Lainsäätäjä, viranomaiset ja oikeustieteilijät ovat pitkään pohtineet, onko ympäristörikos talousrikos. Vastaan kysymykseen, ainakin osittain, tuoreimmassa tieteellisessä artikkelissani nimeltä ”Ympäristörikollisuus - taloudellista rikollisuutta vai puhdasta välinpitämättömyyttä?” Artikkeli on vertaisarvioitu ja julkaistu Defensor Legis -lehden numerossa 2/2022.
Tässä blogikirjoituksessa avaan artikkelin keskeisiä tuloksia. Yksityiskohtaisia tuloksia kaipaavien on hankittava pääsy alkuperäiseen artikkeliin.
Ympäristörikos
Ympäristörikokset koostuvat rikoslain 48-luvun rikoksista nimeltä ”ympäristörikokset” sekä 48 a-luvun rikoksista nimeltä ”luonnonvararikokset”. Tämän jaottelun taustoja olen käsitellyt aiemmassa blogikirjoituksessani, joka löytyy tämän kirjoituksen alaosasta. Luvut sisältävät laajan kokonaisuuden erilaisia ympäristöä vahingoittavia tekoja. Rikosprosessissa käsitellyistä teoista yleisimpiä ovat ympäristön turmeleminen ja metsästysrikos. Muut ympäristörikokset ovat selkeästi harvinaisempia.
Suurin osa ympäristövahingoista ei koskaan päädy rikosprosessiin, vaan ne käsitellään hallinnollisessa menettelyssä. Tämä tarkoittaa, että taloudellisen toimijan ympäristölupaa valvova taho huomauttaa toimijaa rikkomuksesta ja määrää tämän korjaamaan vahingon tai muuttamaan toimintaa niin, että vahinkoa ei synny. Tämän tehosteena käytetään usein hallintopakkoa eli uhkasakkoa tai teettämisuhkaa eli uhkaa korjata vahinko taloudellisen toimijan kustannuksella.
Hallinnollisen menettelyn runsas käyttö aiheuttaa tietyn tulkintavaikeuden ympäristörikoksiin. Yksityishenkilöiden osalta hallinnollinen menettely ei ole samalla tavalla mahdollinen, vaikkakin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä esimerkiksi kiinteistönomistajan siivoamaan kiinteistön. Tämän vuoksi yksityishenkilöiden osalta huomattavasti lievempiä tapauksia päätyy rikosasiana tuomioistuimeen. Toisaalta jos tarkoituksena on tarkastella vain rikoksia ympäristövahinkojen sijasta, voidaan saada jollain tavalla vertailukelpoisia tuloksia.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa keräsin vuosien 2013-2020 tuomiot ympäristörikoksista kaikista tuomioistuimista seuraavista rikostyypeistä: ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen ja luonnonsuojelurikos. Luin tuomiot ja taulukoin ja tilastoin niiden motiivit. Tarkoituksena oli arvioida, tehtiinkö rikos taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi vai muusta syystä.
Tutkimuksen tulokset
Tulosten perusteella ympäristörikos on tosiaan talousrikos: merkittävä osa teoista tehdään hyötymistarkoituksessa, joten voidaan katsoa, että koska taloudellista motiivia on ollut, kyse on ollut talousrikoksesta. Toisaalta myös välinpitämättömyys ja huolimattomuus ovat yleisiä syitä rikoksen tekemiselle. Hyvin harvinaista sen sijaan oli, että teon tavoitteena olisi ollut ympäristön vahingoittaminen. Suurin osa rikoksista tehtiin yritystoiminnassa, usein osakeyhtiömuotoisessa toiminnassa. Suhteellisen pieni osa rikoksista oli yksityishenkilöiden tekemää roskaamista tai muuta vastaavaa toimintaa, joka ei liittynyt elinkeinotoimintaan.
Rikoshyödyt liikkuivat pääasiassa kymmenissä tuhansissa euroissa, törkeissä tapauksissa jopa sadoissa tuhansissa euroissa. Suuressa osassa tapauksista rikoshyöty oli alle 20 000 euroa. Ympäristön turmeleminen olikin usein rikos, jonka mittakaava yritystoiminnassa oli suuri. Tällöin rikosnimikkeenä oli usein törkeä ympäristön turmeleminen. Myös rangaistukset olivat kovempia yritystoiminnassa tehdyistä rikoksista. Toki näissä teoissa myös ympäristövahinko oli usein suurempi. Motiivi näkyi rangaistuksen määrässä.
Yhteenveto
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ympäristörikos on talousrikos hyvin usein, mutta ei läheskään aina. Rikosten torjunnassa ja lainsäädännön kehittämisessä tulee huomioida myös huolimattomuus ja välinpitämättömyys, jotka saavat yksityishenkilöitä tekemään ympäristörikoksia. Lainsäädäntöä on pitkään kehitetty taloudellinen toiminta huomioiden, mikä on kyllä perusteltua annettujen tuomioiden perusteella.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
HT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
