Tämä on ensimmäinen osa hieman kieli poskella tehdyistä joulupostauksista, jotka käsittelevät oikeita ongelmia, mutta hieman humoristisesta näkökulmasta. Usein kuulee firman johdon vähintään puolileikillään harkitsevan stripparin tilaamista pikkujouluihin – tämä tosin toteutuu ilmeisen harvoin nykyään, tai ainakin tällaista todistamassa olleet henkilöt ovat harvassa. Jos firma kuitenkin tilaisi stripparin pikkujouluihin, miten tämän laskua kohdeltaisiin verotuksessa? Käsittelen kysymystä sekä elinkeinoverotuksen että arvonlisäverotuksen näkökulmasta.
Elinkeinoverotus
Elinkeinotulon verotuksesta annetun lain (jatkossa elinkeinoverolaki) 7 §:ssä säännellään että elinkeinonharjoittaja voi vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tämä ei varsinaisesti kuulosta siltä, että pikkujouluihin tilattu strippari voisi lukeutua säännöksen piiriin. 8 §:ssä luetellaan useita tilanteita, joissa menon saa vähentää. Tämäkään luettelo ei sisällä stripparin tilaamista firman bileisiin tai mitään siihen viittaavaakaan. Luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä eli se on lähinnä esimerkinomainen, joten mikä tahansa listan ulkopuolinen tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtunut meno on vähennyskelpoinen.
Käytännössä 7 §:ää tulkitsee viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Korkein hallinto-oikeus on usein ratkaisuissaan katsonut, että henkilökunnan virkistystilaisuuksilla, kuten kesäjuhlilla tai pikkujouluilla, pyritään tuomaan työntekijät yhteen niin, että yritys järjestää tilaisuuden ja tämän vuoksi ne järjestetään työnantajan liiketoiminnan intressissä. Tämä tarkoittaa, että virkistystilaisuuksien kulut ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia. (Ks. tarkemmin esim. arvonlisäverotusta koskenut ratkaisu KHO 2015:98)
Jos pikkujoulukustannukset ovat merkittävän suuret osallistujamäärään nähden, saattaa käydä niin, että ne tulkitaan henkilökunnalle annetuiksi lahjoiksi. Työnantaja saa oikeuskäytännön mukaan vähentää verotuksessaan työntekijöille annetut tavanomaiset merkkipäivälahjat, kuten syntymäpäivä- tai joululahjat. Syntymäpäivälahjojen vähennyskelpoisena määränä on pidetty noin 1-2vk palkkaa, joulu- tai muina lahjoina taas alle 100e lahjoja. Näiden ylittyessä katsotaan, että kyseessä on työntekijän työstään saama korvaus eli työntekijä voisi joutua maksamaan lahjasta tuloveroa, ja työnantaja pidättämään ennakonpidätyksen. Jos siis stripparin esityksen arvo yhdistettynä pikkujoulujen tarjoiluihin on alle 100e osanottajaa kohden, voisi esityksen vähentää elinkeinoverotuksessa ilman kenellekään koituvia veroseuraamuksia.
Toki tämä 100e raja ei ole sitova vaan tilannekohtainen, mutta rajan huomattava ylitys voisi johtaa siihen, että tavanomaisuuden katsottaisiin ylittyvän.
Toki joku voisi väittää, että strippari ei ole sellainen esiintyjä, joka edistäisi työntekijöiden yhteenkuuluvuutta ja olisi täten yrityksen eduksi. Tällaisiin vastaväitteisiin voisi todeta esimerkiksi, että huono stand-up -koomikko aiheuttaa todennäköisesti vahinkoa työntekijöiden yhteenkuuluvuudelle lähestulkoon pilaamalla tilaisuuden, mutta tämän saa silti vähentää verotuksessa. Strippari siis voisi saavuttaa tavoitteen henkilökunnan yhteenkuuluvuuden lisäämisestä paremmin kuin jokin muu verovähennyskelpoinen edustaja.
Tiivistettynä: stripparin palkkio pitäisi saada vähentää verotuksessa, mutta on hyvä huomioida, ettei palkkio yhdistettynä muihin tarjoiluihin nousisi kovin suureksi henkilöä kohden, ettei henkilökunnan saaman esityksen arvoa pitäisi ilmoittaa palkkana.
Strippari arvonlisäverotuksessa
Arvonlisäverotuksessa voitaisiin joutua kahdenlaisten kysymysten eteen: tulisiko stripparin periä palkkionsa mukana arvonlisäveroa ja voisiko tämän arvonlisäveron vähentää verotuksessa?
Arvonlisäverolain 102 § säätelee palveluhankintojen vähennyskelpoisuutta. Lähtökohtaisesti verovelvollinen saa vähentää toiselta verovelvolliselta arvonlisäverollisena ostamaansa palveluun sisältyvän arvonlisäveron. Edellytyksenä olisi siis, että strippari olisi rekisteröitynyt arvonlisäverolliseksi, ja hän antaisi toiminnasta kuitin. Vähennysoikeuden osalta vastikään on annettu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu henkilökunnan virkistäytymisen verovähennyskelpoisuudesta. Ratkaisussa KHO 2015:98 korkein hallinto-oikeus on tulkinnut verovähennysoikeutta siten, että virkistäytymistilaisuuksien kuluihin sisältyvä arvonlisävero on lähtökohtaisesti verovähennyskelpoista. Edellytyksenä ohjelman arvonlisäveron vähentämiseen on, että ohjelma on (KHO:n sanoin) ”maltillista eikä ylilyöntejä tapahdu”. Pahoin pelkään, että KHO voisi katsoa, että pikkujouluihin tilattua stripparia ei tulkittaisi maltilliseksi ohjelmaksi, ja että KHO saattaisi jopa katsoa tämän ylilyönniksi rahankäytön osalta.
Arvonlisäverolain 45 § saattaa kuitenkin pelastaa yrittäjän rahanmenolta. Tässä pykälässä säädetään, mistä tavaroista ja palveluista ei tarvitse suorittaa veroa eli arvonlisäverokanta on 0 %. Tähän kategoriaan kuuluu pykälän mukaan esiintyvän taiteilijan palkkio. En usko, että kukaan voisi väittää, että stripparin työ olisi jotain muuta kuin esiintymistä. Toki sitä voitaisiin kyseenalaistaa, onko kyseessä taiteilija. Tosin jos huono stand-up -koomikko tai kuka tahansa kitaran käteen ottanut henkilö lasketaan taiteilijaksi, pitäisi mielestäni myös strippari laskea taiteilijaksi. Vaatiihan tämän tekeminen hyvin huomattavasti enemmän lahjoja ja harjoittelua kuin kitaran ottaminen käteen tai huono stand-up -komiikka. Tämän perusteella arvioisin, että strippari voisi kirjoittaa laskunsa yritykselle arvonlisäverottomana, jolloin yrittäjän ei tarvitsisi murehtia arvonlisäveron vähennyskelpoisuudesta.
Johtopäätökset
Edellä todetun perusteella voidaan päästä seuraaviin johtopäätöksiin:
- Stripparin saa vähentää elinkeinoverotuksessa
- Jos stripparin palkkio ja muut tilaisuuden kulut ovat kohtuullisessa määrässä osanottajamäärään nähden, ei näitä kuluja lasketa työntekijöiden palkkaan
- Strippari voi kirjoittaa laskunsa alv 0 %, jolloin arvonlisävero-ongelmia ei synny
- Jos strippari kirjoittaisi laskunsa alv 24%, voisi alv olla vähennyskelpoista. Tämä edellyttäisi, että onnistuttaisiin vakuuttamaan verohallinto/HaO/KHO siitä, että stripparin esitys firman pikkujouluissa on maltillista ohjelmaa, eikä millään muotoa ylilyönti.
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
