Tehokas ilma-ase kuuluu ampuma-aselain soveltamisalaan, minkä vuoksi sen kuljettaminen ja siirtäminen on luvanvaraista. Viikon oikeustapauskommentissa avaan korkeimman oikeuden antaman ennakkoratkaisun KKO 2023:67, jossa arvioitavaksi tuli, oliko A:n ulkomailta tilaama ilma-ase ampuma-aselain tarkoittama tehokas ilma-ase ja voitiinko A:lle määrätä rangaistus ampuma-aserikoksesta tämän aseen tilaamisesta.
Laillisuusperiaate
Perustuslain 8 §:ssä on rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, jonka mukaan:
”Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.”
Laillisuusperiaatteesta on myös rikoslain 3 luvun 1 §:ssä. Sen mukaan:
”Rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen on perustuttava lakiin”
Rikoslain säännösten tulee olla riittävän selkeitä ja tarkkoja, jotta ei jää epäselväksi, onko jokin teko rangaistava vai ei. Rangaistusta ei saa tuomita sellaisesta teosta, jota ei ole selvästi määrätty rikoslaissa rangaistavaksi.
Ampuma-aselain soveltaminen ja rikoslain ampuma-aserikos
Ampuma-aselain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan ampuma-aseisiin, erityisen vaarallisiin ammuksiin sekä aseen osiin ja patruunoihin, lukuun ottamatta paukkupatruunoita. Lakia sovelletaan myös tehokkaisiin ilma-aseisiin ja joiltain osin ohjus- ja raketinheitinjärjestelmiin sekä kaasusumuttimiin.
Ampuma-aselain 2 a §:n mukaan tehokkaalla ilma-aseella tarkoitetaan vuonna 1950 tai sen jälkeen valmistettua, ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella toimivaa esinettä, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja.
Ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aseiden
siirto ja tuonti Suomeen,
siirto ja vienti Suomesta,
kauttakuljetus sekä välittäjänä toimiminen kaupallisessa tarkoituksessa,
kauppa,
kaupallinen säilyttäminen,
hankkiminen,
hallussapito,
vaihto,
vuokraus ja
valmistaminen on luvanvaraista, jollei ampuma-aselaissa muuta säädetä.
Rikoslain 41 luvun 1 §n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aserikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi se
”Joka ampuma-aselain vastaisesti siirtää tai tuo Suomeen, siirtää Suomesta, kaupallisessa tarkoituksessa vie, kauttakuljettaa tai valmistaa taikka pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita, erityisen vaarallisia ammuksia, ohjus- tai raketinheitinjärjestelmän, kaasusumuttimen taikka tehokkaan ilma-aseen”
Luvanvaraisen tehokkaan ilma-aseen tilaaminen ulkomailta Suomeen täyttää ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön.
Korkeimman oikeuden antama ennakkoratkaisu 2023:67
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus ja Vaasan hovioikeus katsoivat A:n syyllistyneen ampuma-aserikokseen ja tuomitsi A:lle sakkorangaistuksen. A:n katsottiin syyllistyneen ampuma-aserikokseen tilaamalla ulkomaalaisesta verkkokaupasta Umarex T4E HDR 50 -ilma-aseen. Postilähetys pysäytettiin tullissa. A valitti hovioikeuden tuomiosta korkeimpaan oikeuteen ja vaati, että syyte hylätään. Syyttäjä vaati, että A:n valitus hylätään. Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi tuli kysymys, oliko A:n tilaama ase luvanvarainen. Jos A:n tilaama ase ei ole luvanvarainen, ei ampuma-aselaki eikä siten myöskään rikoslain ampuma-aserikosta koskeva 41 luvun 1 § tule sovellettavaksi siihen.
Umarex T4E HDR 50 -ilma-ase on valmistettu vuoden 1950 jälkeen ja kirjainyhdistelmä HDR tulee sanoista ”Home Defence Revolver”. Lisäksi aseen merkissä on käytetty lyhennettä T4E, joka tulee sanoista ”Training for Engagement”. Asetta on aikaisemmin markkinoitu kodinturvakäyttöön. Pelkkä aseen nimi tai sen ilmoitettu käyttötarkoitus ei kuitenkaan yksinään osoita minkälaisia ammuksia sen kanssa tulisi käyttää. Valmistaja myy aseeseen muovista ja kumista valmistettuja kuulia. Valmistaja ei myy metallikuulia, eikä se ole myöskään tehnyt ampumakokeita metallikuulien kanssa. Aseeseen on kuitenkin saatavissa muilta valmistajilta sopivia metallikuulia ja metallikuulia, joiden päällä on muoviholkki.
Ase toimii kokoon puristetun hiilidioksidikaasun paineella ja aseen piipun halkaisija on hieman alle 13 mm, eli reilusti yli ampuma-aselain 2 a §:n säädetyn 6,35 mm rajan. Poliisihallitus on tehnyt HDR 50 aseella koeammuntoja, jossa aseella on ammuttu metallikuulia, joiden ympärillä on ollut muoviholkki. Muoviholkilla päällystettyjen metallikuulien ampuminen on siten ainakin teknisesti mahdollista. Aseessa on kuitenkin ollut alumiinista valmistettu piippu, jonka vuoksi ase ei soveltuisi ainakaan laajamittaisesti metallikuulien ampumiseen.
Poliisihallituksen koeammunnoissa käytettiin neljää erilaista kumi- ja metalliammusta. Niiden osumaenergia on ollut 12,46–18,65 joulea. Tavanomaisten ilmakiväärien, joiden hallussapito ei ole luvanvaraista, teho on 4,56–45,37 joulea ja pienimpien luvanvaraisten ilma-aseiden teho on noin 90–130 joulea. A:n tilaamalla ampuma-aseella tehdyissä koeammuinnoissa yksikään ammus ei läpäissyt luusimulanttia tai keinoihoa.
Korkein oikeus katsoi, ettei ilma-asetta ollut valmistettu ampumaan metalliluoteja, vaikka aseesta tehdyn selvityksen mukaan metalliluotien ampuminen voi ainakin kertaluontoisesti olla mahdollista. Aseen tehosta tehty selvitys osoittaa, että ase on heikompi kuin pienimmät markkinoilla olevat luvanvaraiset ilma-aseet. Laillisuusperiaatteen mukaan A:n tilaaman ilma-aseen tilaaminen ulkomailta Suomeen ei ollut rangaistava teko. Edellä esitetyn perusteella korkein oikeus katsoi, ettei A:n tilaama ilma-asetta ole pidettävä ampuma-aselain tarkoittamana tehokkaana ilma-aseena. Koska ampuma-aselaki ei tullut sovellettavaksi A:n ilma-aseeseen, tuli syyte ampuma-aserikoksesta hylätä. Laillisuusperiaatteen mukaan A:n tilaaman ilma-aseen tilaaminen ulkomailta Suomeen ei ollut rangaistava teko.
Yhteenveto
Ampuma-aselaki tulee sovellettavaksi sellaisiin ilma-aseisiin, jotka on valmistettu vuonna 1950 tai sen jälkeen, toimii ilman tai muun kokoon puristetun kaasun paineella, piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 millimetriä ja joka on suunniteltu ja tarkoitettu ampumaan metalliluoteja. Nyt kyseessä oleva A:n tilaama ase täytti edellä esitetyistä kaikki muut kohdat paitsi sen, ettei asetta ollut suunniteltu ampumaan metalliluoteja. Syyte ampuma-aserikoksesta tuli hylätä, koska laissa ei oltu säännelty rangaistavaksi nyt kyseessä olevan ilma-aseen tilaamista ulkomailta Suomeen.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Julia Sieppi
OTM (väitöskirjatutkija), luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, rikosoikeus
Lakitoimisto KPF
Comments