Näpistyksen ja varkauden välinen rajanveto on erityisen merkityksellinen teon tekijälle. Näpistyksestä rangaistukseksi voidaan määrätä enintään sakkoa, kun taas varkaudesta voidaan määrätä vankeusrangaistus. Tyypillinen näpistelijä on henkilö, jolla sakot jäävät maksamatta. Tämän vuoksi sakkotuomion suurin haittavaikutus näpistelijälle on se, että päiväsakkoja voidaan muuntaa vankeudeksi siten, että neljä päiväsakkoa voidaan muuntaa yhdeksi vankeuspäiväksi. Päiväsakkoja voidaan määrätä enintään 120, jolloin pääsääntöisesti vankeuspäiviä voidaan määrätä enintään 30. Varkaudesta sen sijaan voidaan tuomita enintään kuusi kuukautta vankeutta. Korkein oikeus linjasi tapauksessa KKO 2023:32, milloin toistuva näpistely voidaan katsoa varkaudeksi.
Varkaus ja näpistys
Varkauden määritelmä on rikoslain 28:1 §:ssä:
”Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.”
Näpistys taas on varkauden lievempi tekomuoto, jonka kriminalisointi on säädetty rikoslain 28:3 §:ssä:
”Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon.
Yritys on rangaistava.”
Mainittakoon selvyyden vuoksi, että jos tekoon liittyy väkivaltaa, tulee siitä rikoslain 31:1 §:n mukainen ryöstö, josta on tuomittava vähintään neljä kuukautta vankeutta.
Käytännössä rajanveto varkauden ja näpistyksen on tehty omaisuuden euromääräisen arvon avulla. Oikeuskäytännössä rajana on pidetty noin 500 euron arvoista omaisuutta. Korkein oikeus on myös katsonut aiemmin tapauksessa KKO 2011:66, että jos tekoon liittyy suunnitelmallisuutta, ei kyseessä voi lähes koskaan olla kokonaisuutena vähäinen teko eli näpistys. Samassa tapauksessa henkilö Y oli kolmen viikon aikana yhdeksällä eri kerralla anastanut useasta myymälästä kerrallaan 9,84–57,80 euron arvosta alkoholijuomia, elintarvikkeita ja vaatteita. Tuolloin korkein oikeus katsoi, että kyseessä oli useita näpistyksiä, koska tekoja ei voitu katsoa suunnitelmalliseksi.
Sen sijaan tapauksessa KKO 2002:33 varastettiin runsaasti vähäarvoista omaisuutta, mutta tämä teko tehtiin rikoskumppaneiden etukäteisen suunnitelman mukaan. Tätä ei korkeimman oikeuden mukaan voitu katsoa vähäiseksi. Kaikki teot katsottiin varkauksiksi näpistysten sijaan.
Näiden pykälien tarkemmasta sisällöstä katso aiempi blogikirjoituksemme.
Tapauksen taustat
Tapauksessa henkilö A haki usein niin sanotut ”juoksukaljat” saman asianomistajan myymälöistä. Tyypillinen tekotapa oli laittaa omaisuutta reppuun ja kävellä kassan ohi maksamatta. A toisti menettelyään 6.2–28.7.2020 yhteensä 40 kertaa, keskimäärin A siis jäi kiinni joka neljäs päivä. Parhaimmillaan A anasti olutta ja tupakkaa kolme kertaa päivässä. Yhdellä tekokerralla viedyn omaisuuden arvo vaihteli 10 ja 44 euron välillä. A:lla oli aikaisempaa rikostaustaa. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta 40 varkaudesta.
Kainuun käräjäoikeus katsoi 27.1.2022 antamallaan tuomiolla, että anastetun omaisuuden määrä jäi kaikissa teoissa vähäiseksi, tekotapa vastasi tavanomaista näpistysrikosta. Tekotapoihin ei myöskään yksittäisinä tekoina liittynyt mitään tavanomaista suurempaa paheksuttavuutta. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin teon suunnitelmallisuuden raskauttavaksi seikaksi, koska tekijä toisti tekoaan samanlaisena kaikissa teoissa, jolloin kyse ei ollut hetken mielijohteesta. Käräjäoikeus katsoi tämän vuoksi, että A:lla oli ollut vakaa rikoksentekopäätös, eikä tekoja voitu tämän vuoksi katsoa kokonaisuutena arvostellen vähäisiksi. Käräjäoikeus tuomitsi A:n kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A:n aikaisempaa rikoshistoriaa käytettiin rangaistuksen mittaamisessa koventamisperusteena.
A valitti asiasta Rovaniemen hovioikeuteen. Hovioikeus antoi asiassa tuomion 11.5.2022
ja katsoi, että kyseiset teot olivat näpistyksiä, eivätkä varkauksia. Hovioikeus kuitenkin antoi enemmän painoarvoa omaisuuden vähäiselle arvolle ja sille, että kyseessä oli nimenomaan alkoholi ja tupakka. Hovioikeuden näkemyksen mukaan tällaisten näpistämisessä on kyse yleensä enemmän satunnaisen tarpeen synnyttämästä rikosajatuksesta, kuin vakaasti harkiten tehdystä teosta. Näillä perusteilla hovioikeus tuomitsi A:n 200 päiväsakon rangaistukseen. Vankeudeksi muunnettuna tämä olisi tarkoittanut 50 päivää vankeutta.
Syyttäjä valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja antoi asiassa ratkaisun 16.5.2023.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkein oikeus katsoi hovioikeuden tavoin, että omaisuuden arvo oli vähäistä. Korkein oikeus kuitenkin painotti sitä, että jos tekoihin liittyy paheksuttavia lisäävinä pidettyjä piirteitä, ei tekoja voida pitää vähäisinä. Rikoksen toistaminen ei ole tällainen seikka, mutta siitä voi ilmetä suunnitelmallisuutta, joka taas ilmentää paheksuttavia.
Korkein oikeus katsoi, että teot osoittivat suunnitelmallisuutta. Korkein oikeus perusteli asiaa sillä, että koska teot kohdistuivat samoihin myymälöihin samanlaisina tekoina ja hyvin lyhyin väliajoin, ne ilmensivät toimivaksi tiedetyn tekotavan pitkäjänteistä hyödyntämistä. Korkein oikeus myös katsoi, että tekijän teko ilmensi harkittua piittaamattomuutta toisen omaisuuden suojasta. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että kyseiset teot olivat varkauksia, eivätkä näpistyksiä.
Korkein oikeus katsoi, että koska A oli tuomittu useista samanlaisista rikossarjoista aiemmin, tämä ilmensi sellaista piittaamattomuutta, että teosta on tuomittava vankeutta. Teot katsottiin yhdeksi jatkumoksi. Tekojen määrä oli niin suuri, että niistä oli korkeimman oikeuden mukaan tuomittava neljä kuukautta ehdotonta vankeutta.
Päätös oli 3–2 äänestysratkaisu.
Yhteenveto
Näpistyksen ja varkauden välisellä rajanvedolla on huomattavaa merkitystä sekä tekijöille että uhreille. Tekijän näkökulmasta teon toistaminen lisää riskiä vankeusrangaistukselle. Uhrin näkökulmasta kovemmat tuomiot taas vähentävät rikollisuutta ainakin siten, että sarjanäpistelijät saavat vankeusrangaistuksia ja ovat ainakin sen aikaa pois näpistelemästä. Viranomaispuolella taas varkaudeksi katsominen ja siitä annettavat vankeusrangaistukset mahdollistavat laajemmin erilaisia pakkokeinoja, erityisesti epäillyn vapauteen kohdistuvia sellaisia. Jatkossa silloin, kun samanlaisten näpistysten määrä aletaan laskea kymmenissä, voidaan teot katsoa varkauksiksi, vaikka omaisuuden arvo olisi hyvin vähäistä. Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
