Rajanveto väkivaltaisen vastustamisen ja haitanteon välillä - KKO 2021:56

Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2021:56, jossa arvioitiin, oliko veren sylkeminen vartijan kasvoille virkamiehen väkivaltaista vastustamista vai ainoastaan haitantekoa. Korkeimman oikeuden näkemys oli, että kyseinen teko ei sisältänyt väkivaltaa, jolloin tekijä tuomittiin haitanteosta. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen ratkaisun sisältöä sekä haitanteon ja virkamiehen vastustamisen tunnusmerkistöjä.


Haitanteko ja väkivaltainen vastustaminen


Olemme käsitelleet blogissamme aikaisemmin laajemmin virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja haitantekoa virkamiehelle:


https://www.kpflaki.com/post/rikoslain-16-luku-rikokset-viranomaisia-vastaan


Virkamiehen vastustaminen jaetaan kolmeen luokkaan. Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on kyse, jos vastustamisessa käytetään väkivaltaa tai uhataan sillä. Jos teko on tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa, on kyseessä harvinaisempi tekomuoto eli virkamiehen vastustaminen. Jos teossa ei käytetä väkivaltaa, on kyseessä haitanteko virkamiehelle. Rikoslaissa nämä pykälät ovat 16-luvun pykälät 1-3. Tässä kirjoituksessa en käsittele uhkaamista, koska korkeimman oikeuden tapauksessa ei kyse ollut uhkaamisesta.


Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen kuvataan rikoslaissa seuraavasti:


Joka


1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen,


2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai


3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen,


on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.


Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa.”


Haitanteko virkamiehelle kuvataan seuraavasti:


Joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 §:ssä tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä, on tuomittava haitanteosta virkamiehelle sakkoon.


Haitanteosta virkamiehelle tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa.”


Virkamiehellä tarkoitetaan työntekijää, joka on virkasuhteessa tai siihen rinnastettavassa palvelussuhteessa julkisyhteisöön eli esimerkiksi valtioon, kuntaan tai seurakuntaan. Väkivallan käsite on sen sijaan haastavampi. Väkivallan käsite määritellään lähtökohtaisesti rikoslain 21-luvun mukaan eli henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten tunnusmerkistöjen mukaan. Ruumiillinen väkivalta määritellään siis samalla tavalla kuin RL 21:5 §:n mukaisessa pahoinpitelyssä. Väkivallan käsitettä ei määritellä rikoslaissa, vaan sen määrittely on jäänyt oikeuskäytännön varaan. Väkivaltaa ovat kaikki paitsi lievimmät henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamiset. Sylkeminen on aikaisemmin oikeuskäytännössä katsottu halventamiseksi, eli kunnianloukkaukseksi, eikä väkivallan tekemiseksi eli lieväksi pahoinpitelyksi.


Tapauksen KKO 2021:56 taustat


Tapauksessa Sukevan vankilassa tuomiotaan suorittanut vanki A oli sylkenyt vartija B:tä kasvoille verisellä syljellä, ja kertonut että hänellä on HIV-tartunta. Syyttäjä nosti syytteen virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta. Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi asiassa tuomion 25.2.2019. Se tuomitsi miehen tästä ja kahdesta muusta vastustamisesta kymmenen kuukauden vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.


Tuomion saatuaan A valitti tapauksesta Itä-Suomen hovioikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 30.10.2019. Hovioikeus katsoi, että sylkemisessä ei ollut kyse väkivallasta, minkä vuoksi A:ta ei voida tuomita virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hovioikeus hylkäsi syytteen tämän syytekohdan osalta, mutta jätti kaksi muuta syytekohtaa voimaan, jolloin rangaistus aleni neljän kuukauden vankeusrangaistukseksi.

Syyttäjä ja vartija B hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, ja heille myönnettiin se.


Korkeimman oikeuden ratkaisu


Korkein oikeus tarkasteli ennakkopäätöksessään sitä kysymystä, oliko sylkemisessä kyse väkivallasta vai ei. Korkein oikeus antoi painoarvoa rikoslain esitöille, ja väkivallan merkitykselle siinä. Korkein oikeus totesi, että väkivallan käsitettä on tulkittava samalla tavalla kuin pahoinpitelyrikoksissa. Aiemmassa ratkaisukäytännössään, esimerkiksi tapauksessa KKO 1994:10, korkein oikeus on todennut, että lääkkeillä huumaaminen ei ollut väkivaltaa.


Korkein oikeus arvioi väkivallan käsitettä seuraavasti:


Sylkeminen päin toista on sinänsä aktiivinen toimi, joka kohdistuu toiseen henkilöön ja loukkaa tämän henkilökohtaista koskemattomuutta. Kaikenlainen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen ei kuitenkaan rikoslain rangaistussäännöksiä sovellettaessa täytä väkivallan käyttämistä koskevaa tunnusmerkistötekijää.”


Korkein oikeus katsoi, että väkivallan käsitettä tulee tulkita suppeasti. Tällä perusteella korkein oikeus katsoi, että sylkeminen ei ole rikoslaissa tarkoitettua väkivaltaa. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että sylkeminen täytti haitanteon virkamiehelle, ja tuomitsi tekijänrangaistukseen neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. HIV-tartunnalla uhkaamiselle ei tässä yhteydessä annettu painoarvoa.


Yhteenveto


Korkein oikeus ei ole aikaisemmin antanut ratkaisua siitä, mitä väkivallan käsite tarkoittaa virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen yhteydessä. Korkein oikeus antoi asiassa ratkaisun, jossa totesi väkivallan käsitteen vastaavan samaa kuin pahoinpitelyrikoksessa. Tällöin sylkeminen päälle ei ole väkivaltaa, vaikkakin siinä puututaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Virkamiehen päälle sylkemisestä tuomitaan siis jatkossa haitantekona virkamiehelle tai kunnianloukkauksena, riippuen siitä, onko teon tarkoituksena estää virkatoimen suorittaminen.



Lue lisää oikeustapauskommenttejamme

https://www.kpflaki.com/blog/categories/oikeustapauskommentit



Eelis Paukku

OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)

Lakimies, toimitusjohtaja

Lakitoimisto KPF



044 9755 196

eelis.paukku@kpflaki.com



304 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki