Suurin osa yrittäjistä ja yritysten kanssa tekemisissä olevista henkilöistä ei ole voinut välttyä uutisoinnilta siitä, että kilpailukieltosopimuksiin tulee mahdollisesti muutoksia lähitulevaisuudessa. Uutisointi on ollut yllättävän isoa, vaikka hallitus ei vielä ole tehnyt päätöksiä lakien muuttamisesta, ja lakien olisi tarkoitus tulla voimaan siirtymäajan jälkeen vasta 1.1.2022. Tässä blogikirjoituksessa avaan tulevien uudistuksien sisältöä ja millaisia toimia ne edellyttävät yrityksiltä ja mihin aikaan.
Tämä blogikirjoitus perustuu hallituksen esitykseen 222/2020 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta. Jos esityksen sisältö muuttuu myöhemmässä vaiheessa, käsittelen tätä uudemmassa blogikirjoituksessa.
Kilpailukieltosääntelyn nykytila
Kilpailukiellosta puhutaan toisinaan hieman sekavasti, siksi selvennän tässä sitä koskevaa käsitteistöä. Ensinnäkin kilpailukieltoja on kahdenlaisia:
1. Laissa säänneltyjä
2. Laissa sääntelemättömiä
Laissa sääntelemättömiä kilpailukieltoja on erityisesti osakassopimuksissa, joissa sovitaan käytännössä aina, että osakkaat eivät saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa yrityksen toiminnan kanssa. Näitä ei säädellä erikseen lainsäädännössä, vaan nämä perustuvat osapuolten sopimusvapauteen. Osakassopimuksissa osapuolet katsotaan lähtökohtaisesti tasavertaisiksi ja heillä katsotaan olevan oikeus vapaasti rajoittaa omaa vapauttaan hankkia elinkeinoaan haluamallaan tavalla.
Tilanne on kuitenkin eri työsuhteissa. Lainsäätäjä on katsonut, että työntekijä ja työnantaja eivät ole tasavertaisessa neuvotteluasemassa ja on siksi säätänyt työntekijän hyväksi pakottavaa lainsäädäntöä. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa voidaan sopia sellaisista asioista, joista työntekijä ei voi itse sopia asemaansa heikentävästi, koska ammattiliitto on katsottu tasavertaiseksi neuvottelukumppaniksi työnantajan kanssa.
Laissa säännellyt kilpailukiellot voidaan vielä jakaa kahteen ryhmään:
1. Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana. Tätä koskeva sääntely on työsopimuslain (TSL) 3:3 §:ssä, jossa todetaan, että työntekijä ei saa tehdä sellaista kilpailevaa toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa. Myös tällaisen työn valmistelu on kiellettyä, kuten myös tällaisen rajoituksen alaisen työntekijän palkkaaminen.
2. Kilpailukieltosopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta kilpailevaan toimintaan työsuhteen jälkeen. Tätä säännellään TSL 3:5 §:ssä, johon on nyt ehdotettu muutosta.
Työsopimuslain mukaisten kilpailukieltosopimusten käyttöalasta ja rajoituksista olen kirjoittanut jo aiemmin:
Kilpailukiellon ydinsisältöä on nykyisellään esimerkiksi se, että työntekijän työsopimukseen voidaan ottaa ehto, jonka mukaan hän ei saa 6kk sisällä työsuhteen päättymisestä mennä entisen työnantajan kilpailijan palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa itse yrittäjänä. Kilpailukieltosopimus voidaan kuitenkin tehdä jopa vuodeksi, jos tästä maksetaan kohtuullinen korvaus, joka käytännössä määräytyy työntekijän palkan perusteella. Kilpailukiellon rikkomisen sanktio voi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Tähän sääntelyyn ollaan kuitenkin esittämässä muutoksia. Muutosten taustalla on se, että kilpailukieltosopimukset saisi tehdä nykyisen lain mukaan vain erityisen painavasta syystä. Näistä on kuitenkin tullut käytännössä vakiolausekkeita erityisesti asiantuntijatyössä. Turhaan käytettynä kilpailukieltosopimukset haittaavat työvoiman liikkuvuutta ja rajoittavat kilpailua, kun niiden tarkoitus olisi vain suojata työnantajan erityisiä tietoja, kuten hinta- tai asiakastietoja.
Esitetyt muutokset
Huomioitavaa on, että nämä säännöt koskevat vain työntekijöitä, koska kyseessä on työsuhteeseen perustuva kilpailukielto, jota säännellään työsopimuslaissa. Ehdotuksella ei pyritä muuttamaan ehtoja, joilla kilpailukieltosopimuksen saa tehdä. Sopimussakon ollessa kuusi kuukautta, työntekijälle on usein liian iso riski kyseenalaistaa tai rikkoa vastoin lakia tehtyä kilpailukieltosopimusta. Tämän vuoksi esityksessä asetetaan työnantajalle taloudellinen harkinta kilpailukiellon arvokkuudesta. Jos esitys tulee sellaisenaan voimaan, työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle palkkaan perustuvaa korvausta koko kilpailukiellon ajalta. Jatkossakin kilpailukieltosopimuksen saa tehdä enintään vuodeksi.
Jos kilpailukielto sovitaan alle 6kk mittaiseksi, tulee työnantajan jatkossa maksaa työntekijälle korvausta, joka vastaa 40 % työntekijän normaalista kuukausiansiosta. Jos kilpailukielto sovitaan yli 6kk mittaiseksi, on korvauksen määrä 60 % normaalista kuukausipalkasta koko rajoitusajalta eli kilpailukiellon kestoajalta. Tällaista korvausta tulee maksaa koko rajoitusajalta eli 6kk rajoitusajalta tulee maksaa 40 % * 6kk * työntekijän kuukausipalkka e/kk. Tämä korvaus ei ole palkkaa, joten siihen eivät sovellu kaikki palkkaan sovellettavat säännöt, eli siitä ei tule maksaa esimerkiksi työeläkemaksuja tai muita sivukuluja.
Tämä korvaus tulee lähtökohtaisesti maksaa normaaleina palkkapäivinä, joita olisi sovellettu työsuhteen jatkuessa. Asiasta voidaan sopia toisin vasta silloin, kun työntekijän työsuhde on päättynyt. Tällöin voidaan sopia esimerkiksi korvauksen maksamisesta kertakorvauksena.
Työnantajalle annetaan kuitenkin tiettyä suojaa näiden korvauksien maksamisessa. Työnantajalle annetaan lainmuutoksessa oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimus voidaan irtisanoa siihen asti kunnes työntekijä päättää työsuhteensa antamalla irtisanomisilmoituksen. Irtisanomisajasta voidaan sopia kilpailukieltosopimuksessa erikseen. Irtisanomisajan lähtökohtainen pituus, jos siitä ei erikseen sovita, on yksi kolmasosa rajoitusajan eli kilpailukiellon kestosta. Irtisanomisajan on kuitenkin oltava vähintään kahden kuukauden mittainen. Irtisanomisaikaa ei saa sopia lyhyemmäksi kuin kumpikaan näistä määräajoista. Se voidaan kuitenkin sopia pidemmäksi, jos osapuolet näin haluavat. Lyhyemmästä irtisanomisajasta voidaan sopia sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut.
Kilpailukieltosopimus ei jatkossakaan sido työntekijää, jos työnantaja irtisanoo työntekijän. Tällöin myöskään näissä tilanteissa ei tarvitse maksaa korvausta kilpailukiellosta.
Mitä toimia muutos edellyttää työnantajalta
Työnantajan tulee huomioida seuraava seikka:
Lakimuutosta sovelletaan myös olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin.
Työnantajien tulee siis käydä työsopimuksensa läpi ja arvioida, keiden työntekijöiden kohdalla kilpailukiellosta ollaan valmiita maksamaan. Tämä on tehtävä alle 6kk mittaisten kilpailukieltosopimusten osalta viimeistään 1.7.2021, jos turhilta korvauksilta halutaan välttyä. Tämän jälkeen irtisanoutuneille työntekijöille, joiden työsopimuksessa on kilpailukielto, joudutaan maksamaan lain mukaista korvausta 1.1.2022 jälkeiseltä ajalta. Kilpailukieltosopimusten läpikäynti kannattaa aloittaa viimeistään kesäkuun alussa, jotta tarpeettomat voidaan irtisanoa ennen 1.7.2021.
Kilpailukieltosopimukset voidaan työsuhteen ollessa voimassa irtisanoa ilman irtisanomisaikaa 31.12.2021 asti, mutta tähän ei kannata odottaa. Jos työntekijä irtisanoutuu 1.7.2021-31.12.2021 välisenä aikana, ei kilpailukieltosopimusta voida enää irtisanoa ja siksi korvausta joudutaan maksamaan siltä osalta rajoitusaikaa, joka menee vuoden 2022 puolelle. Asiaa ei siis kannata lykätä joulukuuhun 2021, koska tällöin maksuvelvollisuus voi jo syntyä.
Lue lisää työoikeuskirjoituksiamme:
Eelis Paukku
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI(Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
