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan. Perustuslaki kuitenkin asettaa rajoituksia sille, miten yksityisille tahoille voidaan antaa oikeuksia käyttää julkista valtaa. Järjestyksenvalvoja käyttää julkista valtaa puuttuessaan esimerkiksi liikkumisvapauteen tai henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta on edellyttänyt toimialueen tarkkaa rajaamista.
Kompromissi on johtanut nykyiseen käsitteeseen ”välitön läheisyys”. Käsite kattaa kaikki alueet, joilta milloinkin vaarannetaan tai voidaan vaarantaa toimialueen turvallisuutta ja järjestystä. Käsite kattaa normaalisti vain aivan muutamia metrejä toimialueen edustalla, mutta poikkeustapauksissa se voi laajentua moninkertaiseksi. Esimerkkeinä näistä poikkeustilanteista mainitaan pitkät jonot. Toimialue on kuitenkin hyvin suppea ihmisten poistuttua toimialueelta: jos henkilöt eivät ole tulossa toimialueelle, kattaa välitön läheisyys heidät vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi heidän uhatessaan toimialueelle saapuvien tai toimialueella olevien henkilöiden turvallisuutta. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että yökerhossa tai festarialueella toimialue on huomattavan laaja jonotusaikoina, mutta valomerkin jälkeen se kattaa enää muutamia metrejä varsinaisen alueen ulkopuolella.
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI(Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
