Varsinkin laajoissa kilpailutuksissa on kohonnut riski keskenään ristiriitaisille tarjouspyyntömateriaaleille ja näistä aiheutuville jälkiselvittelyille. Hankintayksikkö voi kysymys-vastaus-vaiheessa tarkentaa ja täsmentää tarjouspyyntömateriaaleja vain rajoitetusti. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua tai hankintamenettelyn avoimuutta.
Tässä kirjoituksessa käsittelen asiaa markkinaoikeuden ratkaisun MAO:418/2023 avulla. Tapauksessa tarjouspyyntö oli sisältänyt ristiriitaisia referenssejä koskevia vaatimuksia. Hankintayksikkö oli täsmentänyt tarjouspyyntöä, ja markkinaoikeuden ratkaistavana oli, oliko täsmennys lainmukainen, vai olisiko kilpailutus tullut keskeyttää ja käynnistää uudelleen.
Hankinta-asiakirjojen muuttaminen kesken hankintamenettelyn
Lähtökohtaisesti hankintayksikkö ei saa muuttaa hankinta-asiakirjoja, eli tarjouspyyntöä ja sen liitteitä, kesken hankintamenettelyn. Varsinkaan hankintaa koskevia olennaisia ehtoja ei saa muuttaa. Syynä tähän on se, että jos olennaisia ehtoja muutetaan tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen, muutos voi jäädä huomaamatta tarjoajalta, joka olisi voinut tehdä erilaisen tarjouksen uusilla ehdoilla. Tarjouspyynnön muuttamista koskevat rajoitukset suojaavat tarjoajia. Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä tarjouspyyntöä koskeviin muutoksiin on suhtauduttu entistä tiukemmin.
Hankintamenettelyltä edellytetään avoimuutta, syrjimättömyyttä ja tasapuolisuutta. Näiden toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarjoajat tietävät jo tarjousten laatimisvaiheessa, mitkä seikat vaikuttavat voittajan ratkeamiseen tarjouskilpailussa.
Tapauksen MAO:418/2023 tausta
Väylävirasto (hankintayksikkö) oli kilpailuttanut avoimella menettelyllä toteutettavan sähköratamuutosten rakennusurakan. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton hinta oli 2 000 000 euroa ja siihen sovellettiin erityisalojen hankintalakia.
Kilpailutuksen hävinnyt valittaja X Oy vaati markkinaoikeutta määräämään hankintayksikön maksamaan valittajalle yli 300 000 euron hyvitysmaksun sekä korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Vaatimukset perustuivat siihen, että hankintayksikkö oli asettanut tarjouspyynnössä ristiriitaisia referenssivaatimuksia, ja kysymys-vastaus-vaiheessa tarkentanut vaatimuksia tavalla, jolla hankintayksikkö valittajan mukaan pyrki välttämään tarvetta kilpailutuksen keskeyttämiselle ja uudelleen käynnistämiselle.
Valittajan mukaan virheettömässä menettelyssä voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, ja valittajan tarjous olisi voittanut. Hankintayksikkö vaati valituksen hylkäämistä ja totesi, että se ei ole tarkoittanut vaatia yritysreferenssivaatimuksena tarjouslomakkeessa virheellisesti esitettyä sisältöä. Hankintayksikkö vetosi myös siihen, että referenssivaatimukset eivät olleet muille tarjoajille epäselviä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä oli ristiriitaa tarjoajalta soveltuvuusvaatimuksena edellytetyistä referenssiurakoista. Olennaisia poikkeamia löytyi referenssiurakoiden lukumäärästä, urakoiden euromääräisistä arvoista ja niiden sisältämästä työstä sekä urakkasuoritusten ajankohdista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ollut ilmoitettu, missä etusijajärjestyksessä tarjouspalvelussa ja tarjouspyynnön liitteissä tarjoajalle asetettuja vaatimuksia tulee arvioida, mikäli vaatimusten sisältö poikkeaa toisistaan.
Edellä mainittujen syiden vuoksi potentiaalisille tarjoajille on voinut jäädä epäselväksi, millaisia yritysreferenssejä tarjoajilta on vaadittu, ja miten ristiriitaisia vaatimuksia on tulkittava suhteessa toisiinsa.
Näin ollen markkinaoikeus katsoi, että tarjoajalle asetetut soveltuvuusvaatimukset eivät olleet tarjouspyynnön ja sen liitteiden sisältämien poikkeamien vuoksi riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Poikkeamat estivät avoimuuden ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamisen hankintamenettelyssä. Kilpailutusmateriaalit eivät mahdollistaneet vertailukelpoisten tarjousten saamista.
Hankintayksikkö ei ollut ilmoittanut tekemästään muutoksesta uudella hankintailmoituksella HILMA-ilmoituskanavassa. Hankintayksikön olisi tullut keskeyttää hankintamenettely ja julkaista uusi hankintailmoitus ja tarjouspyyntö.
Seuraamuksia harkitessaan markkinaoikeus totesi, että hyvitysmaksun määräämiseen ei ollut edellytyksiä. Sen mukaan ei voitu jälkikäteen riittävän luotettavasti todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Markkinaoikeus velvoitti hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi katsomiltaan osin.
Lopuksi
Ratkaisu MAO:418/2023 korostaa selkeän tarjouspyynnön vaatimusta. Mitä monimutkaisempi kilpailutus, sitä enemmän liitteitä ja muuta materiaalia tarjouspyyntöön sisältyy. Tämä lisää ristiriitaisten tietojen antamisen riskiä. Tarjouspyynnön tulisi olla mahdollisimman yksiselitteinen. Yksi hyvä keino ristiriitaisten tietojen antamisen välttämiseen on se, että samoja asioita koskevia vaatimuksia annetaan mahdollisuuksien mukaan vain kerran sen sijaan, että esimerkiksi sopimuskauden pituutta koskevia ehtoja tai referenssejä koskevia vaatimuksia olisi lueteltu useassa eri kohdassa tarjouspyyntöasiakirjoja.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely)
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
Comments