Yleisvaarallisia rikoksia oli kriminalisoitu jo tsaarinaikaisessa rikoslaissa 1800-luvun lopulta. Sääntelytapa oli nykyiseen nähden melko yksityiskohtainen, ja erilaisia tekotapoja oli lueteltu runsaasti. Näitä olivat mm. murhapoltto, vedentulvan aikaansaaminen ja vahingonteko laivalle. Perusrikoksena oli asunnon sytyttäminen tuleen, ja törkeämpänä pidettiin esimerkiksi kirkon sytyttämistä. Murhapolttoa pidettiin erityisen paheksuttavana silloin, jos se tapahtui sodan tai muiden poikkeusolojen aikana. Nämä ja muut teot olivat omissa pykälissään. Nykyään teot on kasattu muutaman yleisluontoisemman pykälän alle.
Yleisvaarallinen rikos tarkoittaa tahallista ihmisen suorittamaa tekoa, josta saattaa aiheutua laajaa vahinkoa. Osa yleisvaarallisia rikoksia koskevan luvun pykälistä ei kuitenkaan edellytä, että teosta aiheutuisi vaaraa. Esimerkiksi tuhotyöhön syyllistymiseen riittää, että teosta seuraa yleinen vaaratilanne.
___________________________________________________________________
1 § Tuhotyö
Tuhotyö säädettiin rangaistavaksi vuonna 1995. Tuhotyöpykälä korvasi aiemmat murhapolttoa, räjäyttämistä ja tulvan aiheuttamista koskevat pykälät, kun teot koottiin tuhotyön alle sääntelyn selkeyttämiseksi.
Tuhotyö on yleisvaarallisten rikosten perusrikos, eli pykälässä luetellaan tekotapoja, jotka ovat yleisesti omiaan aiheuttamaan tuhoa. Näitä ovat tulipalon sytyttäminen, jonkin asian räjäyttäminen ja tulvan tai muun luonnontilan mullistuksen aikaansaaminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että siitä on yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaara. Luonnontilan mullistuksella tarkoitetaan esimerkiksi pitkäaikaisen ympäristömuutoksen aiheuttamista kaasu- tai myrkkyvuodolla.
Tuhotyöstä voidaan tuomita myös se, joka tietyillä teoilla aiheuttaa vakavaa vaaraa energiahuollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuolustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle näihin rinnastettavalle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle.
Tuhotyö on vaarantamisrikos, eli tuhotyöhön syyllistyminen ei edellytä, että konkreettinen vahinko tapahtuisi. Riittää, että teosta aiheutuu yleistä vaaraa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa räjäytetään rakennuksen vieressä räjähde, mutta rakennus ei vahingoitu, kyseessä voi olla tuhotyö. Jotta kyse olisi perusmuotoisesta tuhotyöstä, tekoon tulee sisältyä tahallisuus sekä itse tekoa että vaaran aiheuttamista koskien. Jos tekijä ei miellä, että teko saattaa aiheuttaa vaaraa, kyse ei ole 1 §:n mukaisesta tuhotyöstä. Esimerkkinä tällaisesta voidaan antaa tilanne, jossa henkilö sytyttää kostealla ilmalla roskia palamaan, mutta tuli yllättäen leviää ja polttaa pienen alueen kasvillisuutta. Huolimattomuudesta aiheutettu tuhotyö on rangaistavaa tuottamuksellisena tuhotyönä. Myös jonkin teon laiminlyömisellä voi syyllistyä tuhotyöhön esimerkiksi silloin, jos laiminlyöjä on sellaisessa vastuuasemassa työnsä puolesta, että hänen olisi velvollinen toimimaan haitallisen seurauksen estämiseksi.
Tuhotyöstä on annettu vuosittain keskimäärin 36 tuomiota vuosina 2015-2019.
Tuhotyön tunnusmerkistö on seuraava:
Joka
1) sytyttää tulipalon,
2) räjäyttää jotakin taikka
3) saa aikaan vedentulvan tai luonnontilan muun mullistuksen
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että siitä on yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa, on tuomittava tuhotyöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Tuhotyöstä tuomitaan myös se, joka omaisuutta vahingoittamalla tai tuhoamalla taikka tuotanto-, jakelu- tai tietojärjestelmän toimintaan oikeudettomasti puuttumalla aiheuttaa vakavan vaaran energiahuollolle, yleiselle terveydenhuollolle, maanpuolustukselle, oikeudenhoidolle tai muulle näihin rinnastettavalle yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle.
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Liikenteessä tapahtuva tuhotyö on säädetty omaksi pykäläkseen sen ominaispiirteiden vuoksi.
2 § Liikennetuhotyö
Liikennetuhotyötä koskeva pykälä säädettiin vuonna 1994, ja se perustuu osittain kansainvälisiin sopimuksiin esimerkiksi siviili-ilmaliikenteen turvaamisesta. Pykälää sovelletaan tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenteeseen niiden kaikissa muodoissa, niin yksityiseen kuin joukkoliikenteeseen. Pykälä koskee kaikkien liikennemuotojen kulkureittejä. Tietoliikennettä pykälä ei koske.
Liikennetuhotyöstä on kyse silloin,
1) jos kulkuneuvoa, kiinteää lauttaa tai niiden välineistöä tai kulkuväylää, ohjausmerkkiä (eli liikennemerkkiä) tai muuta liikenteen laitteistoa vahingoitetaan tai muunnetaan,
2) annetaan liikenteeseen liittyvä väärä tieto, tai
3) tehdään väkivaltaa kulkuneuvossa, lentokentällä, kiinteällä lautalla tai liikenteen ohjailutehtävässä olevaa henkilöä kohtaan tai uhataan tätä väkivallalla.
Teon tulee samalla olla omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa liikenteessä tai kiinteällä lautalla, eikä teko saa olla vähäinen.
Teolta riittää, että se on omiaan aiheuttamaan vaaraa liikenteessä. Vaaran ei siis tarvitse konkreettisesti aiheutua jollekin henkilölle. Teolta kuitenkin edellytetään, että vaaraa voi aiheutua nimenomaan hengelle tai terveydelle, eli omaisuuden vaarantaminen ei riitä. Vaaran tulee myös olla yleistä sillä tavalla, että se kohdistuisi ennalta arvaamattomaan joukkoon. Sen sijaan jos tekijän tarkoituksena on vahingoittaa tiettyä henkilöä, ei kyse ole liikennetuhotyöstä.
Teolta edellytetään vähäisen vaaran ylittämistä. Jos esimerkiksi autoon tehdään luvatta muutos, jolla ei ole vaikutusta ajoturvallisuuteen tai se on vähäinen, kyse ei ole liikennetuhotyöstä. Tällainen vähäinen teko voi olla esimerkiksi auton naarmuttaminen. Kulkuväylän muuntamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että raitiokiskoille tai autotielle laitetaan sinne kuulumaton esine. Jos esimerkiksi raitiokiskoille laitetaan tyhjä pahvilaatikko, teko on luultavasti vähäinen, mutta jos kiskoille sen sijaan siirretään raskas kuormalava, kyseessä on jo yleistä vaaraa aiheuttava teko, josta voitaisiin rangaista liikennetuhotyönä. Vähäisenä eli rangaistusta aiheuttamattona tekoesimerkkinä liikennemerkin käsittelemisestä voidaan antaa auton naarmuttamisen lisäksi esimerkiksi nopeusrajoituksen muuntaminen alkuperäistä pienemmäksi nopeudeksi.
Väärän tiedon antaminen liikenteestä turvaa erityisesti ilma-, rautatie- ja laivaliikennettä, jossa eri toimijoiden ja liikenteenohjaajien kommunikointi on keskeistä suurten onnettomuuksien välttämiseksi. Väärän tiedon antamiseen liikenteestä voi syyllistyä esimerkiksi tilanteessa, jossa opastamista pyytävä neuvotaan tielle, jossa on käynnissä rallikilpailu, tai antamalla petollinen säätieto toiselle. Väärän tiedon antaminen voi olla omiaan vaarantamaan tietoa noudattavan henkilön hengen.
Liikennetuhotyöstä on annettu 0-3 tuomiota vuosittain vuosina 2015-2019. Esimerkkinä erityisen harvinaisesta tapauksesta voidaan antaa Kiteellä vuonna 2016 alkanut oikeusprosessi, jossa käsiteltiin liikennetuhotöiden sarjaa. Kaksi miestä oli asettanut vuosina 2014-2016 kymmeniä metalliromuansoja valtatielle ja muille teille. Tästä hyvästä syyttäjä vaati päätekijälle jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta. Teot aiheuttivat asianomistajille vahinkoa noin 30 tuhannen euron edestä.
Liikennetuhotyön tunnusmerkistö on seuraava:
Joka
1) tuhoaa kulkuneuvon tai kiinteän lautan, tai niiden välineistön taikka kulkuväylän, liikenteen ohjausmerkin tai muun liikenteen laitteiston taikka vahingoittaa tai muuntaa niitä,
2) antaa liikenteeseen liittyvän väärän tiedon tai
3) tekee kulkuneuvossa, lentokentällä, kiinteällä lautalla tai liikenteen ohjailutehtävissä olevaa henkilöä kohtaan väkivaltaa taikka uhkaa häntä väkivallalla
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa liikenteessä tai kiinteällä lautalla, eikä teko ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, on tuomittava liikennetuhotyöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Tuhotyöstä voi tehdä törkeän esimerkiksi sen tekeminen sodan tai poikkeusolojen aikana.
3 § Törkeä tuhotyö
Törkeän tuhotyön pykälä säädettiin vuonna 1995 samassa yhteydessä kun perusmuotoinen tuhotyö (RL 34:1 §) säädettiin.
Sekä tuhotyön että liikennetuhotyön törkeästä tekomuodosta säädetään tässä pykälässä. Niistä tekee törkeän se, jos teolla aiheutetaan suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa, aiheutetaan erityisen vakavaa vaaraa jollekin yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle tai teko tehdään sodan tai muiden poikkeusolojen aikana. Lisäksi teon tulee olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Aiheutuneen vaaran tulee olla konkreettista, kyseisessä tapauksessa nimenomaisesti käsillä ollutta vaaraa.
Jos ankaroittamisperusteena on vakavan hengen tai terveyden vaaran aiheuttaminen suurelle ihmisjoukolle, todennäköisyyden hengenlähdölle tai vahingoittumiselle tulee olla suuri. Vaaran tulee kohdistua nimenomaan henkeen tai terveyteen, eli vakava vaara omaisuutta kohti ei tee teosta törkeää. Pykälässä mainitulle suurelle ihmismäärälle ei ole esitetty alarajaa, vaan se ratkeaa tapauskohtaisesti.
Yhteiskunnan tärkeitä tukitoimintoja koskeva kohta suojelee mm. sähkö- ja vesijohtoverkkoja ja muuta infrastruktuuria. Jos näiden toimimiselle aiheutetaan vakavaa vaaraa pitkäkestoisella tai laajalla vahingolla, kyse voi olla törkeästä tuhotyöstä.
Viimeinen ankaroittamisperuste eli tuhotyön tekeminen sodan tai muiden poikkeusolojen aikana tarkoittaa mm. Suomeen kohdistunutta asellista hyökkäystä, sodan jälkitilaa ja Suomen alueellisen koskemattomuuden vakavaa loukkaamista. Myös tilanteet, joissa Suomelle välttämättömien polttoaineiden, energian tai raaka-aineiden saanti on vaikeutunut tai estynyt, ovat pykälässä tarkoitettuja poikkeusoloja. Tämä kohta on ankaroittamisperusteena, koska sodan ja poikkeusolojen aikana tehty tuhotyö voi olla vaikutuksiltaan tuhoisampi kuin tavanomaisissa oloissa tehty vastaava teko.
Törkeästä tuhotyöstä on annettu 1-8 tuomiota vuosittain vuosina 2015-2019. Oikeuskäytännössä on jouduttu arvioimaan törkeän tekomuodon täyttymistä erityisesti tilanteissa, joissa asuinrakennus on sytytetty tuleen. Esimerkiksi tapauksessa KKO 2014:11 tuomioistuin katsoi, että 12 hengelle vaaraa aiheuttanut tuhopoltto oli törkeä. Tapauksessa KKO 2019:75 tekijä oli sytyttänyt rivitalon, jossa oli palohetkellä seitsemän henkilöä.
Törkeän tuhotyön tunnusmerkistö on seuraava:
Jos tuhotyö tai liikennetuhotyö tehdään
1) aiheuttaen suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa,
2) aiheuttaen jollekin yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle uhkaavan vahingon pitkäaikaisuuden tai laaja-alaisuuden vuoksi taikka muusta syystä erityisen vakavaa vaaraa taikka
3) sodan tai muiden poikkeusolojen aikana
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tuhotyöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Terveyden vaarantamisesta voitaisiin tuomita esim. koronaviruksen tahallisesta levittämisestä johtuen.
4 § Terveyden vaarantaminen
Pykälä on vuodelta 1995. Vuonna 2002 sitä uudistettiin siirtämällä geenitekniikkarikoksia geenitekniikkalaista rikoslakiin.
Terveyden vaarantamisessa on nimensä mukaisesti kyse siitä, että henkilö aiheuttaa toiminnallaan vaaraa muiden terveydelle. Tekotavat ovat seuraavat: myrkyttäminen ja muu vastaava tapa, vakavan sairauden levittäminen, säteilyttäminen, vaaran aiheuttaminen ydinaineella ja muuntogeenisten organismien levittäminen. Jotta kyse olisi pykälän mukaisesta rikoksesta, teon tulee olla omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa eli abstraktista vaaraa.
Myrkyttäminen ja muu vastaava tapa koskee tekoja, joilla saatetaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita tai muuta ihmisten nautittavaksi tai käytettäväksi tarkoitettua ainetta muiden saataville tai pidetään sellaista saatavilla. Kyse on nimenomaan elintarvikkeesta tai tuotteesta, joka ei alunperin ole ollut terveydelle vaarallinen, vaan jota on muokattu vaaralliseksi. Pykälä koskee myös esim. käyttöesineiden muokkaamista vaaralliseksi. Jos vaikkapa kuntosalilla vahingoittaa laitteita siten, että ne voivat aiheuttaa loukkaantumisia, kyse on terveyden vaarantamisesta. Kuitenkin, jos teko on tarkoituksella kohdistettu tiettyihin ihmisiin, kyse ei ole yleisestä vaarasta vaan muista rikoksista, kuten pahoinpitelystä. Tämän kohdan mukaisena pidetään myös esimerkiksi vesijohdon tai kaivon myrkyttämistä sekä sitä, että kaupitellaan tai tarjotellaan ainetta tai tavaraa, johon tiedetään sekoitetun myrkkyä tai muuta vaarallista ainetta. Nautittavaksi saattaminen tarkoittaa mm. tekoa, jossa viinapulloon kaadetaan metanolia ja sitä pidetään muiden saatavilla.
Toinen tekotapa on vakavan sairauden levittäminen. Sairauden tulee olla sellainen, että se aiheuttaa yleistä terveysvaaraa, vakavat tartuntataudit ovat tällaisia. Seurauksena tulee olla vaara kuolemasta tai pysyvästä tai olennaisesta terveydenmenetyksestä. Esimerkiksi koronaviruksen, kupan tai tuberkuloosin tahallinen levittäminen voisi johtaa tuomioon. Sairauden tartuttaminen voi olla myös pahoinpitelyrikos, mutta jos on vaaraa, että tartutettu levittää tätä vakavaa sairautta eteenpäin, kyse voi olla myös terveyden vaarantamisesta.
Säteilyä ja ydinenergiaa koskevat kohdat tarkoittavat ydinenergian tai säteilyn käyttämistä yleistä hengen tai terveyden vaaraa aiheuttavalla tavalla. Säteilylähteet voivat olla esimerkiksi radioaktiivisia esineitä. Vuonna 2018 Eurajoelta löydettiin romumetallinkeräyksestä radioaktiivinen mittalaite, jolle altistuminen aiheuttaa parissa tunnissa saman verran säteilyaltistusta kuin mannertenvälinen lento.
Viimeinen, muuntogeenisten organismien levittämistä koskeva kohta tarkoittaa geenitekniikalla muunneltujen organismien tai niitä sisältävien tuotteiden valmistamista, käyttämistä ja maahantuontia, myymistä ja markkinoille luovuttamista sekä tiettyjä muita tekoja. Aiemmin kyse oli geenitekniikkalain törkeää geenitekniikkarikosta koskevasta pykälästä.
Terveyden vaarantamisesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.
Terveyden vaarantamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka
1) myrkyttämällä tai muulla vastaavalla tavalla saattaa terveydelle vaaralliseksi elintarvikkeen tai muun ihmisten nautittavaksi tai käytettäväksi tarkoitetun aineen taikka pitää sellaista vaaralliseksi saatettua ainetta muiden saatavilla,
2) levittää vakavaa sairautta,
3) käyttää säteilylähdettä säteilylain (859/2018) vastaisesti, (9.11.2018/861)
4) käyttää ydinainetta tai ydinjätettä taikka toimii ydinenergiaa käytettäessä ydinenergialain (990/1987) vastaisesti tai
5) geenitekniikkalain (377/1995) vastaisesti käyttää suljetussa tilassa tai tarkoituksellisesti levittää ympäristöön muuntogeenisiä organismeja (10.9.2004/848)
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa, on tuomittava terveyden vaarantamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Törkeässä terveyden vaarantamisessa altistetaan suuri joukko ihmisiä vakavaan hengen tai terveyden vaaraan.
5 § Törkeä terveyden vaarantaminen
Pykälä säädettiin vuonna 1995, jotta terveyden vaarantamisen moitittavuusasteikko saatiin yhtenäistettyä rikoslain kokonaisuudistuksen periaatteiden mukaisesti. Törkeästä terveyden vaarantamisesta on kyse silloin, jos terveyden vaarantamisella aiheutetaan vakavaa hengen tai terveyden vaaraa suurelle ihmismäärälle ja teko on kokonaisuutena arvioiden törkeä. Vaaralta edellytetään suurta vaaran todennäköisyyttä ja terveyden vaarantumisen olennaisuutta. Eli jos seurauksen toteutuminen on hyvin varmaa, mutta seurauksen laatu on vähäinen, kuten lievä pahoinvointi, kyse ei ole törkeästä tekomuodosta. Sama koskee sitä, jos vaaran toteutumisen mahdollisuus on pieni mutta mahdollinen seuraus on vakava. Kuitenkin, jos mahdollinen seuraus olisi todella merkittävä, teko voisi olla törkeä. Tällaista voisi olla esimerkiksi useiden kymmenien ihmisten altistaminen hyvin myrkylliselle kaasulle. Aiheutuvan vaaran tulee olla konkreettinen ja kohdejoukon suuri. Se, milloin kyse on suuresta joukosta, on tapauskohtaista. Vaaran ei tarvitse aiheutua samalla kerralla usealle ihmiselle, joten törkeästä terveyden vaarantamisesta voisi olla kyse esimerkiksi silloin, jos suuri määrä ihmisiä altistuu verensiirtojen yhteydessä vakavalle vaaralle.
Törkeästä terveyden vaarantamisesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.
Törkeän terveyden vaarantamisen tunnusmerkistö on seuraava:
Jos terveyden vaarantaminen tehdään aiheuttaen suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä terveyden vaarantamisesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Rikoslaissa kielletään ydinräjähteen räjäyttäminen Etelämantereella.
6 § Ydinräjähderikos
Ydinräjähderikospykälä säädettiin vuonna 1995. Tätä aiemmin ydinräjähderikoksesta oli säännelty ydinenergialaissa. Noihin aikoihin vankeusuhkaiset teot keskitettiin rikoslakiin. Pykälä siirrettiin rikoslakiin sellaisenaan pienin sanantarkastuksin. Vuonna 2018 tunnusmerkistöön lisättiin uusia tekotapoja eli pykälän soveltamisalaa laajennettiin. Ydinräjähderikoksen kriminalisointi on perustunut kansainvälisiin sopimuksiin, kuten vuoden 1970 sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämisestä (ns. ydinsulkusopimus). Vuoden 2018 muutos perustui terrorismin torjumista koskevaan direktiiviin, joka velvoitti säätämään kattavasti rangaistavaksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyt ydinräjähteitä koskevat teot.
Ydinräjähderikokseen syyllistyy mm. hankkimalla valmistamalla tai räjäyttämällä ydinräjähteen tai harjoittamalla tutkimustoimintaa sen valmistamista varten. Myös ydinräjähteen räjäyttäminen Etelämanneralueella on pykälän mukaan ydinräjähderikos. Tämä liittyy Etelämantereen ympäristönsuojelua koskevaan lakiin, joka säädettiin 90-luvun loppupuolella. Lailla Suomi saattoi voimaan kansainvälisiä Etelämantereen suojelua koskevia velvoitteita. Suomi on harjoittanut tutkimustoimintaa Etelämantereella, mistä on seurannut tarve liittyä mantereen herkän ekosysteemin suojelemista koskeviin sopimuksiin.
Muista yleisvaarallisia rikoksia koskevan rikoslain rikoksista ydinräjähderikos eroaa siinä, että tässä ei vaadita sitä, että teko olisi omiaan aiheuttamaan yleistä vaaraa. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi ydinräjähdettä voidaan pitää hallussa siten, että siitä ei aiheudu vaaraa. Tekoon kuitenkin sisältyy olettamus, että ydinräjähteeseen liittyy aina erittäin suuren vahingon syntymisen mahdollisuus.
Ydinräjähderikoksesta ei ole annettu tuomioita koskaan. Myös ydinräjähderikoksen yritys on rangaistava.
Ydinräjähderikoksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tuo Suomeen taikka hankkii, valmistaa, kuljettaa, toimittaa, pitää hallussaan, kehittää tai räjäyttää ydinräjähteen tai harjoittaa tutkimustoimintaa sen valmistamista varten, on tuomittava ydinräjähderikoksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. (9.11.2018/874)
Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella. (18.10.1996/29 v. 1998)
Yritys on rangaistava.
___________________________________________________________________
Sammumalla tupakka kädessä sohvalle saattaa syyllistyä yleisvaaran tuottamukseen, jos tulella on vaarana levitä muihin asuntoihin.
7 § Yleisvaaran tuottamus
Pykälä säädettiin vuonna 1995, koska katsottiin, että on tarpeen voida rangaista myös huolimattomasta yleisvaaran aiheuttamisesta. Pykälän soveltamisalan alle kuuluvia tekoja on kuitenkin kriminalisoitu jo tsaarinaikaisessa rikoslaissa. Sen mukaan on ollut kiellettyä esimerkiksi “tahallansa ruudilla tahi muulla räjähdysaineella vahingoittaa tahi yrittää vahingoittaa” mm. rakennuksia tai “aikoen matkaan saattaa vaaran toisen hengelle tahi terveydelle, tahallansa turmella tahi vahingoittaa höyrypannua, höyrykonetta” ym. Nyt tämänkaltaisista teoista säädetään yhdessä pykälässä.
Yleisvaaran tuottamusta koskevassa pykälässä säädettiin rangaistavaksi sellainen tuhotyö, liikennetuhotyö tai terveyden vaarantaminen, joka aiheuttaa vaaraa, mutta jossa tekijä ei ole tahallisesti tavoitellut vaaran aiheutumista. Edellä mainituissa rikoksissa rangaistavuus edellyttää, että tekijä on tehnyt teon tahallisesti. Yleisen vaaran aiheuttaminen on katsottu niin moitittavaksi, että tuottamuksellinen eli huolimattomuudesta tai varomattomuudesta aiheutunut yleisen vaaran aiheuttaminen on säädetty rangaistavaksi. Rangaistavuus koskee sekä tilanteita, joissa koko tapahtumaketju on ollut vahinko (kuten jos tulipalo on syttynyt vahingossa ja tekijä on ollut huolimaton) että tilanteita, joissa itse alkuteko on ollut tahallinen, mutta tilanne on riistäytynyt käsistä ja aiheuttanut yleistä vaaraa (kuten jos tekijän tarkoituksena on ollut sytyttää pieni roskakori, mutta tuli on levinnyt ympäristöön).
Myös ydinräjähderikoksen tekeminen huolimattomuudesta johtuen voi olla yleisvaaran tuottamusta. Jos henkilö huolimattomuudesta esimerkiksi tuo maahan ydinräjähdettä, hän voi syyllistyä tähän tekoon. Kyse voisi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa tekijän pitäisi epäillä hänelle luovutetun materiaalin olevan ydinräjähde, mutta hän ei välitä asiasta ja tuo sen maahan.
Mikäli tekijä poistaa omalla toiminnallaan teosta aiheutuvan välittömän vaaran aiheutumisen, hän voi välttää rangaistuksen. Kyse voi olla vaikkapa tilanteesta, jossa junaraiteille romua kasannut henkilö poistaa esteet raiteilta ennen junan saapumista.
Yleisvaaran tuottamuksesta on annettu yksi ennakkotapaus, KKO 2003:83. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta yleisvaaran tuottamuksesta, mutta hänet tuomittiin sen sijaan varomattomasta tulenkäsittelystä. Tapauksessa A oli kerrostaloasunnossaan nukahtanut sohvalle tupakkaa polttaen siten, että sohvaan oli tullut reikä, josta kytevä tuli levisi mattoon ja lattialla olleisiin lehtiin. Tästä aiheutui runsaasti savua. Samassa rapussa oli 4 asuntoa, joista yhdessä oli paloaikaan asukas. Käräjäoikeus ja myöhemmät oikeusasteet katsoivat, että koska tuli oli edennyt kytemällä, kyse ei ollut sellaisesta valtoimenaan leviävästä tulesta, josta olisi ollut vaaraa että tuli leviäisi talon rakenteisiin. Tilannetta pidettiin epäselvänä, joten juttu ratkaistiin syytetyn eduksi.
Yleisvaaran tuottamuksesta on annettu vuosittain keskimäärin 16 tuomiota vuosina 2015-2019.
Yleisvaaran tuottamuksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta tekee 1, 2 tai 4 §:ssä mainitun teon, on tuomittava, jos asianomaisessa säännöksessä tarkoitettu vaara johtuu tekijän huolimattomuudesta, yleisvaaran tuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yleisvaaran tuottamuksesta tuomitaan myös se, joka huolimattomuudesta tekee 6 §:ssä tarkoitetun teon.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta yleisvaaran tuottamuksesta voidaan jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä omalla toiminnallaan poistaa vaaran, ennen kuin vaaratilanteesta on aiheutunut olennaista vahinkoa.
___________________________________________________________________
Törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta voi olla kyse, jos teko aiheuttaa vakavaa hengen tai terveyden vaaraa suurelle ihmisjoukolle.
8 § Törkeä yleisvaaran tuottamus
Pykälä on vuodelta 1995. Yleisvaaran tuottamuksesta tekee törkeän se, jos teolla aiheutetaan vakavaa hengen tai terveyden vaaraa suurelle ihmismäärälle ja teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tarkastelussa painottuu aiheutunut vaara tuottamuksen sijaan. Vaaran tulee olla konkreettinen ja vahingon aiheutumisen todennäköisyyden tulee olla olennainen. Se, onko kyseessä tietyssä tapauksessa suuri ihmismäärä, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vaaran tulee kuitenkin aiheutua yleisesti ihmisjoukkoon yksittäisten henkilöiden sijasta.
Törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta on vuosina 2015-2017 annettu yhteensä kaksi tuomiota. Kyse on usein tulen kanssa touhuamisesta. Erityisesti yksin palamaan jätetyt kynttilät ovat aiheuttaneet suurta vaaraa ja vahinkoa.
Törkeän yleisvaaran tuottamuksen tunnusmerkistö on seuraava:
Jos yleisvaaran tuottamuksessa aiheutetaan suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä yleisvaaran tuottamuksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
___________________________________________________________________
Yleisvaarallisten rikosten valmistelu on kriminalisoitu kyseisten tekojen vaarallisuuden vuoksi.
9 § Yleisvaarallisen rikoksen valmistelu
Pykälä säädettiin vuonna 1995. Nykyään on kiellettyä pitää hallussaan pommia, muuta räjähdettä tai vaarallista ainetta (kuten myrkkyä tai syövyttävää ainetta), sekä tehdä tiettyjä toimia ydinräjähderikoksen valmisteluksi. Ennen vuotta 1995 esimerkiksi murhapolton ja räjäyttämisen valmistelu oli rangaistavaa, ja pykälän soveltamisala oli nykyistä kapeampi. Yleisvaarallisten tekojen valmistelu on kriminalisoitu melko laajasti valmisteltavien rikosten vaarallisuuden vuoksi. Ydinräjähderikosten valmistelun kriminalisointia laajennettiin vielä vuonna 2008, kun Suomenkin allekirjoittama YK:n kansainvälinen yleissopimus ydinterrorismin torjumisesta tuli voimaan. Sopimus edellytti sopimusvaltioita kriminalisoimaan myös ydinräjähteen valmistuksessa tarpeellisten laitteiden ja aineiden hankkimisen yrittämisen.
Jotta kyse olisi pykälän mukaan rangaistavasta teosta, edellytetään tekijältä sekä tahallisuutta että aikomusta tehdä jokin mainituista yleisvaarallisista rikoksista. Teolta ei kuitenkaan edellytetä, että se olisi edennyt niin pitkälle, että teosta olisi jo syntynyt vaara. Riittävää on, että jonkin pykälässä mainitun teon tunnusmerkistö on ehtinyt täyttyä (tekijä on esimerkiksi valmistanut ydinräjähteen) ja että tekijällä on selvä aikomus tehdä pykälässä tarkoitettu yleisvaarallinen rikos.
Yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.
Yleisvaarallisen rikoksen valmistelun tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tehdäkseen 1–5 §:ssä tarkoitetun rikoksen pitää hallussaan pommia, muuta räjähdettä taikka vaarallista laitetta tai ainetta, on tuomittava yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yleisvaarallisen rikoksen valmistelusta tuomitaan myös se, joka tehdäkseen ydinräjähderikoksen
1) hankkii tai yrittää hankkia taikka pitää hallussaan tai yrittää pitää hallussaan ydinräjähteen valmistukseen tarvittavia aineita,
2) hankkii tai yrittää hankkia, valmistaa tai yrittää valmistaa taikka pitää hallussaan tai yrittää pitää hallussaan ydinräjähteen valmistukseen tarvittavia laitteita tai
3) hankkii ydinräjähteen valmistukseen tarvittavan valmistuskaavan tai -piirustuksen.
___________________________________________________________________
Tietojenkäsittelylle aiheutettavan vaaran kriminalisointi koskee mm. tietokonevirusten levittämistä.
9 a § Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle
Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle kriminalisoitiin vuonna 1999. Vuonna 2006 pykälän soveltamisalaa laajennettiin tietokonevirusten ja vastaavien haittaohjelmien valmistamisesta ja levittämisestä myös tietomurto-ohjelmiin ja -laitteisiin sekä näiden maahantuontiin. Vuonna 2015 pykälään lisättiin maininta tietoverkkorikosvälineen hankkiminen. Lisäys johtui tarpeesta päivittää lainsäädäntö vastaamaan tietoverkkorikosten torjuntaa koskevan direktiivin ja tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen vaatimuksia. Vuoden 1999 kriminalisoinnissa oli tarkoitus tukkia rikoslaissa olleita aukkoja, jotka johtuivat internetin käytön nopeasta lisääntymisestä ja tietojenkäsittelyn tietoturvallisuuden merkityksen kasvamisesta.
Tekotavat koskevat mm. tietojenkäsittelyä vaarantavien tai vahingoittavien laitteiden tai tietokoneohjelmien maahantuontia, valmistusta ja levitystä sekä toiselle kuuluvan tietojärjestelmän salasanan levittämistä. Laitteiden tai ohjelmien ei tarvitse olla pelkästään luvattomiin käyttötarkoituksiin tarkoitettu, eli kyse voi olla myös laitteesta tai ohjelmasta, jolla on myös luvallisia käyttötarkoituksia. Teon tarkoituksena tulee olla haitan tai vahingon aiheuttaminen tietojenkäsittelylle tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle. Tietojenkäsittelyllä tarkoitetaan pykälässä kaikkea datan käsittelemistä ja siirtoa, joka tapahtuu tietotekniikkaa käyttäen.
Vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle on annettu 1-6 tuomiota vuosittain vuosina 2015-2019.
Tietojenkäsittelylle aiheutettavan vaaran tunnusmerkistö on seuraava:
Joka aiheuttaakseen haittaa tai vahinkoa tietojenkäsittelylle taikka tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle
1) tuo maahan, hankkii käyttöön, valmistaa, myy tai muuten levittää taikka asettaa saataville
a) sellaisen laitteen tai tietokoneohjelman taikka ohjelmakäskyjen sarjan, joka on suunniteltu tai muunnettu vaarantamaan tai vahingoittamaan tietojenkäsittelyä tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toimintaa taikka murtamaan tai purkamaan sähköisen viestinnän teknisen suojauksen tai tietojärjestelmän suojauksen, taikka
b) tietojärjestelmän toiselle kuuluvan salasanan, pääsykoodin tai muun vastaavan tiedon taikka
2) levittää tai asettaa saataville ohjeen 1 kohdassa tarkoitetun tietokoneohjelman tai ohjelmakäskyjen sarjan valmistamiseksi,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa tai yhtä ankaraa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
___________________________________________________________________
Tietoverkkorikosvälineen ei tarvitse olla välittömästi tekijän fyysisessä hallinnassa, jotta hallussapito olisi rangaistava.
9 b § Tietoverkkorikosvälineen hallussapito
Pykälä säädettiin vuonna 2007. Lisäyksen taustalla oli tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan yleissopimuksen ja neuvoston puitepäätöksen voimaansaattaminen, eli säätämisellä saatettiin kansallisesti voimaan EU-sääntelyä.
Tietoverkkorikosvälineen hallussapidosta tuomitaan se, joka tarkoituksenaan aiheuttaa haittaa tai vahinkoa tietojenkäsittelylle tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle pitää hallussaan tietynlaista laitetta, tietokoneohjelmaa tai ohjelmakäskyjen sarjaa tai salasanaa, pääsykoodia tai muuta vastaavaa tietoa. Tekijältä edellytetään tarkoitusta aiheuttaa vahinkoa hallussapitämällään laitteella, ohjelmalla tai muulla edellä luetellulla. Pelkkä valmistusohjeen hallussapito edellä mainittuihin ei ole kriminalisoitua.
Oikeuskäytännön mukaan rangaistavuudelta ei edellytetä, että tekijä säilyttäisi välittömässä fyysisessä hallinnassaan tekovälinettä. Esimerkiksi se, että tekijällä on tosiasiallinen pääsy ohjelmaan, joka sijaitsee esimerkiksi työpaikan palvelimella tai työpaikan tietokoneen muistissa, johon tekijällä on pääsy, täyttää tunnusmerkistön.
Tietoverkkorikosvälineen hallussapidosta on annettu yhteensä 4 tuomiota vuosina 2016-2017.
Tietoverkkorikosvälineen hallussapidon tunnusmerkistö on seuraava:
Joka aiheuttaakseen haittaa tai vahinkoa tietojenkäsittelylle taikka tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle pitää hallussaan 9 a §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua laitetta, tietokoneohjelmaa tai ohjelmakäskyjen sarjaa taikka b alakohdassa tarkoitettua salasanaa, pääsykoodia tai muuta vastaavaa tietoa, on tuomittava tietoverkkorikosvälineen hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
___________________________________________________________________
Perätön vaarailmoitus on kriminalisoitu jo tsaarinaikaisessa rikoslaissa “tarpeettomana arpakapulan liikkeelle panemisena”.
10 § Perätön vaarailmoitus
Perättömän vaarailmoituksen pykälä säädettiin vuonna 1995. Tätä aiemmin perättömän vaarailmoituksen kaltaisesta teosta voitiin rangaista esimerkiksi ilkivaltasäännöksen nojalla, joka tosin soveltui tähän tarkoitukseen huonosti. Tsaarinaikaisessa laissa oli kriminalisoitu mm. teko, “jossa pannaan liikkeelle arpakapula tarpeettomasti”. Tällä tarkoitettiin tuolloin sitä, että lähetetään tarpeettomasti liikkeelle ilmoitus miehistön kokoamista varten esimerkiksi metsäpalon sammuttamiseksi. Perättömän vaarailmoituksen tekeminen on kriminalisoitu siksi, että se aiheuttaa turhia kustannuksia ja aiheuttaa pelkoa ihmisissä.
Perättömän vaarailmoituksen antamiseen syyllistyy, jos tekee pommista, tulipalosta, merihädästä, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä tai vaarasta perättömän ilmoituksen, joka on omiaan aiheuttamaan pelastus- tai turvallisuustoimen taikka pakokauhua. Perätön vaarailmoitus voi olla esimerkiksi väärä ilmoitus pommiuhasta, aiheeton hätäraketin ampuminen merillä ja aiheeton hätäkutsu radiolähettimellä. Tekijältä edellytetään tahallisuutta, eli esimerkiksi epävarmassa tilanteessa tehty ilmoitus ei ole rangaistavaa. Ilmoituksen antamistapaa ei ole rajattu, eli se voi olla esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse tai hätämerkein annettu.
Rangaistavuus edellyttää sitä, että teko on omiaan aiheuttamaan pakokauhua tai pelastus- tai turvallisuustoimen. Tästä seuraa, että jos ilmoituksen saaja tietää ilmoituksen perättömäksi, pykälä ei tulisi sovellettavaksi. Vastaanottajalta ei edellytetä toimiin ryhtymistä ilmoituksen johdosta, vaan jos toimiin olisi normaalien toimintaohjeiden mukaan ryhdyttävä, aiheeton vaarailmoitus on rangaistavai Myöskään pakokauhun syntymistä ei edellytetä, vaan riittää, että ilmoitus voisi sellaista aiheuttaa.
Oikeuskäytännössä on hieman epäselvyyttä siinä, tulisiko esimerkiksi hätäkeskukselle tehty aiheeton ilmoitus puukotuksesta katsoa perättömäksi vaarailmoitukseksi. Itä-Suomen hovioikeus on tuomiossaan I-SHO:2005:8 katsonut, että vastaus on kyllä. Tätä se perusteli sillä, että pykälässä olisi kyse nimenomaan aiheettomasta ilmoituksesta, joka on omiaan aiheuttamaan pelastustoimen. Hovioikeus ei antanut suurta merkitystä sille, että vaaditaanko ilmoituksen tekemistä yleisvaarallisesta tilanteesta vai ei. Vaasan hovioikeus katsoi vuotta myöhemmin toisin. Sen mukaan perätön väite siitä, että jotakuta on puukotettu, ei ole pykälän tarkoittaman perätön vaarailmoitus. Tämä johtuisi siitä, että puukotuksessa ei ole kyse ilmoituksesta, joka sisältyisi tunnusmerkistöön. Näitä olivat ilmoitus esimerkiksi tulipalosta, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä. (VaaHO:2006:3).
Perättömästä vaarailmoituksesta on annettu 25-41 tuomiota vuosittain vuosina 2015-2019.
Perättömän vaarailmoituksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka tekee pommista, tulipalosta, merihädästä, suuronnettomuudesta tai muusta vastaavasta hädästä tai vaarasta perättömän ilmoituksen, joka on omiaan aiheuttamaan pelastus- tai turvallisuustoimen taikka pakokauhua, on tuomittava perättömästä vaarailmoituksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
___________________________________________________________________
Mm. liikenteessä olevan ilma-aluksen, kauppa-aluksen, raideliikennekulkuneuvon tai joukkoliikennevälineen kaappaaminen on rikollista.
11 § Kaappaus
Kaappauspykälä koskee liikenneturvallisuuden vaarantamista. Kaappausrikosten torjunta liittyy vahvasti terrorismiin, ja monet kansainväliset sopimukset ja EU-sääntely kriminalisoivat sen. Vuonna 2003 pykälää laajennettiin kattamaan myös raidelikenteen sekä joukkolikenteen moottorikulkuneuvot. Aiemmin pykälä käsitti vain ilma- ja kauppamerenkulussa oleviin aluksiin kohdistuneet teot. Lisäksi teolta ei enää vaadittu väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, vaan myös muu oikeudeton toimintatapa mahdollistaa teon katsomisen kaappaukseksi. Monet kansainväliset sopimukset velvoittavat kriminalisoimaan alusten kaappauksen. Näiden taustalla on erityisesti halu ehkäistä terrorismia.
Kaappauksessa tekijä ottaa lennolla olevan ilma-aluksen, kauppamerenkulussa olevan aluksen, raideliikenteessä olevan raideliikennekulkuneuvon tai joukkoliikenteessä olevan moottorikulkuneuvon ohjaukseen tai määräysvaltaansa käyttäen väkivaltaa tai väkivallan uhkaa tai toimien muuten oikeudettomasti. Myös kiinteän lautan kaappaaminen on rangaistavaa, näillä tarkoitetaan lähinnä kansainvälisillä merialueilla sijaitsevia öljyn- tai kaasunporauslauttoja. Muiden kaappauksen kohteiden osalta teon tulee kohdistua liikenteessä olevaan alukseen tai kulkuneuvoon. Esimerkiksi lentokoneen osalta sen katsotaan olevan lennolla siitä alkaen, kun lentokoneeseen astumisen jälkeen kaikki ulko-ovet on suljettu. Lennolla oleminen loppuu, kun jokin ulko-ovista avataan poistumista varten. Jos lentokone tekee pakkolaskun, lennon katsotaan jatkuvan kunnes viranomainen ottaa vastatakseen lentokoneesta ja siinä olevista henkilöistä.
Teon oikeudettomuus tarkoittaa, että tekijällä ei ole oikeutta ohjata kaapattua kulkuvälinettä tai antaa sen ohjaamista koskevia määräyksiä. Esimerkiksi ohjeiden antamiseen lentoliikenteelle vaaditaan asianmukainen koulutus. Lisäksi teon oikeudettomuus voi johtua yksinkertaisesti esimerkiksi siitä, että kuljettaja on huijattu pois ohjaamosta ja tekijä alkaa ohjata alusta.
Jos kaappaus on aiheuttanut vain vähäistä vaaraa ja rikos on ollut vähäinen myös ottaen huomioon käytetyn väkivallan tai sen uhan tai oikeudettoman teon laadun, ei tekijää tuomita kaappauksesta vaan niistä rikoksista, joista tekokokonaisuus koostui. Näitä ovat esimerkiksi liikennetuhotyö tai vapauteen kohdistuvat rikokset. Käytännössä ainakin raideliikenteen ajoneuvon tai esimerkiksi linja-auton kaappaaminen voi tapahtua aiheuttaen vain vähäistä vaaraa.
Kaappauksesta ei ole annettu tuomioita vuosina 2015-2019.
Kaappauksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten taikka muuten oikeudettomasti
1) puuttuu lennolla olevan ilma-aluksen, kauppamerenkulussa olevan aluksen, raideliikenteessä olevan raideliikennekulkuneuvon tai joukkoliikenteessä olevan moottorikulkuneuvon ohjaukseen,
2) ottaa lento-, meri- tai raideliikenneturvallisuutta vaarantavalla tavalla ilma-aluksen, kauppamerenkulussa olevan aluksen, raideliikenteessä olevan raideliikennekulkuneuvon tai liikenneturvallisuutta vakavasti vaarantavalla tavalla joukkoliikenteessä olevan moottorikulkuneuvon määräysvaltaansa tai
3) ottaa kiinteän lautan määräysvaltaansa,
on tuomittava kaappauksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Jos 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kaappaus on aiheuttanut vain vähäistä vaaraa lento-, meri- tai raideliikenneturvallisuudelle taikka vakavaa vähäisempää vaaraa muulle liikenneturvallisuudelle ja rikos, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen taikka muun teossa käytetyn oikeudettoman keinon laatu tai muut tekoon liittyvät seikat, on myös kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijää ei tuomita kaappauksesta, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.
Lue kirjoituksemme muista rikoslain luvuista:
Essi Puhakainen
OTM
Lakimies, riidanratkaisu
Lakitoimisto KPF
