Ryöstöä ja kiristystä koskevia rikoksia kutsutaan yhdistetyiksi rikoksiksi, koska tekojen tunnusmerkistöt sisältävät sekä vapauteen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa että omaisuuteen tai muihin taloudellisiin etuihin kohdistuvaa uhkaa. Näillä rikoksilla on siis sekä väkivaltaisia että omaisuuteen kohdistuvia piirteitä. Ryöstö ja kiristys eroavat toisistaan siinä, että ryöstössä tekijä ottaa toiselta omaisuutta, ja kiristyksessä tekijä pakottaa toisen luovuttamaan omaisuutta. Ryöstöä ja kiristystä on Suomessa pidetty erityisen vakavina rikoksina, ja niiden rangaistusasteikot ovatkin ankarat muihin omaisuusrikoksiin nähden. Esimerkiksi tekojen järkyttävämpi vaikutus uhriin ja tekojen aiheuttama henkinen kärsimys ovat perusteita pitää näitä tekoja muita omaisuusrikoksia vakavampina.
_________________________________________________________________________
Jotta kyse olisi ryöstöstä, tulee tekoon sisältyä väkivaltaa tai sen uhkaa. Yleisessä keskustelussa sekoitetaan usein ryöstö ja varkaus keskenään.
1 § Ryöstö
Ennen rikoslain 90-luvun alun kokonaisuudistusta ryöstöä koskeva pykälä oli uudistettu edellisen kerran vuonna 1972, alkuperäinen pykälä oli vuodelta 1946. Keskeinen 90-luvulla säädetty muutos pykälään oli se, että ryöstön tunnusmerkistöön yhdistettiin myös “ryöstöntapainen varkaus”, joka tarkoitti tilannetta, jossa verekseltään varkaudesta tai näpistyksestä tavattu henkilö tekee väkivaltaa tai uhkaa käyttää sitä pystyäkseen saattamaan rikoksensa loppuun. Nykyisin siis myös tämä teko on tuomittava ryöstönä. Sama koskee kiristyksentapaista ryöstöä, jossa uhria pakotetaan luopumaan taloudellisesta edusta väkivalloin tai sillä uhkaamalla. Tunnusmerkistöä myös laajennettiin siten, että nykyään se kattaa myös väkivaltaisen tai väkivallanuhkaisen luvattoman irtaimen omaisuuden käyttöönoton. Irtain omaisuus tarkoittaa muuta omaisuutta kuin kiinteää omaisuutta, jota ovat esimerkiksi kiinteistöt.
Hieman erityyppinen merkittävä muutos pykälään oli se, että siihen lisättiin vähemmän vakavia aiemmin ryöstöksi katsottuja tekoja koskeva momentti. Momentin mukaan jos teko ei ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää. Tämä estää sen, että teosta tuomittaisiin ryöstönä, jos teossa on käytetty vain lievää väkivaltaa tai lievää väkivallan uhkaa. Tällainen olisi esimerkiksi teko, jossa tekijä potkaisee toista anastaakseen tältä tupakka-askin. Muutos on merkittävä ottaen huomioon, että ryöstön vähimmäisrangaistus on korkeahko verrattuna muihin omaisuusrikoksiin.
Ryöstöstä voidaan siis tuomita silloin, kun käytetään tai uhataan käyttää väkivaltaa toista kohtaan anastaakseen tai luvattomasti käyttöön ottaakseen toisen irtainta omaisuutta. Yleensä pahoinpitely sisältyy ryöstöön, eli siitä ei rangaista erikseen. Toinen ryöstön tekotapa on väkivallalla tai sen uhalla toteutettu kiristys taloudellisen edun saadakseen. Kolmas tekotapa on se, että väkivallattomasta näpistyksestä tai varkaudesta verekseltään tavattu käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pystyäkseen saattamaan rikoksensa loppuun asti. Väkivallan uhkaa käytettäessä siltä edellytetään, että väkivalta uhataan tapahtuvaksi heti. Väkivallan ja sen uhan tulee myös liittyä omaisuuden anastukseen, haltuunottoon tai pakottamiseen, mutta se voi kohdistua myös muuhun kuin omaisuuden haltijaan. Jos teossa käytetään väkivaltaa omaisuuden ottamiseksi ja lisäksi piestään uhri “muuten vaan”, tekijä voi syyllistyä myös pahoinpitelyyn.
Ryöstö ei hallituksen esityksen mukaan voi kohdistua yhteiseen omaisuuteen, sähköön tai lämpöön, vaikka näitä tavoitellessa käytettäisiinkin väkivaltaa tai sen uhkaa. Näiden väkivaltaiseen anastamiseen sovelletaan varkaus- ja pahoinpitelyrikoksia koskevia säännöksiä.
Ryöstöstä on annettu vuosittain noin 400 tuomiota vuosina 2015-2019.
Ryöstön tunnusmerkistö on seuraava:
Joka
1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta taikka
2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,
on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten ottamansa omaisuuden.
Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.
_________________________________________________________________________
Törkeään ryöstöön liittyy usein myös muita rikosnimikkeitä, kuten ampuma-aserikos.
2 § Törkeä ryöstö
Törkeästä ryöstöstä on kyse silloin, jos ryöstössä
1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä (kuten räjähteet, nyrkkiraudat ja metallista valmistetut lyömäaseet) tai
4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa (kuten autonkuljettaja).
Lisäksi ryöstön tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Tässä arvioinnissa merkittävintä on käytetyn väkivallan voimakkuus ja uhkauksen vaarallisuus sekä tavoiteltavan omaisuuden määrä.
Ankaroittamisperusteet perusteluineen ovat pitkälti yhdenmukaisia pahoinpitelyn ankaroittamisperusteiden kanssa. 90-luvun uudistuksessa törkeän ryöstön pykälään lisättiin sen 1-kohta eli tahallinen vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan aiheuttaminen. Lisäksi pykälästä poistettiin teon tekeminen järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä, koska se oli siirretty kaikkia rikoksia koskevaksi yleiseksi ankaroittamisperusteeksi.
Törkeään ryöstöön liittyy usein myös muita rikosnimikkeitä, kuten ampuma-aserikos ja varkaus. Esimerkiksi voidaan antaa tapaus KKO 2004:57, jossa A oli ryöstänyt taksiautoilijan ja kesken kamppailun A:n ase oli lauennut useita kertoja, joista yksi oli ollut kuolettava. A tuomittiin taposta, törkeästä ryöstöstä, varkaudesta ja ampuma-aserikoksesta. Rangaistus oli 13 vuotta vankeutta.
Törkeästä ryöstöstä on annettu vuosittain noin 110 tuomiota vuosina 2015-2019.
Törkeän ryöstön tunnusmerkistö on seuraava:
Jos ryöstössä
1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai
4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa,
ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
Oikeuskäytännön perusteella poliisin toimintaa ei pidetä sellaisena satunnaisena syynä, joka estäessään törkeän ryöstön valmistelun poistaa tekijöiden rangaistusvastuun.
2 a § Törkeän ryöstön valmistelu
Törkeän ryöstön valmistelu säädettiin rangaistavaksi vuonna 2013, jolloin kriminalisoitiin monen törkeän rikoksen valmistelu. Näitä olivat esimerkiksi tappo, murha ja törkeä pahoinpitely. Rikoksen valmistelun rangaistavuutta voi pitää suomalaisessa rikosoikeudessa epätavallisena, koska lähtökohtana on yleisesti ollut, että rangaistusvastuuta ei ole syytä ulottaa aikaisempaan vaiheeseen kuin siihen, jossa teko on edennyt rikoksen yritykseen. Yleensä rikoksen valmistelun rangaistavuus liittyy kansainvälisiin velvoitteisiin ankarasti rangaistavien, ihmishenkiin kohdistuvien rikosten estämiseksi. Esimerkiksi joukkotuhonnan ja terrorismin valmistelu on rangaistavaa. Kansallisen uudistustarpeen aiheuttivat tällä kertaa kansalliset koulusurmat, rahankuljetusryöstöt ja tietyt muut tapaukset.
Rikoksen valmistelu ja rikoksen yritys eroavat merkitykseltään toisistaan. Rikoksen valmistelussa tehdään toimia, jotka mahdollistavat rikoksen tekemisen. Rikoksen yrityksestä on kyse silloin, kun vaara rikoksen täyttymisestä on syntynyt, eli tekijä on ryhtynyt yrittämään rikoksen tekemistä.
Törkeän ryöstön valmistelusta tuomitaan, jos törkeän ryöstön suorittaakseen
1) pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä (kuten räjähteet, nyrkkiraudat, metalliputket), taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi apuvälineenä rikoksessa,
2) hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon tai
3) sopii toisen kanssa tai laatii yksityiskohtaisen suunnitelman rikoksen tekemisestä.
Kuitenkin, jos vaara rikoksen toteuttamisesta on ollut vähäinen muista kuin satunnaisista syistä tai jos henkilö poistaa itse oman toimintansa merkityksen, on hän rangaistusvastuusta vapaa. Esimerkiksi rikoksen tekemisestä luopuminen ja vahinkojen syntymisen estäminen ovat vapautusperusteita. Satunnaisista syistä lisää tämän tekstin loppupuolella.
1-kohdan mukaisella rikokseen erityisesti sovellettavalla apuvälineellä tarkoitetaan välineitä, joita käytettäisiin törkeän ryöstön toteuttamiseen, mutta joita ei välttämättä käytettäisi väkivallassa tai sen uhassa. Tällainen on esimerkiksi vene rikospaikalta pakenemisen toteuttamiseksi. Välinettä tulisi käyttää nimenomaan ryöstössä, ei sen valmistelussa. Siten jos edellä mainitulla veneellä esimerkiksi tarkkaillaan ryöstöpaikkaa muuna ajankohtana kuin ryöstö toteutetaan, ja itse ryöstötekoon ei käytetä pakovenettä, teossa ei katsota käytetyn erityistä rikokseen soveltuvaa välinettä.
2-kohdan mukaisella rikoksen tekemiseksi tarpeellisella erityisellä tiedolla tarkoitetaan kriittistä tietoa, joka tekoon tarvitaan. Esimerkiksi tieto arvokuljetusauton reitistä aikatauluineen tai informaatio turvajärjestelyjen ohittamiseen ovat tällaisia tietoja. Erityisyytttä ilmentävät se, että tieto ei ole yleisesti kaikkien saatavilla, tai se, että tieto on kerätty järjestelmällisesti.
Törkeän ryöstön valmistelusta on annettu 1 tuomio vuosina 2015-2019. Esimerkkinä valmistelun ja yrityksen välisestä rajanvedosta voidaan antaa tapaus KKO 2013:85, jossa A ja B olivat valmistelleet arvokuljetusryöstöä. Poliisi oli päässyt selville suunnitelmasta, ja oli pysäyttänyt arvokuljetuksen hieman ennen kohteeseen saapumista. A ja B oli otettu kiinni. KKO katsoi A:n ja B:n edenneen valmistelusta rikoksen yritykseksi, koska rikoksen täyttyminen oli tekijöiden näkökulmasta ollut uskottavaa ja se olisi ilman poliisin väliintuloa ollut varteen otettava vaihtoehto, vaaran rikoksen täyttymisestä katsottiin jääneen syntymättä ainoastaan satunnaisista syistä. Tapauksessa oli kyse mm. siitä, että voitiinko poliisien toimintaa pitää sellaisena satunnaisena rikoksen toteutumisen estäneenä syynä, että A ja B olisivat voineet vapautua rangaistusvastuusta. Tähän tulokseen mikään oikeusaste ei päätynyt.
Törkeän ryöstön valmistelun tunnusmerkistö on seuraava:
Joka 2 §:ssä tarkoitetun rikoksen tekemistä varten
1) pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi apuvälineenä rikoksessa,
2) hankkii rikoksen tekemisessä tarpeellisen erityisen tiedon tai
3) sopii toisen kanssa tai laatii yksityiskohtaisen suunnitelman rikoksen tekemisestä
on tuomittava törkeän ryöstön valmistelusta vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Jos vaara rikoksen toteuttamisesta on ollut muista kuin satunnaisista syistä vähäinen taikka jos henkilö on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen valmistelusta, estänyt sen jatkumisen tai muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa, 1 momenttia ei kuitenkaan sovelleta.
_________________________________________________________________________
Kiristys eroaa ryöstöstä siinä, että kiristyksessä ei ole välittömän väkivallan uhkaa.
3 § Kiristys
Ennen rikoslain 90-luvun alun kokonaisuudistusta kiristystä koskeva pykälä oli vuodelta 1946. Aiemman teonkuvauksen mukaan kiristyksestä oli kyse tilanteessa, jossa “hankkiakseen itselleen tahi toiselle hyötyä, uhkauksella kiskoo joltakulta tavaraa tahi rahaa, velan helpotuksen, velkakirjan, takauksen taikka muun aineellisen edun, johon hänellä ei ole laillista oikeutta”. Kiskomista ei oltu määritelty, mutta sen katsottiin sisältävän pakottamista toimimaan vastoin kohteen omaa tahtoa. Uudistuksessa kieliasua päivitettiin ja lisättiin tekoon törkeysporrastus, eli uusi törkeää kiristystä koskeva pykälä. Lisäksi poistettiin edellytys siitä, että teko tehtäisiin tarkoituksena saada hyötyä itselle tai toiselle henkilölle. Poiston myötä myös tilanteet, joissa tekijä pyrkii vahingoittamaan uhrin taloudellista asemaa, saatiin kiristyssäännöksen piiriin.
Kiristykseen syyllistyy se, joka muulla kuin väkivallalla uhkaamalla pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon tekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta. Jos teossa käytetään väkivaltaa tai välitöntä väkivallan uhkaa, kyse on ryöstöstä. Sen sijaan jos uhria uhkaillaan myöhemmin tapahtuvalla väkivallalla, kyse voi olla kiristyksestä. Tämä johtuu siitä, että ryöstössä edellytetään väkivallan uhkan koskevan tekohetkeä.
Uhkauksen tulee olla todellinen siinä mielessä, että se saa uhrin toimimaan uhkaajan haluamalla tavalla. Siten esimerkiksi uhkaus siitä, että tekijä aikoo räjäyttää kuun, jos uhri ei tottele, ei olisi kiristystä. Sen sijaan uhkaus esimerkiksi siitä, että uhrin autonrenkaat puhkotaan, jos uhri ei anna tekijälle 500 euroa, voisi olla kiristystä. Uhkauksen ei tarvitse olla oikeudenvastainen, eli esimerkiksi tilanne, jossa A kiristää B:tä uhkaamalla ilmiantaa B:n tämän tekemästä rikoksesta, voi olla kiristystä. Uhkauksen ei tarvitse kohdistua siihen, jolta taloudellista etua yritetään saada.
Olennaista kiristyksessä ovat siis seuraavat seikat: uhkaus, taloudellisen edun tavoittelu ja se, että tekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta kyseiseen etuun. Siten esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö perii velalliselta rahaa velkojan puolesta ja uhkaa saattaa asian viranomaisten käsiteltäväksi, jos maksua ei saada, ei ole kyse kiristyksestä, koska velan perijällä on laillinen oikeus velan perimiseen.
Kiristyksestä on annettu vuosittain 7-21 tuomiota vuosina 2015-2019. Myös kiristyksen yritys on rangaistavaa. Kiristyksen yrityksestä voidaan antaa esimerkiksi ratkaisu KKO 2002:98, jossa maahan muuttanut ulkomaalainen yrittäjä B oli rakentanut ravintolansa eteen vireisen liikehuoneiston edustalle ylettyneen terassin. A, joka toimi kyseisen liikehuoneiston omistajan toimeksiannosta, oli vaatinut B:tä poistamaan terassin uhaten B:tä oleskeluluvan menettämisellä. KKO tuomitsi A:n kiristyksen yrityksestä. Tuomion mukaan sillä, että B:llä oli Suomessa oleskeluun ja liiketoimintaan vaaditut luvat, ei KKO:n mukaan ollut sellaista merkitystä, ettei A:n tekoa olisi tullut katsoa kiristykseksi.
Kiristyksen tunnusmerkistö on seuraava:
Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on tuomittava kiristyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
_________________________________________________________________________
Kiristyksestä voivat tehdä törkeän vakavan väkivallan uhka, häikäilemättömyys, kiristettävän omaisuuden huomattava arvo tai teon erityisen tuntuva taloudellinen vaikutus uhriin.
4 § Törkeä kiristys
Törkeää kiristystä koskeva pykälä säädettiin 90-luvun alussa. Kiristystä koskevat ankaroittamisperusteet liittyvät uhkauksen laatuun ja voimakkuuteen, rikoksen kohteen vastustelukykyyn ja turvattomuuteen sekä rikoksella aiheutetun vahingon määrään ja tuntuvuuteen uhrille. Lisäksi tekijän häikäilemättömyys uhrin heikkouden tai turvattoman tilan hyödyntämisessä vaikuttaa ankaroittamisarviointiin. Häikäilemättömyyttä osoittaa siten mm. tietoinen vanhuksen tai kehitykseltään rajoittuneen henkilön erityisen heikon tilan hyödyntäminen.
Kiristyksestä tekee törkeän se, jos se on kokonaisuutena arvioiden törkeä ja siinä uhataan vakavalla, hengen tai terveyden vaarantavalla rikoksella, aiheutetaan huomattavaa omaisuusvahinkoa, pakotetaan luopumaan erittäin arvokkaasta omaisuudesta (kymmenisentuhatta euroa tai enemmän), tai aiheutetaan uhrille tämän olosuhteisiin nähden erityisen tuntuvaa taloudellista vahinkoa. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että jos vähävaraiselta vanhukselta kiristetään kaikki tämän säästöt, 5.000 euroa, on rikos törkeämpi, kuin jos miljonääriltä kiristettäisiin vastaava summa.
Törkeästä kiristyksestä on annettu vuosittain 7-15 tuomiota vuosina 2015-2019. Myös törkeän kiristyksen yritys on rangaistavaa.
Törkeän kiristyksen tunnusmerkistö on seuraava:
Jos kiristyksessä
1) uhataan vakavanlaatuisella rikoksella, joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle,
2) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa,
3) taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luopumaan, on erittäin arvokas tai
4) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellista vahinkoa
ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiristyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Σχόλια