Rikoslain luku 13: Valtiopetosrikoksista


_________________________________________________________________________

1 § Valtiopetos


Rikoslain 13 luku sisältää valtiopetosrikokset (huom. ei ”valtionpetosrikokset). Luvun ensimmäinen rikos on valtiopetos, joka kattaa teot, jossa henkilö yrittää kaapata vallan Suomessa tai estää valtionjohtoa käyttämästä toimivaltaa väkivalloin tai sillä uhkaamalla. Rikos eroaa RL 12 -luvun maanpetosrikoksista siten, että näissä Suomea ei pyritä saattamaan Suomea tai sen osaa vieraan vallan alle, vaan kaappaamaan valta demokraattisilta valtionelimiltä. Enimmäisrangaistus tästä on 10 vuotta vankeutta. Huomioitavaa on myös, että teko on rangaistava jo yrityksenä, jos teon onnistumisesta on konkreettista vaaraa. Tämä onkin loogista, koska onnistuessaan teosta tuskin rangaistaisiin esimerkiksi vallankaappauksen onnistuessa. Hallitus toteaa erikseen rikoslain esitöissä, että työmarkkinoiden painostustoimet, kuten lakot, eivät ole lainkohdan tarkoittamaa ”oikeudetonta pakottamista”.


Rikokset sisältyivät jo alkuperäiseen vuoden 1894 rikoslakiin. Tällöin Suomi oli yhä Venäjän vallan alla ja valtiopetoksesta tuomittiin se, joka yritti viedä keisarilta ja suuriruhtinaalta vallan, aiheuttaa Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymisen tai muuttaa Venäjän keisarikunnan hallitusmuotoa. Nämä kaikki teot toteutuivat vuonna 1917, minkä vuoksi säännös vanheni. Säännös muutetiin kuitenkin vasta vuonna 1995 rikoslain kokonaisuudistuksessa, sitä ennen säännöksen katsottiin suojaavan samalla tavalla demokraattisia valtiomuotoja.

Valtiopetoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla tai siihen rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti pakottamalla taikka valtiosääntöä rikkoen


1) kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka

2) muuttaa Suomen valtiojärjestystä


tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava valtiopetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Valtiopetoksesta tuomitaan myös se, joka väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla syrjäyttää tai yrittää syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää tai yrittää estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.



_________________________________________________________________________

2 § Törkeä valtiopetos


Törkeä valtiopetos on valtiopetoksen erityistapaus. Valtiopetos voi olla törkeä neljässä tapauksessa:


1) Sen tekee presidentti, hallituksen jäsen tai muu ylin poliittinen tai sotilaallinen johto

2) Sen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa

3) Se tehdään surmaamalla ihmisiä (ei rikoslain 21:3 §:n surma vaan mikä tahansa hengen riistäminen)

4) Valtiopetos on erittäin vaarallinen poikkeusolojen vuoksi. Näitä voisivat olla esimerkiksi sodan uhka


Rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Teko on rikoslain valmistelun mukaan yksi vakavimpia ajateltavissa olevia rikoksia ja siksi siitä voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Tämäkin teko on rangaistava jo pelkästään yrityksenä, jos sen onnistumisesta on vaaraa.


Rikosnimikettä, kuten myöskään perusmuotoista tekoa, ei ole koskaan sovellettu nykyisen rikoslain aikana. Tämän vuoksi ei ole olemassa oikeuskäytäntöä siitä, milloin teko on tai ei ole kokonaisuutena arvostellen törkeä. Huomioitavaa on kuitenkin aseellisen toiminnan erityisen ankara kriminalisointi. Sotilasjohto huomioidaan erikseen ensimmäisessä kohdassa, toisessa kohdassa mainitaan aseellinen toiminta ja kolmannessa ihmisten surmaaminen. Aseellisella toiminnalla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään sotilasjoukkoja, vaan myös suurempia ihmisryhmiä, joista suurimmalla osalla on ampuma-ase. Sotilasvallankaappauksen yrityksessä kyseessä olisi siis todennäköisesti törkeä valtiopetos.


Törkeän valtiopetoksen koko tunnusmerkistö on seuraava:


Jos valtiopetoksessa

1) rikoksentekijänä on tasavallan presidentti, valtioneuvoston jäsen tai muu valtion ylimpään poliittiseen tai sotilaalliseen johtoon kuuluva henkilö,

2) rikoksen tekemiseen käytetään aseistettua joukkoa,

3) rikos tehdään ihmisiä surmaamalla tai

4) rikos on poikkeuksellisten olojen vuoksi erityisen vaarallinen

ja valtiopetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä valtiopetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

_________________________________________________________________________


3 § Valtiopetoksen valmistelu


Valtiopetoksen valmistelu on myös kriminalisoitu. Koska valtiopetos on rangaistava jo yrityksenä, on valmistelu vielä kauempana teon aloittamisesta. Koska valtiopetoksen valmistelu on aina vankeudella rangaistava teko, on sen tunnusmerkistö määritelty tarkasti. Osasyynä tähän on myös se, että sisällissodan jälkeisissä ja sotia edeltävissä kärjistyneissä poliittisissa oloissa valmistelu kattoi todella laajan määrän tekoja, mm. yhdistyksen jäseneksi liittymisen, kokoukseen osallistumisen, valtiollisten mielipiteiden esittämisen tai valtioelinten toiminnan arvostelu.


Rikoslain uudistuksessa kriminalisointia pyrittiin supistamaan merkittävästi, koska näin laajan tunnusmerkistön ei katsottu sopivan demokraattiseen ja vakaaseen yhteiskuntaan. Noin laaja kriminalisointi olisi mahdollistanut jopa toisinajattelijoiden vainoamisen siihen halukkaan valtionjohdon ja virkakoneiston alla. Nykyisin valmistelulta edellytetään:


1) Yhteydenpito vieraan valtion agentin kanssa valtiopetosta varten

2) Aseiden kerääminen tai valmistaminen valtiopetosta varten

3) Koulutus aseiden käytöstä valtiopetosta varten

4) Väkijoukon värvääminen tai aseistaminen valtiopetosta varten


Myös sellaisen ryhmittymän, joka tavoittelee valtiopetosta, kokoaminen, organisointi johtaminen tai tukeminen on rangaistavaa. Tämä tarkoittaisi kattaisi esimerkiksi tilanteet, jossa jokin uskonlahko radikalisoituisi ja perustaisi järjestön, jonka tavoitteena olisi Suomen muuttaminen uskon oppien mukaiseksi teokratiaksi tarvittaessa väkivalloin. Ryhmän perustajia ja johtoa voitaisiin rangaista jo ennen kuin aseiden kerääminen tai niiden käyttöön kouluttaminen alkaisi.


Ampuma-aseiden luvaton hallussapito on rangaistavaa myös RL 41:1 §:n mukaisena ampuma-aserikoksena. Valtiopetoksen valmistelu kuitenkin kattaa myös ampuma-aserikoksen, tässä puhutaan niin sanotusta rikosoikeudellisesta konkurrenssista eli siitä, että vakavampi teko kattaa lievemmän ja vakavamman teon rangaistuksessa on jo ”sisäänrakennettuna” lievemmän teon rangaistus, eikä lievemmästä teosta tarvitse rangaista erikseen.


Teosta ei ole tiettävästi rangaistu rikoslain voimassaoloaikana eli vuoden 1995 jälkeen.

Valtiopetoksen valmistelun tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tehdäkseen valtiopetoksen


1) ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa,

2) valmistaa, hankkii, kokoaa tai varastoi aseita, ampumatarvikkeita tai muita niihin rinnastettavia väkivallan käyttöön soveltuvia välineitä,

3) antaa koulutusta aseiden tai muiden väkivallan käyttöön soveltuvien välineiden käyttämisessä tai

4) värvää tai kokoaa väkeä tai varustaa sitä aseilla,

on tuomittava valtiopetoksen valmistelusta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


Valtiopetoksen valmistelusta tuomitaan myös se, joka perustaa tai organisoi yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on Suomen valtiosäännön tai valtiojärjestyksen väkivaltainen kumoaminen tai muuttaminen, osallistuu johtavassa asemassa tai muuten merkittävällä tavalla sellaisen yhteenliittymän toimintaan tai tietoisena yhteenliittymän tarkoitusperästä antaa sille merkittävää taloudellista, järjestöllistä tai muuta vastaavaa tukea.

_________________________________________________________________________


4 § Laiton sotilaallinen toiminta


Kuten valtiopetosluvun aiemmista pykälistä käy ilmi, sotilaallista toimintaa pidetään erittäin vaarallisena valtion kannalta. Tämän vuoksi sotilaallinen toiminta ja järjestäytyminen on kriminalisoitu jo ennen kuin teko etenee valtiopetoksen valmisteluksi. Sotilaallisen yhteenliittymän perustaminen, organisointi, varustaminen, johtaminen ja kouluttaminen ovat kiellettyjä silloin, jos sotilaallinen yhteenliittymä pyrkii vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. Sotilaallinen yhteenliittymä määritellään käytännössä kahden tunnusmerkin kautta:

  1. Sotilaalliset käskysuhteet. Tämä tarkoittaa selkeitä, armeijamaisia esimies-alaissuhteita.

  2. Aseiden käyttö ja niiden käytön harjoittelu tai aseiden käyttöön perehtyneisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka aseiden käyttö on keskeisessä roolissa rikoksessa, voidaan aseiden käyttöön perehtynyttä joukkoa rangaista jo ennen kuin he saavat käsiinsä aseita.

Laittoman sotilaallisen toiminnan tunnusmerkistö on seuraava:


Joka laittomasti perustaa, organisoi tai varustaa sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän, jonka tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, toimii sellaisessa yhteenliittymässä johtavassa asemassa, taloudellisesti tai muutoin merkittävällä tavalla tukee sitä tai siinä toimeenpanee tai antaa sotilaallista koulutusta, on tuomittava laittomasta sotilaallisesta toiminnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.


_________________________________________________________________________


Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:


https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki


Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), TkK (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

KPF Group






0 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram