Rikoslain luku 12 : Maanpetosrikoksista



Valtion itsenäisyyttä ja turvallisuutta muihin valtioihin nähden turvaava lainsäädäntö on yksi itsenäisen valtion tunnusmerkeistä. Tämän maanpetosrikoksia käsittelevän luvun säännökset pyrkivät suojaamaan valtion itsenäisyyttä, ulkoista turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Koska maanpetosrikoksia pidetään yleensä erittäin vakavina rikoksina, on maanpetoksellinen toiminta säädetty rangaistavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (esim. 11 § maanpetoksellinen yhteydenpito). Yleensä maanpetosrikoksia koskevia säännöksiä joudutaan soveltamaan lähinnä poikkeuksellisissa oloissa. Käytännössä tärkein säännös on rauhan oloissa ollut vakoilua koskeva säännös.


Aiemman rikoslain aikana voimassa olleet maanpetossäännökset saivat muotonsa sodan uhatessa ja sen aikana. Tämä vaikutti niiden sisältöön, ja rikoslakia myöhemmin uudistettaessa niitä pidettiin tarpeettoman ankarina ja laajoina, koska sodan uhka oli väistynyt ja olot olivat rauhalliset.


Maanpetosrikokset ovat virallisen syytteen alaisia, eli poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää niistä ilman asianomistajan rangaistusvaatimusta. Osassa rikoksista syyteoikeus on rajattu tasavallan presidentille, koska valtiosäännön mukaan tasavallan presidentti määrää Suomen suhteista ulkovaltoihin.


_________________________________________________________________________

1 § Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen


Pykälä on peräisin alkuperäisestä rikoslaista vuodelta 1889. Koska Suomi oli tuolloin Venäjän keisarikunnan vallan alainen, pykälässä puhuttiin valtiopetoksesta. Rikoslain kokonaisuudistuksen aikana 1995 Suomi oli ollut jo vuosikymmeniä itsenäinen, joten sanamuoto muutettiin maanpetokselliseksi toiminnaksi vastaamaan todellista tilannetta.


Tämän säännöksen tarkoituksena on kriminalisoida teot, joilla pyritään valtiosäännön vastaisesti supistamaan Suomen aluetta tai siihen rinnastettavalla tavalla rajoittamaan Suomen itsemääräämisoikeutta. Perustuslain 4 §:n mukaan valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta.


Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan tässä rikoslain kohdassa Suomen suvereeniutta suhteessa muihin valtioihin, ja oikeutta muista valtioista riippumatta käyttää ylintä valtaa omien rajojensa sisällä. Nykyään tätä oikeutta kuitenkin käytännössä rajoittavat kansainväliset sitoumukset, kansainvälisen oikeuden periaatteet ynnä muut tekijät.

Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen on säädetty rangaistavaksi kolmella eri tavalla: jos henkilö tarkoituksenaan käyttää väkivaltaa tai sillä uhkaamalla tai vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla 1) saattaa Suomen tai sen osan vieraan valtion alaiseksi, 2) irrottaa osan Suomea muusta valtakunnasta tai 3) muulla rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta, josta aiheutuu todellinen vaara teon toteutumiselle, rikoksen tunnusmerkistö täyttyy.


Pykälässä tarkoitettuja tekoja ovat esimerkiksi aseellisten joukkojen kokoaminen sellaisten vaatimusten tukemiseksi, että Suomen valtion rajoja siirrettäisiin tai sellaisten neuvottelujen käyminen vieraan valtion edustajien kanssa. Suomen edustajana toimiva voi syyllistyä tähän rikokseen mm. solmimalla valtio- tai sotilasliiton ilman asianmukaista valtuutta, joka voi perustua esimerkiksi henkilön asemaan. Rangaistavaa ei sen sijaan olisi pelkästään Suomen valtion rajojen supistamista puoltavien mielipiteiden esittäminen julkisesti, ellei henkilö samalla toimi tavalla, joka voisi muodostaa uhan Suomen itsemääräämisoikeudelle, kuten esimerkiksi aseellisia joukkoja samalla kooten. Siten esimerkiksi some-uhoaminen siitä, että Ahvenanmaa pitäisi luovuttaa Ruotsille, ei sellaisenaan ole rikos.


Rangaistavuuden edellytyksenä ei ole se, että tekijä olisi ryhtynyt käyttämään väkivaltaa, tai että vieras valtio olisi alkanut painostaa Suomea itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyen, tai että itsemääräämisoikeutta rajoittavia päätöksiä olisi tehty. Sen sijaan edellytyksenä on se, että teosta ilmenee tekijän aikomus tarvittaessa käyttää kyseisiä keinoja päämääränsä tavoittamiseksi. Riittävää on, että kokonaisuudesta aiheutuu vaara Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantumiseksi.

Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tarkoituksenaan väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla taikka vieraan valtion sotilaallisen tai taloudellisen painostuksen tai tuen avulla

1) saattaa Suomi tai osa Suomea vieraan valtion alaiseksi,

2) irrottaa osa Suomea muusta valtakunnasta tai

3) muulla vakavuudeltaan näihin rinnastettavalla tavalla rajoittaa Suomen valtiollista itsemääräämisoikeutta

tekee teon, josta aiheutuu sanotun tarkoituksen toteutumisen vaara, on tuomittava Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. _________________________________________________________________________


2 § Sotaan yllyttäminen


Sotaan yllyttäminen on kriminalisoitu siksi, että sodan tai kansainvälisen poliittisen kriisin uhatessa pidetään tärkeänä pyrkiä välttämään tilanteen kärjistämistä sellaisilla julkisilla lausumilla, jotka lisäävät Suomen vaaraa joutua sotaan tai sotatoimen kohteeksi. Tekijän tarkoituksena tulee olla saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi. Pykälästä käy ilmi Suomen kansalaisen uskollisuusvelvoite: Suomen kansalaiselle sotaan yllyttäminen on rikos riippumatta siitä, missä valtiossa hän teon hetkellä oleilee. Sen sijaan ulkomaan kansalainen voi syyllistyä rikokseen vain Suomessa oleillessaan. Uskollisuusvelvoitetta ei mainita hallituksen esitöissä muussa kuin maanpetoksen yhteydessä, joten se on poikkeus rikoslain yleiseen systematiikkaan. Sotaan yllyttämistä ei mainittu vielä tsaarinaikaisessa rikoslaissa.


Sotaan yllyttämiseen voi syyllistyä seuraavasti: 1) kehottamalla julkisesti vierasta valtiota hyökkäämään Suomeen tai Suomea hyökkäämään vieraaseen valtioon (kehotuksen ei tarvitse johtaa hyökkäykseen ollakseen rangaistavaa), 2) levittämällä julkisesti ilmaisuja, tarkoituksena vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen niin, että se muuttuisi hyökkäystoimintaa puoltavaksi (ns. sotaisan mielialan lietsomista, tämänkään ei tarvitse johtaa tosialliseen muutokseen ollakseen rangaistavaa), 3) levittämällä järjestelmällisesti ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta tai sotilas- tai puolustuspoliittisista aikomuksista (valheellinen provokaatio voi aiheuttaa vieraan valtion virhearviointeja), tai 4) ryhtymällä väkivaltaan, joka kohdistuu vieraaseen valtioon, sen edustajan, alueeseen tai omaisuuteen (esim. sabotaasiteot ja vieraan valtion diplomaattiin kohdistuva väkivalta). Esimerkiksi ensimmäinen maailmansota alkoi 4-kohdan mukaisesta tilanteesta.


Rangaistavaan sotaan yllyttämiseen syyllistyminen edellyttää sitä, että yllytys on tapahtunut sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa. Kyse on siis muusta kuin rauhan ajasta. Tällaisesta uhasta on kyse mm. silloin, kun Suomi tai maantieteellisesti Suomea lähellä oleva valtio on joutunut sodan tai aseellisen selkkauksen alaiseksi. Mitä kauempana tapahtumat ovat tai jos niillä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomeen tai sen lähialueille, sitä todennäköisemmin kyse ei ole pykälän tarkoittamasta tilanteesta.


Ollakseen tuomittava, teon tulee selvästi lisätä Suomen sotaan tai sotatoimen kohteeksi joutumisen vaaraa. Muotoilulla on tarkoitus mahdollistaa mahdollisimman vapaata keskustelua myös kriisin aikana, mutta kuitenkin niin, että ilmaisuvapauden nimissä ei hyväksytä tietoista pyrkimystä saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi.


Sotaan yllyttämisen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos joku Suomessa tai Suomen kansalainen Suomen ulkopuolella Suomea koskevan sotilaallisen tai kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa, tarkoituksenaan saattaa Suomi sotaan tai sotatoimen kohteeksi,


1) julkisesti kehottaa vierasta valtiota hyökkäystekoon Suomea vastaan tai Suomea hyökkäystekoon vierasta valtiota vastaan,

2) julkisesti levittää lausumia tai muita ilmaisuja, joiden tarkoituksena on vaikuttaa yleisen mielipiteen kehittymiseen hyökkäystekojen käyttöä puoltavaksi,

3) järjestelmällisesti levittää ilmeisen perättömiä tai harhaanjohtavia tietoja Suomen puolustuksesta tai sotilas- tai puolustuspoliittisista aikomuksista taikka

4) oikeudettomasti suorittaa vieraaseen valtioon, sen edustajaan, alueeseen tai omaisuuteen kohdistuvan väkivaltaisen teon


siten, että teko selvästi lisää Suomen sotaan tai sotatoimen kohteeksi joutumisen vaaraa, hänet on tuomittava sotaan yllyttämisestä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________


3 § Maanpetos


Maanpetoksesta on kyse silloin, kun Suomen kansalainen, Suomessa oleskeleva tai valtakunnan palveluksessa oleva ulkomaalainen harjoittaa maanpetoksellista toimintaa sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa. Tällaisia tekoja ovat esimerkiksi vihollisen asevoimiin liittyminen, osallistuminen sotatoimiin Suomea vastaan, avun antaminen viholliselle esimerkiksi opastamalla ja ilmiannoin sekä palveleminen sellaisissa vihollisen siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, kuten aseteollisuudessa. Myös Suomen liittolaiseen kohdistuva teko voi olla maanpetos, jos teko loukkaisi myös Suomen etuja pykälässä tarkoitetulla tavalla. Maanpetos sisältyi myös tsaarinaikaiseen rikoslakiin, tosin hyvin eri muodossa.


Maanpetos ja valtiopetos menevät usein puheessa sekaisin. Jotta kyse olisi maanpetoksesta, pykälässä tarkoitetun kriisin tulee olla sellainen, joka liittyy muihin valtioihin. Jos kyse olisi sen sijaan sisällissodasta tai sisäisestä aseellisesta selkkauksesta ilman vieraan valtion välitöntä osallistumista siihen, kyse saattaisi olla valtiopetoksesta. Valtiopetoksia käsitellään rikoslain seuraavassa luvussa eli 13-luvussa. Vihollisvaltion määritelmä riippuu kulloinkin Suomen ulkopoliittisesta linjasta, tapahtumista sekä ulkopolitiikasta vastaavien valtioelinten kannanotoista. Esimerkiksi sotatoimia Suomeen kohdistava valtio katsottaisiin vihollisvaltioksi. Koska maanpetosrikos edellyttää aseellisen tmv. kriisin tai sen uhan olemassaoloa, sosiaalisessa mediassa ajoittain tapahtuvat huutelut siitä, että poliitikot syyllistyvät maanpetoksiin, pitäisi muotoilla valtiopetoksiksi, koska valtiopetoksen tunnusmerkistö ei edellytä kriisioloja tai sen uhkaa.


Kaksoiskansalaisten osalta sotatoimia koskeva säännös vaikuttaa seuraavasti: vieraan valtion sotaväessä palveleva kaksoiskansalainen ei ole velvoitettu eroamaan vieraan valtion sotaväestä sen jälkeen, kun se on muuttunut viholliseksi. Hänen toimintansa on kuitenkin rangaistavaa, jos hän jatkaa sotavoimissa vihollisuuksien alettua ja osallistuu sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan. Kyse ei tarvitse olla asevoimissa toimimisesta, vaan myös esimerkiksi sotilaslääkärinä tai -pappina toimimisesta.


Maanpetoksesta ei ole kyse silloin, jos vihollista on autettu miehityksen aikana tavalla, joka on ollut ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä, että vihollisjoukkojen kanssa tehdään jonkinlaista yhteistyötä, jotta samalla alueella elämisen ja toiminnan jatkuminen olisi mahdollista myös miehitysaikana. Myös yleiset oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet voivat poistaa maanpetoksen rangaistavuuden. Useimmiten kyse voi olla pakottamisesta, eli jos vihollinen on esimerkiksi väkivallalla uhannut henkilöä ja tämä uskoo olevansa hengenvaarassa, ei kyse ole maanpetoksesta. Maanpetoksesta ei ole kyse myöskään silloin, jos teko ei ole tahallinen. Maanpetoksesta rangaistaan vain, jos tekijä on tekohetkellä ollut tietoinen kaikista seikoista, joiden perusteella kyse olisi maanpetoksesta. Jos hän ei ole esimerkiksi ollut tietoinen vihollisuuksien alkamisesta vieraan valtion armeijaan liittyessään, ei häntä voida rangaista.

Myös maanpetoksen yritys on rangaistava.

Maanpetoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Suomen kansalainen, joka Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa


1) liittyy vihollisen asevoimiin,

2) osallistuu sotatoimiin tai muihin sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan,

3) palvelee sellaisissa vihollisen sotilas- tai siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät sotatoimia Suomea vastaan, taikka

4) ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea,

on tuomittava maanpetoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.


Maanpetoksesta tuomitaan myös ulkomaalainen, joka tekee 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun teon Suomessa oleskellessaan tai ollessaan valtakunnan palveluksessa.

Yritys on rangaistava.


Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna vihollisen auttamisena ei pidetä sellaista miehityksen aikana suoritettua toimenpidettä, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi.

_________________________________________________________________________


4 § Törkeä maanpetos


Törkeä maanpetos on maanpetoksen vakavampi muoto. Sen tunnusmerkistö voi täyttyä, jos tekijä aiheuttaa vaaraa Suomen tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi, tai muuten aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa. Lisäksi maanpetoksen tulee olla kokonaisuutena arvioiden törkeä. Törkeä maanpetos sisältyi myös tsaarinaikaiseen rikoslakiin, tosin hyvin eri muodossa.


Ensimmäisen tekomuodon eli vieraan vallan alaiseksi joutumisen uhan täytyy koskea vähäistä suurempaa aluetta, jotta maanpetos olisi törkeä. Tällaisia alueita on esimerkiksi Suomen puolustuksen avainasemat, laajat tai strategisesti merkittävät alueet tai suuret asutuskeskukset.


Toisen tekomuodon eli Suomelle erityisen suuren vahingon aiheuttamisen voi täyttää teoilla, jotka aiheuttavat laajamittaista ja korjaamatonta vahinkoa asutuskeskuksille, teollisuuslaitoksille tai liikenneyhteyksille, tai puolustusvoimien suurten osastojen tuhoutumisen tai vihollisen sotavangiksi joutumisen. Koska kyse on kriisioloissa sovellettavasta säännöksestä, ”ilmeisen suuri vahinko” suhteutetaan senhetkisiin kriisioloihin, koska niiden aikana tapahtuu ihmishenkien menetystä, kärsimystä ja rakennelmien vahingoittumista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä suurempia menetyksiä ja vahinkoja senhetkisten kriisiolojen aikana koetaan, sitä suurempia vahinkoja maanpetoksellisen toiminnan tulee aiheuttaa ollakseen törkeää.


Maanpetoksen törkeyden arviointiin vaikuttavat mm. motiivit, teon vahingollisuus ja toiminnan poikkeuksellinen järjestelmällisyys tai suunnitelmallisuus. Esimerkiksi järjestelmällisesti toimivassa vastarintaliikkeessä toimiminen voi lisätä teon törkeyttä. Törkeän maanpetoksen enimmäisrangaistus on elinkautinen, mikä on harvinaista rikoslaissa.


Myös törkeän maanpetoksen yritys on rangaistava.

Törkeän maanpetoksen tunnusmerkistö on seuraava:


Jos maanpetoksessa


1) aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi tai

2) muuten aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa


ja maanpetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä maanpetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________


5 § Vakoilu


Vakoilu jaetaan sotilaalliseen, poliittiseen ja tieteellis-teknis-taloudelliseen vakoiluun. Sotilaallisen vakoilun kohteen voi olla mm. valtion asevoimien vahvuus, aseistus ja suunnitelmat. Poliittinen vakoilu voi kohdistua salassa pidettäviin poliittisesti merkittäviin tietoihin, jotka valtion johto haluaa pitää salassa. Näitä ovat mm. Suomen ja jonkin muun valtion väliset kahdenväliset suhteet tai sellaisen valtiollisen päätöksen valmistelu, jonka paljastuminen muille liian aikaisin voisi olla Suomelle vahingollista. Tieteellis-teknis-taloudellinen vakoilu koskee maan taloutta ja tieteellistä ja teknistä tietämystä. Pykälä lisättiin rikoslain kokonaisuudistuksessa.


Vakoilua koskevien säännösten osalta joudutaan tasapainoilemaan valtion etujen, julkisuusperiaatteen ja ilmaisuvapauden välillä. Suomalaisessa yhteiskunnassa julkisuus- ja ilmaisuvapauden periaatteille on vahva ja tärkeä asema, joten niiden rajoitusten on oltava yksiselitteisiä ja rajoitettuja. Toisaalta taas säännösten tulee kieltää valtiota ja yhteiskuntaa selvästi vahingoittavien salassa pidettävien tietojen tiedonhankinnan, tiedonvälityksen, ilmaisemisen ja julkistamisen.


Jotta kyse olisi säännöksen tarkoittamasta salassa pidettävästä seikasta, tiedon ei tarvitse olla määrätty salassa pidettäväksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kyse voi olla esimerkiksi tosiseikoista, kirjoituksista tai piirroksista, joihin on pääsy vain tietyillä henkilöillä ja jotka on valtiollisten etujen vuoksi pidettävä vieraalta valtiolta salassa. Tällaista tietoa ei ole sellainen tieto, josta kuka tahansa saa ottaa selvää, eli tiedon täytyy olla salaista.


Jotta vakoilu olisi rangaistavaa, se on täytynyt tehdä vieraan valtion hyödyttämiseksi tai Suomen vahingoittamiseksi. Tästä seuraa, että esimerkiksi uteliaisuudesta tapahtunut tietojen kerääminen ei ole säännöksen tarkoittamaa vakoilua. Jos tarkoituksena on paljastaa turvallisuussalaisuuksia oikeudettomasti, kyse voi sen sijaan olla rikoslain 12 luvun 8 §:n mukaisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Vihollisen sotavoimiin kuuluva henkilö saadaan tuomita vakoilusta vain, jos hän on salannut osallisuutensa sotavoimiin oleskellessaan Suomessa tai Suomen puolustusvoimien sotatoimialueella.

Myös vakoilun yrittäminen on rangaistava.

Vakoilun tunnusmerkistö on seuraava:


Joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii tiedon sellaisesta Suomen maanpuolustusta tai muuta poikkeuksellisiin oloihin varautumista, Suomen ulkomaansuhteita, valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energiahuoltoa koskevasta taikka muusta niihin rinnastettavasta, Suomen turvallisuuteen vaikuttavasta seikasta, jonka tuleminen vieraan valtion tietoon voi aiheuttaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava vakoilusta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.


Vakoilusta tuomitaan myös se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka julkistaa 1 momentissa tarkoitetun tiedon.


Yritys on rangaistava.


Vihollisen sotavoimiin kuuluva saadaan tuomita vakoilusta ainoastaan, jos hän salaten kuuluvansa vihollisen sotavoimiin oleskelee Suomessa tai Suomen puolustusvoimien sotatoimialueella. Häntä ei saa tuomita muusta vakoilusta kuin siitä, mistä hänet on tavattu.

_________________________________________________________________________


6 § Törkeä vakoilu


Vakoilu voi olla törkeää, jos se tehdään poikkeuksellisissa oloissa tai se koskee Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle erittäin merkittävää seikkaa. Myös sellainen vakoilu, joka on omiaan aiheuttamaan erityisen suurta 5 §:ssä (vakoilu) tarkoitettua vahinkoa, voi olla törkeää. Lisäksi vakoilun tulee olla kokonaisuutena arvioiden törkeä.


Rikoslain vakoilusäännösten tärkein tehtävä on suojata Suomen etuja ulkopuolelta kohdistuvilta uhkilta. Sen vuoksi poikkeuksellisten olojen käsitettä on tulkittava suppeasti, eli tämän pykälän tarkoittamat poikkeukselliset olot koskevat lähinnä esimerkiksi sotaa, aseellista selkkausta, kansainvälistä poliittista kriisiä tai näiden välitöntä uhkaa. Esimerkkeinä muulloin kuin poikkeustilan aikana tapahtuvasta törkeästä vakoilusta voidaan mainita mm. vieraan valtion kanssa käyty neuvottelu sellaisesta valtiosopimuksesta, jonka syntymisellä olisi poikkeuksellisen suuri merkitys Suomelle taloudellisesti tai poliittisesti.


Kuten perusmuotoisen vakoilun, myöskään törkeän vakoilun ei tarvitse aiheuttaa vahinkoa, vaan riittää, että se voi aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa pykälässä mainituille kohteille, eli riski vahingosta riittää. Ilmaisu ”on omiaan aiheuttamaan vahinkoa” tarkoittaa, että vahinkoa määriteltäessä arvioidaan, aiheuttaako tietynlainen vakoilu tyypillisesti Suomelle erityisen suurta vahinkoa. Jos vastaus on myöntävä, kyse voi olla törkeästä vakoilusta.


Myös törkeän vakoilun yritys on rangaistava. Maksimirangaistus on elinkautinen, mikä on ankaruudessaan harvinaista Suomen rikoslaissa.

Törkeän vakoilun tunnusmerkistö on seuraava:


Jos vakoilu


1) tehdään poikkeuksellisissa oloissa,

2) koskee Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle erittäin merkittävää seikkaa tai

3) on omiaan aiheuttamaan erityisen suurta 5 §:ssä tarkoitettua vahinkoa


ja vakoilu on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vakoilusta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________


7 § Turvallisuussalaisuuden paljastaminen


Turvallisuussalaisuuden paljastamisen tunnusmerkistö muistuttaa vakoilun tunnusmerkistöä. Tässä rikoksessa ei kuitenkaan edellytetä pyrkimystä hyödyttää vierasta valtiota tai vahingoittaa Suomea. Tätä säännöstä sovellettaisiinkin tapauksiin, joista tyypillisesti seuraa vakavaa vaaraa Suomen ulkoiselle turvallisuudelle tai kansantaloudelle, mutta vakoilun tunnusmerkistö ei täyty hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksen osalta. Vain tiedon oikeudeton hankkiminen ei olisi rangaistavaa tämän pykälän nojalla. Ollakseen rangaistavaa, turvallisuussalaisuuden paljastamisen tulee onnistua, eli yritykseksi jäänyt teko ei ole rangaistavaa. Vuoden 1995 uudistuksessa turvallisuussalaisuuden rikkomista koskevalla pykälällä korvattiin valtiosalaisuuden rikkominen.


Hallituksen esitöissä annetaan ulkoista turvallisuutta koskevan salaisuuden paljastamisesta esimerkkinä se, että paljastetaan Suomen alueiden tai rajojen valvontaa koskevia suunnitelmia siten, että luvaton liikkuminen Suomessa helpottuisi. Kansantaloutta koskevana esimerkkinä annetaan se, että paljastetaan etukäteen sellaisten merkittävien talouspoliittisten muutosten valmistelu, minkä seurauksena Suomesta siirretään merkittävästi pois pääomaa. Esimerkiksi varsinkin yritysten verotusta koskevat muutokset voisivat olla tällaisia. Sopimusten osalta annettakoon esimerkkinä yksityishenkilöiden verotusta koskevat kahdenväliset verosopimukset, joita Suomi on solminut jonkin verran. Tunnetuimpia näistä lienee Espanjassa asuvia eläkeläisiä koskeva verosopimus, joka tiukentui vuonna 2019.

Turvallisuussalaisuuden paljastamisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________


8 § Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen


Turvallisuussalaisuuden paljastamisena pidetään sitä, jos joku törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti julkistaa taikka toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi. Tuottamuksellinen tekotapa tarkoittaa sitä, että tekijällä ei ollut tarkoituksena saada tiettyä seurausta aikaan, mutta se kuitenkin aiheutui hänen huolimattomuutensa tai varomattomuutensa seurauksena. Tuottamuksellinen turvallisuussalaisuuden paljastaminen oli kriminalisoitu myös ennen rikoslain uudistusta, tosin hieman eri muotoisena.


Tässä rikoksessa kyse on nimenomaan salaiseksi säädetyn tai määrätyn tiedon paljastamisesta, eikä sellaisen tiedon paljastamisesta, ”jonka paljastumisesta voi seurata haittaa Suomelle”. Tätä ratkaisua perustellaan hallituksen esityksessä sillä, että jos rikoksen tunnusmerkistö kattaisi myös muita kuin nimenomaan salaiseksi määrättyjä tai säädettyjä seikkoja, voisi tämä aiheuttaa kohtuuttomia vaatimuksia sellaisille henkilöille, jotka olisivat vain harvoin tekemisissä turvallisuussalaisuuksien kanssa.


Tuottamuksellisen turvallisuussalaisuuden paljastamisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti julkistaa taikka toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi, on tuomittava tuottamuksellisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________


9 § Luvaton tiedustelutoiminta


Luvaton tiedustelutoiminta tarkoittaa sitä, että joku vierasta valtiota vahingoittaakseen tai toista vierasta valtiota hyödyttääkseen hankkii tietoja vieraan valtion maanpuolustuksesta, turvallisuudesta tai niihin välittömästi vaikuttavista seikoista. Teon tulee aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa Suomen ulkomaansuhteille. Siten vieraan valtion ei tarvitse reagoida tekoon, jotta teko olisi rangaistava. Säännöksen perimmäisenä tarkoituksena on suojata Suomen ulkomaansuhteita, ja välillisesti sillä suojataan myös muita valtioita, jotka voivat joutua sellaisen luvattoman tiedustelutoiminnan kohteeksi, joka tapahtuu Suomessa tai jossa hyödynnettäisiin Suomen ulkomailla olevia edustajia, ulkomailla olevia Suomalaisia yhteisöjä tai Suomen kansalaisia. Siihen voi syyllistyä sekä Suomen kansalainen että muun maan kansalainen, jonka toiminta aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa Suomen ulkomaansuhteille.


Jos tiedonhankinta olisi luonteeltaan sellaista, että sitä ei voi pitää vieraan valtion maanpuolustukseen tai turvallisuuteen kohdistuvana, kyse ei olisi luvattomasta tiedustelutoiminnasta. Maanpuolustukseen tai turvallisuuteen liittymisen tulee olla välitöntä, koska monenlaisilla tiedoilla, kuten valtiontaloutta tai energiahuoltoa koskevilla tiedoilla, on liittymä niihin. Eli vaikka tiedolla on sinänsä yhteys esimerkiksi maanpuolustuksellisiin asioihin, se ei välttämättä riitä tunnusmerkistön täyttymiseksi, jos tietoa ei voida pitää maanpuolustuksellisiin asioihin kohdistuvana.

Myös luvattoman tiedustelutoiminnan yrittäminen on rangaistavaa.


Luvattoman tiedustelutoiminnan tunnusmerkistö on seuraava:


Joka vierasta valtiota vahingoittaakseen tai toista vierasta valtiota hyödyttääkseen hankkii tietoja vieraan valtion maanpuolustuksesta, turvallisuudesta tai niihin välittömästi vaikuttavista seikoista ja siten aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa Suomen ulkomaansuhteille, on tuomittava luvattomasta tiedustelutoiminnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.


Yritys on rangaistava.

_________________________________________________________________________


10 § Puolueettomuusmääräysten rikkominen


Suomen tavoitteena on pysytellä muiden valtioiden aseellisten selkkausten ja ristiriitojen ulkopuolella. Asetus puolueettomuusmääräyksistä (194/1963) sisältää määräyksiä Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin valtioihin. Asetuksessa määrätään siitä, millä ehdoilla ja rajoituksilla sotaa käyvä vieras valtio saa hyödyntää Suomen aluetta. Puolueettomuusmääräyksen rikkomisena voidaan rangaista teosta, joka on em. asetuksen määräysten vastainen. Näitä ovat hallituksen esityksen mukaan mm. sotaa käyvän valtion sotalaivan tuleminen Suomen aluevesille tai Suomen käyttäminen sotatoimien tai tiedustelun tukialueena. Puolueettomuusmääräykset kohdistuvat siten pitkälti vieraan valtion sotavoimiin.


Puelueettomuusmääräyksistä annetun asetuksen mukaan Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat tai oleskelevat henkilöt eivät saa millään tavalla vaikuttaa puolueettomuusmääräysten rikkomiseen eli siihen, että vieraan valtion sotavoimia avustettaisiin Suomen alueen hyödyntämisessä puolueettomuusmääräysten vastaisella tavalla.


Puolueettomuusmääräysten rikkominen oli kriminalisoitu myös ennen rikoslain kokonaisuudistusta. Uutta nykyisessä säännöksessä on se, että siihen on lisätty sakkorangaistuksen mahdollisuus. Aiemmin tästä rikoksesta voitiin tuomita vain vankeusrangaistukseen. Vuoden 1995 uudistuksessa ei nähty tarvetta jatkaa aikaisempaa poikkeuksellista rangaistusasteikkoa.


Puolueettomuusmääräysten rikkomisen tunnusmerkistö on seuraava:


Joka rikkoo Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin valtioihin annettuja puolueettomuusmääräyksiä, on tuomittava puolueettomuusmääräysten rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

_________________________________________________________________________


11 § Maanpetoksellinen yhteydenpito


Ennen vuoden 1995 uudistusta rikoslain maanpetosta valmistelevat ja edistävät toimet oli säädetty laajasti rangaistavaksi. Esimerkiksi maanpetokselliseen toimintaan houkuttelemisen yrittäminen oli rangaistavaa silloinkin, vaikka houkutteluyritys ei olisi onnistunut. Säännösten ankaruus ja laajuus johtui säätämisajan poikkeuksellisista oloista, sillä Suomen yhteiskunnallinen tilanne oli vielä epävakaa. Uudistuksessa rangaistavuutta muutettiin siten, että yritystä ei enää pidetty rangaistavana: maanpetokselliseen yhteydenpitoon syyllistyy silloin, jos tehdäkseen maanpetoksellisen teon (jonkin rikoslain 12 luvussa kuvatun rikoksen) ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa.


Yhteydenpidon tapoina on hallituksen esityksessä lueteltu esimerkkeinä mm. kirjeenvaihto, tapaaminen ja puhelinkeskustelut, mutta viestintätavalla tai -teknologialla ei kuitenkaan ole merkitystä. Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää siten myös tahallisuutta, eli sitä, että käsittää toisen henkilön olevan vieraan valtion asiamies tai siihen verrattava taho, sekä sitä, että yhteydenpidon tarkoituksena on oltava johonkin maanpetosrikokseen syyllistyminen. Jos henkilöä käytetään tämän tietämättä Suomelle vahingolliseen toimintaan, hän ei syyllisty maanpetokselliseen yhteydenpitoon.


Maanpetoksellisen yhteydenpidon tunnusmerkistö on seuraava:


Joka tehdäkseen edellä tässä luvussa tarkoitetun rikoksen ryhtyy yhteydenpitoon vieraan valtion tai sen asiamiehen kanssa, on tuomittava maanpetoksellisesta yhteydenpidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi


_________________________________________________________________________


Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:


https://www.kpflaki.com/blog/categories/rikoslaki



Essi Puhakainen

OTM

Lakimies, riidanratkaisu

Lakitoimisto KPF




41 katselukertaa

© 2018 KPF GROUP OY

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon
  • Twitter Social Icon
  • Instagram