Kirjanpitorikoksesta on usein sanottu, että se tehdään muihin talousrikoksiin liittyen. Kirjanpitorikoksella voidaan salata muita talousrikoksia tai helpottaa niiden tekemistä. Tässä kirjoituksessa avaan uusimman akateemisen artikkelini tuloksia, jossa tarkastelen juuri tätä kysymystä. Artikkelin nimi on ”Kirjanpitorikos – apurikos vai itsenäinen rikos?”, ja se on julkaistu Defensor Legis -lehden numerossa 1/2023. Muuhun tieteelliseen tuotantooni voit tutustua seuraavan linkin takaa:
Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi artikkelin keskeiset tulokset.
Kirjanpitorikos
Kirjanpitorikoksen tunnusmerkistö on rikoslain 30:9 §:ssä, ja se kuuluu kokonaisuudessaan:
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja, kirjanpitovelvollisessa oikeushenkilössä tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu,
1) laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka
3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Olen avannut kirjanpitorikoksen ja törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöä aiemmin aikaisemmassa blogikirjoituksessa:
Kirjanpitorikos on uhriton rikos, koska siinä ei varsinaisesti loukata ketään. Kirjanpitorikoksella ei edes suojata mitään oikeushyvää, vaan ainoastaan kirjanpidon luotettavuutta ja sitä kautta elinkeinotoimintaa. Kirjanpitorikoksen kriminalisointia on perusteltu myös sillä, että se ehkäisee muita talousrikoksia.
Kirjanpitorikoksen tekijä on osakeyhtiössä yleensä yhtiön hallitukseen kuuluvan henkilö tai toimitusjohtaja. Yhtiö itse ei ole vastuussa, vaan kirjanpitorikoksesta tuomitaan aina luonnollinen henkilö eli oikea ihminen. Myös kirjanpitäjä voi teoriassa saada tuomion kirjanpitorikoksesta, mutta käytännössä tämä on hyvin harvinaista.
Törkeä kirjanpitorikos taas on rikoslain 30:9a §:ssä, ja kuuluu kokonaisuudessaan:
Jos kirjanpitorikoksessa
1) liiketapahtumien kirjaaminen tai tilinpäätöksen laatiminen laiminlyödään kokonaan tai olennaisilta osiltaan,
2) väärien tai harhaanjohtavien tietojen määrä on huomattavan suuri, ne koskevat suuria summia tai ne perustuvat sisällöltään vääriin tositteisiin taikka
3) kirjanpito hävitetään tai kätketään kokonaan tai olennaisilta osiltaan taikka sitä vahingoitetaan olennaisilta osiltaan
ja kirjanpitorikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kirjanpitorikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Käytännössä tällainen laiminlyönti tarkoittaa, että kirjanpidosta on mahdotonta saada kokonaiskuvaa laajojen puutteiden tai merkittäviltä osin laajojen tietojen vuoksi. Tätä kohtaa sovelletaan usein, jos tahallaan tehty kirjanpitorikos on jatkunut kestoltaan pitkän ajan. Toisaalta sitä voidaan soveltaa yhteenkin, euromäärältään hyvin suureen kirjaukseen.
Kirjanpitorikoksen yhteys muuhun rikokseen
Kuten olen aiemmin todennut, verorikosta on vaikea tehdä elinkeinotoiminnassa tekemättä samalla kirjanpitorikosta:
Myös aikaisemmassa oikeustieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että todennäköisesti veropetoksen yhteydessä tehdään usein kirjanpitorikos. Kävin läpi tutkimuksessa vuosina 2015–2021 annetut tuomiot kirjanpitorikoksista, törkeistä kirjanpitorikoksista, törkeistä veropetoksista ja törkeistä velallisen epärehellisyyksistä. Aineistossa oli yhteensä 2189 tuomiota.
Aineiston perusteella totean, että lähes kahdessa kolmesta törkeässä veropetoksessa tehdään myös kirjanpitorikos tai törkeä kirjanpitorikos. Toisaalta vain hieman yli kolmanneksessa kirjanpitorikoksista tai törkeissä kirjanpitorikoksissa tehdään samalla verorikos. Näillä perusteilla voidaan jo todeta, että nämä rikokset liittyvät yleensä toisiinsa.
Toinen mielenkiintoinen rikosryhmä on velallisen rikokset, esimerkiksi törkeä velallisen epärehellisyys. Usein velallisen rikoksia peitellään juuri kirjanpidon tekemättä jättämisellä tai virheellisellä kirjanpidolla. Kirjanpidolla on suuri merkitys arvioitaessa erilaisia tekoja, jotka myöhemmin osoittautuvat velkojille haitalliseksi.
Aineiston perusteella totesin, että törkeissä velallisen epärehellisyysrikoksissa noin puolessa tehdään samalla kirjanpitorikos tai törkeä kirjanpitorikos. Myös noin joka neljänteen kirjanpitorikokseen tai törkeään kirjanpitorikokseen liittyy törkeä velallisen rikos. Näidenkin rikosten voidaan sanoa esiintyvän usein yhdessä.
On syytä vielä huomata erikseen, että usein törkeä kirjanpitorikos, törkeä velallisen epärehellisyys ja törkeä veropetos tehdään yhdessä. Noin 7 % läpi käymistäni tapauksista sisälsi nämä edellä mainitut rikokset. Nämä rikokset olivat erityisen yleisiä osakeyhtiöissä, joissa rikokset olivat usein laajempia.
Kirjanpitorikoksen tai törkeän kirjanpitorikoksen liittyminen vero- tai velallisen rikokseen myös nosti usein teossa tuomittuja rikoshyötyjä. Tämä kertoo osin siitä, että kirjanpitorikos helpottaa teon salaamista pidempään, mikä lisää siitä aiheutuvia haittoja.
Lopuksi
Yhteenvetona voidaan todeta, että kirjanpitorikos liittyy usein joko velallisen rikoksiin tai verorikoksiin. Näitä rikoksia on usein vaikea tehdä elinkeinotoiminnassa ilman kirjanpitorikosta tai törkeää kirjanpitorikosta. Toki tällaisetkin tapaukset ovat suhteellisen yleisiä. Erityisesti mentäessä ammattimaisempaan ja laajempaan talousrikollisuuteen, kirjanpitorikoksilla tuetaan muiden rikosten suorittamista.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
